Haminan lipputanko on Haminan Lepikönrannassa Sibeliuskadun kentällä sijaitseva sata metriä korkea teräksinen lipputanko, jossa liehuu maailman suurin Suomen lippu. Lipputanko pystytettiin vuonna 2018 ja otettiin käyttöön vuonna 2019 osana Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlallisuuksia. Se oli valmistuessaan Euroopan korkein lipputanko ja on maailman yhdenneksitoista korkein sekä läntisten demokratioiden toiseksi korkein.
Lipputangon rakentamiskustannukset lähes kolminkertaistuivat alkuperäisestä arviosta ja lopulliseksi kokonaishinnaksi muodostui noin 795 000 euroa. Huhtikuussa 2026 Haminan kaupunkikehitysvaliokunta päätti lipputangon purkamisesta materiaalivaurioiden ja korkeiden korjauskustannusten vuoksi, mutta kaupunginhallitus käytti otto-oikeuttaan ja siirsi asian kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.
Tausta
Entinen SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljunen ideoi Haminaan Lippujen maailma -hankkeen, jossa esiteltäisiin maailman valtioiden lippuja matkailukohteena. Kiljunen toimi Lippumaailman toiminnanjohtajana ja myöhemmin asiantuntijana. Hanketta rahoitettiin alkuvaiheessa alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen AIKO-tuella. Haminan Lipputornissa avattiin 26. toukokuuta 2017 Suomen lipun tie -näyttely, joka kertoo Suomen lipun syntyvaiheet.
Suomi sai vuonna 2017 noin 38 valtiolta valtavan Suomen lipun maan itsenäisyyden 100-vuotislahjaksi. Lahjoittajamaiden joukossa olivat kaikki Suomen naapurimaat sekä kaukaisempia maita kuten Australia. Lipun valmistivat lahjoituksena kolme suurta lippuvalmistajaa, ja lahjoitukseen sisältyi myös varalippu. Lipputangon lisäksi Lippujen maailma -kokonaisuuteen kuuluu Reserviupseerikoulun puistossa Kadettikoulunkadulla sijaitseva Suomen lipun tie -ulkonäyttely, jossa esitellään vuosien 1917–1918 lippuehdotuksia.
Suunnittelu ja rahoitus
Alkuperäisissä suunnitelmissa lipputangon korkeudeksi kaavailtiin 40 metriä ja hinnaksi arvioitiin 40 000 euroa. Suunnitelmia kasvatettiin myöhemmin 75 metrin korkuiseksi salkoksi, jolloin kustannusarvio oli noin 170 000 euroa. Tavoitteena oli ylittää Ruotsin 48-metrinen lipputanko ja Olympiastadionin 72-metrinen torni. Tangon pituudella ja rahoituksella oli suora yhteys: Kiljusen mukaan kymmenellä eurolla sai senttimetrin lisää pituutta.
Rahoitusta kerättiin joukkorahoituskampanjalla Mesenaatti-palvelun kautta. Alkuvaiheen keräyksillä saatiin kokoon noin 40 000 euroa. Yrityssponsoreita hankkeelle ei juuri saatu, ja Yhdysvaltain suurlähetystö lahjoitti 2 000 euroa.
Kun tangon tavoitekorkeus nostettiin sataan metriin ja materiaali vaihdettiin puusta teräkseen, urakkatarjousten jälkeen kustannusarvio kolminkertaistui yli 600 000 euroon. Alkuperäinen arvio puiselle sadan metrin tangolle oli 1,2 miljoonaa euroa, joten teräkseen siirtyminen oli edullisempi vaihtoehto.
Haminan kaupunginvaltuusto myönsi 26. kesäkuuta 2018 hankkeelle 580 000 euron lisämäärärahan äänin 27–11. Kaupunginhallituksessa lisämääräraha oli hyväksytty äänin 7–2, kun kaksi perussuomalaisten edustajaa äänesti vastaan. Päätös herätti laajaa kritiikkiä kaupunkilaisten keskuudessa. Haminan noin 6 000 jäsenen Facebook-ryhmässä julkaistiin satoja kriittisiä kommentteja, ja asukkaat vaativat rahojen käyttämistä koulujen sisäilmaongelmien korjaamiseen.
