pienoiskuva|Joulun viettoa Lvivissä vuonna 2017 Ukrainan kulttuuri on syntynyt Euroopan keski- ja itäosien kohtaamispaikassa, mikä heijastuu nykyiseen ukrainalaiseen kulttuuriin. Ukraina on myös maantieteellisesti laaja alue, minkä vuoksi sen kulttuuri on toisinaan myös hyvinkin alueellista. Jälkensä ukrainalaiseen kulttuuriin ovat jättäneet muun muassa antiikin kreikkalaiset, skyytit ja bysanttilaiset.

Historiallinen tausta Keskiajalla nykyisen Ukrainan alue oli itäslaavilaisen kulttuuripiirin kulttuurillinen keskus. Kiovan rusit pitivät yllä yhteyksiä ennen kaikkea Bysanttiin, mutta myös läntiseen Eurooppaan. Kiovan rusien kulttuurista ovat sittemmin eriytyneet nykyukrainalainen ja -venäläinen kulttuuri, minkä vuoksi niissä on paljon yhtäläisyyksiä, mutta ne ovat kuitenkin toisistaan erillään. 1700-luvulta alkaen Venäjän keisarikunnan harjoittaman kolonialismin myötä esimerkiksi ukrainan kieli ajettiin venäjään verrattuna alisteiseen asemaan.

Ortodoksinen kirkko on merkittävä tekijä ukrainalaisessa kulttuurissa ja kirkolliset perinteet ovat sulautuneet arkisempaan tapakulttuuriin. Tämä näkyy erilaisten juhlien ja elämän siirtymäriittien (esim. ristiäiset) vietossa riippumatta siitä, kuinka aktiivisesti siihen osallistujat käyvät kirkossa.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 ukrainalaisen kulttuurin tuominen esille on ollut keino vastata Venäjän väitteeseen, jonka mukaan Ukraina ei ole oikea maa eikä sillä ole omaa kulttuuria.

Kuvataide ja arkkitehtuuri Merkittäviä kuvataiteen muotoja Ukrainassa ovat jo varhaisista vaiheista alkaen olleet puukaiverrus, keramiikka, kirjonta ja kudonta. Kristinuskon omaksumisen jälkeen ukrainalaiset omaksuivat myös ikoni- ja freskomaalauksen sekä mosaiikkitaiteen. Mallia otettiin Bysantista.

Venäjän vuoden 2022 hyökkäyksen jälkeen katutaide on noussut näkyväksi osaksi kuvataidetta. Se on ollut eräsi tapa käsitellä sotaa.

Barokkiaikaisesta arkkitehtuurista eriytyi Ukrainassa oma alalajinsa eli niin sanottu kasakkabarokki.

Musiikki ja kirjallisuus Taka-Karpatian alueella perinteisessä musiikissa ei ole laulua ja muistuttaa Romaniassa ja Unkarissa tavattavia vastaavia tyylejä. Idemmässä sen sijaan laulu on vahvassa roolissa, mikä näkyy esimerkiksi moniäänisenä kuorolauluna. Perinteisiä lauluja säestetään tyypillisesti banduralla. Kirkollisen musiikin esikuvana toimivat Bysantti ja Bulgaria.

Ukrainalaisen kirjallisuuden historia on sidoksissa kristinuskon leviämiseen, jolloin muinaiskirkkoslaaviksi kirjoitettua kirjallisuutta alettiin julkaista. Varhaisessa vaiheessa kirjallisuus oli suurimmaksi osaksi uskonnollista keskittyen muun muassa pyhien elämänkertoihin ja saarnoihin. Tätä kautta kesti mongolien valloitusretkiin asti, jonka jälkeen kirjallisuus jäi vähäisempään rooliin.

Ukrainalaisella kirjallisuudella on myös ollut merkittävä rooli venäjänkielisessä kirjallisuudessa.

Teatteri ja elokuva 1600-luvulla länsieurooppalainen teatteri alkoi levitä Ukrainaan. Myöhemmin myös nukketeatterista tuli suosittua. Esitykset käsittelivät enimmäkseen uskonnollisia aiheita tai kansallista historiaa. Tämän ajan merkittävin näytelmä lienee Feofan Prokopovitšin kirjoittama Vladimir, joka sai ensi-iltansa vuonna 1705.

Elokuvan historia Ukrainassa alkaa 1890-luvulta, joskin säännöllisiä näytöksiä alettiin esittää vasta 1900-luvulle tultaessa. Elokuvaa käytettiin aluksi tieteelliseen dokumentointiin, mutta varsin pian alettiin esittämään myös nauhoitettuja teatteriesityksiä. Ensimmäinen elokuva-alan koulu perustettiin Odessaan vuonna 1924.

Ruoka ja juoma

Ukrainalaiset syövät runsaasti perunoita, viljatuotteita ja vihanneksia (niin tuoreita kuin säilöttyjä). Suosittuja proteininlähteitä ovat muun muassa possu, kana ja sienet. Päivän pääateria on päivällinen, joka syödään yleensä kotona noin klo 17–20 välillä. Supermarkettien yleistymisestä huolimatta monet ukrainalaiset saavat merkittävän osan ruuastaan edelleen joko omista puutarhoistaan ja pienviljelijlöiltä. Ruuan, etenkin leivän, heittämistä pois pidetään paheksuttavana. Suotavampaa on antaa yli jäänyt ruoka koirille tai pihalinnuille.

