pienoiskuva|oikea|Kolme hiippakuntaa vuonna 1789. Kolme hiippakuntaa () oli Ranskan provinssi, joka luotiin vuonna 1648 allekirjoitetun Westfalenin rauhan seurauksena. Sopimus päätti kolmikymmenvuotisen sodan, ja siinä Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta ja Lothringenin herttua luopuivat oikeuksistaan provinssin hiippakuntiin ja kaupunkeihin.
Kolmen hiippakunnan paikkakunnat
1000-luvulta lähtien Metzin, Toulin ja Verdunin piispat olivat hyödyntäneet Lotharingian hajoamista saadakseen itselleen etuoikeuksia ja samalla asettuen Ranskan kuninkaiden suojelukseen. Vaikka Lothringenin herttuakunta usein vakuutti vahvoja siteitään Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan, niin kolme hiippakuntaa vaikuttivat Ranskan alueelta, jota se oli myös kielellisesti. Sekä Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan että Ranskan kannalta näiden hiippakuntien hallinta oli poliittisesti ratkaisevan tärkeää.
Vuonna 1552 Ranskan kuningas Henrik II onnistui sijoittamaan joukkonsa hiippakuntiin luterilaisten saksalaisruhtinaiden tuella ja vastoin Lothringenin herttuoiden tahtoa. Tämän jälkeen Lothringenin herttuat valloittivat ja menettivät toistuvasti Toulin ja Verdunin. Ranskan kuningas Henrik IV vannotti piispat uskollisuudenvalaan, ja vahvisti tällä tavoin Ranskan kuningaskunnan laillisen ensisijaisuuden Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtakuntaan nähden.
pienoiskuva|vasen|Kolme hiippakuntaa 1700-luvun puolivälin rajoillaan ja niiden nykyiset kunnat ja departementit.
Provinssin perustamisen jälkeen Metziin nimitettiin kuvernööri ja intendentti, ja Ranskan kuningas Ludvig XIV sai oikeuden nimittää sen piispat. Piispojen yhdistämispolitiikan kautta kuningas laajensi huomattavasti vaikutusvaltaansa Lothringeniin. 1700-luvulla Lothringen liitettiin Ranskan kuningaskuntaan, ja se oli kolmen hiippakunnan vaurauden aikaa.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Lorraine Luokka:1648