Rakentaminen
Lipputangon toimittajaksi valittiin ADS Finland Oy, joka oli tarjouskilpailun ainoa osallistuja. ADS Finland teetti tangon alihankkijanaan pietarilaisella Amira Groupilla. ADS Finlandin kanssa solmitun urakkasopimuksen alkuperäinen hinta oli 322 000 euroa, mutta laskujen kokonaissumma nousi noin 348 000 euroon lisätöiden vuoksi.
Suomen Kuvalehti paljasti syksyllä 2018, että ADS Finlandin toimitusjohtaja oli tuomittu huumausaine- ja kirjanpitorikoksista. Lisäksi ADS Finland oli kopioinut yhdysvaltalaisen rakennusyhtiön verkkosivut työntekijöiden kuvineen ja nimineen.
Kuljetus ja pystytys
Lipputangon 11 osaa kuljetettiin kuudella kuorma-autolla Pietarista Haminaan 26. lokakuuta 2018. Kuljetus viivästyi Vaalimaan tullimuodollisuuksien vuoksi. Osat koottiin maassa yhteen ja tanko nostettiin kahden nosturin avulla pystyyn 12 metriä leveän betonisen perustan päälle. Tangon pohjan halkaisija on 1,7 metriä ja huipun 0,5 metriä.
Ensimmäinen pystytysyritys 31. lokakuuta 2018 peruuntui kovan tuulen ja sateen vuoksi. Tanko nostettiin pystyyn seuraavana päivänä 1. marraskuuta 2018 tyynemmässä säässä. Tanko maalattiin sini-valkoiseksi.
Lujuuslaskelmien ongelmat
Insinööritoimisto A-Insinöörit havaitsi jo lokakuun 2018 alussa, että Amira Group oli käyttänyt tangon lujuuslaskelmissa amerikkalaista standardia eikä Suomessa vaadittua eurokoodi-standardia, ja raportoi asiasta kaupungille välittömästi. Haminan johtava rakennustarkastaja totesi, että tangon rakenne oli Suomessa vaadittavaan varmuustasoon verrattuna alimitoitettu. Tanko koostuu 11 erillisestä kartiomaisesta osasta, jotka on yhdistetty pulttikitkaliitoksin eikä hitsaamalla, mikä vaikuttaa rakenteen lujuuslaskentaan. Puutteista huolimatta tanko pystytettiin marraskuun alussa. Rakennustarkastaja kieltäytyi selittämästä, miksi kaupunki päätti toimia näin.
Kaupunki päätti pidättää ADS Finlandilta 80 000 euron maksun vakuudeksi mahdollisia lisäkuluja varten. Tangon rakenteen arvioi suomalainen insinööritoimisto A-Insinöörit, joka totesi, ettei välitöntä kaatumis- tai turvallisuusvaaraa ollut.
Käyttöönotto
Lipun nostaminen viivästyi useaan otteeseen turvallisuuslaskelmien vuoksi. Alkuperäinen nostopäivä oli Suomen lipun päivä 28. toukokuuta 2018, myöhemmin siirretty 3. joulukuuta 2018 ja edelleen eteenpäin.
Ensimmäisen kerran lippu nostettiin salkoon koenostossa 1. huhtikuuta 2019, mutta se laskettiin samana päivänä alas, koska virallista käyttölupaa ei ollut. Juhannusna 2019 tanko sai tilapäisen käyttöluvan. Samana päivänä ukkosmyrsky repi lipun, ja tilalle asennettiin varalippu.
Heinäkuussa 2019 lipun vapaasti pyörivä yläkehä jumiutui ja lippu jouduttiin laskemaan. Myös lipputankoon asennettu tuulimittari ei toiminut katkeneen kaapelin vuoksi.