Ennen juomista on tapana pitää puhe, jonka odotetaan toivottavan esimerkiksi onnea ja terveyttä sekä toisinaan sisältävän myös jonkin verran pohdintaa. Pelkkä "kippis" ei ole riittävä. Vieraanvaraisuus näkyy Ukrainassa siinä, että kotiin kutsuttuja vieraita kestitään kunnolla. Vieraiden odotetaan maistavan kaikkea tarjolla olevaa ja tästä kieltäytyminen voidaan ottaa loukkauksena. Veitsellä syömistä pidetään epäsopivana, koska sen uskotaan johtavan vihaan.

Juhlapäivät, uskonto ja tapakulttuuri

Ortodoksisella kirkolla on vahva asema ukrainalaisessa kulttuurissa, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että perinteisiä sukupuolirooleja noudatetaan edelleen. Isovanhempien rooli lastenkasvatuksessa on huomattava, ja se että useampi sukupolvi asuu saman katon alla, on edelleen yleistä. Perinteiden noudattaminen, myös nuoremman sukupolven keskuudessa, on merkittävä osa kulttuuria. Miesten odotetaan edelleen pitävän ovea auki naisille.

Rahan antaminen lahjaksi on täysin hyväksyttävää ja tyypillistä erityisesti häälahjana. Joitakin ukrainalaiseen etikettiin kuuluvia piirteitä:

sovittuun tapaamiseen saavutaan usein 15–30 min. myöhässä vieraiden odotetaan tuovan isäntäväelle pullo alkoholia tai kakku, ja mikäli talossa on lapsia, karkkia julkisella paikalla niistäminen on epäkohtaliasta kukkia annetaan yleisesti lahjaksi tai onnittelun merkiksi; kukkia tulisi olla pariton määrä, koska parillinen määrä kukkia tuo mieleen hautajaiset

Pääsiäisenä on yleensä tapana maalata munia, joiden kuva-aiheet ovat peräisin kristinuskoa edeltävältä ajalta. Munien maalaamiseen liittyy myös jonkin verran taikauskoa ja värivalinnat ovat symbolisia: vihreä tarkoittaa toivoa ja punainen elämäniloa.

Virallisia juhlapäiviä Ukrainassa on 11.

Urheilu ja pelit Neuvostoaikana kommunistinen puolue halusi panostaa liikuntaan, minkä johdosta Ukrainaan rakennettiin useita lukuisia liikuntahalleja, stadioneita ja uimahalleja. Nykyään suosittuja urheilulajeja ovat muun muassa lentopallo, voimistelu ja uinti. Jalkapallon seuraaminen on erityisen suosittua, ja fanien suosimia seuroja ovat FK Šah’tar Donetsk ja FK Dynamo Kiova.

Šakkia pidetään urheilun muotona Ukrainassa. Ukrainan šakkipäivää vietetään vuosittain 20. heinäkuuta maan parlamentin päätöksellä.

Kulttuuripolitiikka Ukrainan kieli on keskeinen osa ukrainalaisen kulttuurin näkyvyyttä, jonka varaan kansallinen identiteetti rakentuu. Toinen merkittävä tekijä kansallisen identiteetin rakentamisessa on perinteisesti ollut ortodoksinen kirkko.

Vuoteen 2000 asti Ukrainan kulttuuriperinnön suojelua käsittelevät lait olivat neuvostoaikaista perua. Tätä on sittemmin päivitetty ja uusia lakeja on säädetty pariinkin otteeseen vuosituhannen kuluessa. Vastuu kulttuuriperinnön vaalimisesta on Ukrainan kulttuuriministeriöllä, ja vuonna 2021 maassa laskettiin olevan noin 170 000 kulttuurillisesti merkittävää kiinteää kulttuurikohdetta.

Ukraina on pääsääntöisesti kulttuuriministeriönsä kautta pyrkinyt aktiivisesti vahvistamaan oman kulttuurinsa näkyvyyttä ja sen erottautumista muista lähialueen kulttuureista. Vuoden 2022 invaasion myötä venäläistä kulttuuria on alettu karsastaa: esimerkiksi Puškinin mukaan nimettyjä katuja ja muita paikkoja pidetään venäläisen imperialismin ilmentyminä. Kulttuurillisesti merkittävien kohteiden suojelu on myös noussut merkittäväksi osaksi kansallisen identiteetin suojelua, koska Venäjä on tuhonnut huomattavia määriä ukrainalaista kulttuuriperintöä. Ukraina-instituutti ja Ukrainan ulkoministeriö ovat vuodesta 2021 lähtien olleet mukana tukemassa Wikipedian eri kieliversioissa perinteisesti keväällä toteutettavia kirjoitustalkoita, joissa pyritään lisäämään tietoisuutta ukrainalaisesta kulttuurista.

Lähteet

*