Marraskuussa 2019 tanko läpäisi lopulliset lujuustestit. Kiwa Inspecta mittasi tangon seinämän suoruutta ja juuren hitsaustyön laatua, ja VTT testasi tangosta otetut näytepalat. Tulosten perusteella tanko vastasi materiaalitodistuksia ja hitsit täyttivät vaadittavat laatukriteerit. Kehitysjohtaja Matti Filppu totesi: "Nyt tämä on vihdoin saatu maaliin." Rakennusvalvonta myönsi 19. joulukuuta 2019 lopullisen käyttöönottoluvan 50 vuodeksi, yli vuosi tangon pystyttämisen jälkeen. Tangon seinämävahvuus on 12 millimetriä pohjassa ja 6 millimetriä huipussa.
Lippu
Lipputangossa liehuu maailman suurin Suomen lippu, joka on 27 metriä leveä ja 16 metriä korkea eli pinta-alaltaan 432 neliömetriä, mikä vastaa koripallokentän kokoa. Lipun valmistaa suomalainen Flagmore.
Lippu lasketaan alas tuulen ylittäessä 15 metriä sekunnissa. Lipun laskeminen maksaa noin 300 euroa ja nostaminen noin 200 euroa. Operaatioista vastaa Haminan VPK, ja työtä on luonnehdittu vaaralliseksi. Lipunnostoissa ja -laskuissa on loukkaantunut ihmisiä.
Lippu poistetaan talveksi, koska se jäätyy ja sulaa vuorotellen ja repeää liitoksistaan kovassa tuulessa. Kaupunki on joutunut hankkimaan vuosittain 3–4 uutta lippua, ja yksi lippu maksaa 3 000–4 000 euroa. Kaupungilla on varastossa useita lippukankaita: kaksi Suomen lippua, vaakunallinen Suomen lippu sekä Haminan–Kotkan sataman lippu. Salossa ovat liehuneet myös Ahvenanmaan lippu vuonna 2022 Ahvenanmaan itsehallinnon satavuotisjuhlien kunniaksi ja Ukrainan lippu vuonna 2024.
Kustannukset
Lipputankohankkeen kustannukset kasvoivat merkittävästi hankkeen edetessä. Alkuperäinen arvio 40-metriselle puutangolle oli 40 000 euroa, mutta satametrisen teräslipputangon lopulliseksi kokonaishinnaksi muodostui noin 795 000 euroa.
Rakentamiskustannukset
Haminan kaupungin laskelmien mukaan suurlippuhankkeen kokonaishinta oli noin 795 000 euroa. Laajemman Lippujen maailma -kokonaisuuden kustannukset nousivat noin 800 000 euroon.
Kustannuserä Summa (euroa) Lipputangon rakentaminen ADS Finland Oy (tangon valmistus, toimitus ja asennus) noin 340 000 Perustusrakenteet noin 185 000 A-Insinöörit (suunnittelu ja valvonta) noin 95 000 Lujuustestit (Kiwa Inspecta ja VTT) 32 000 Lippujen maailma -kokonaisuus Lippupuistot ja näyttelyt (20 lipputankoa, Suomen lipun tie) 130 000 Puistoalueiden rakentaminen (Lipputornin alue ja RUK:n puisto) 93 441 Asiantuntijakulut Kimmo Kiljusen asiantuntijapalkkiot noin 50 000 Suurlippuhanke yhteensä noin 795 000
Rahoitus
Rahoituslähde Summa (euroa) Haminan kaupunki (sis. 580 000 euron lisämääräraha) noin 690 000 AIKO-hankerahoitus 110 000 Kansainväliset lahjoitukset (noin 38 valtiolta) noin 80 000 Joukkorahoitus ja muu ulkopuolinen rahoitus noin 25 000
Kaupunginvaltuusto myönsi hankkeelle 580 000 euron lisämäärärahan kesäkuussa 2018. Kaupunginjohtaja Hannu Muhonen perusteli hanketta toteamalla, että kaupunki investoi infrastruktuuriin vuosittain miljoonia, joten hankkeen summa on suhteellisesti vaatimaton.
Vuotuiset käyttökustannukset
Kustannuserä Summa (euroa/vuosi) Ylläpito noin 25 000 Lippukankaat (3–4 kpl × 3 000–4 000 euroa) noin 9 000–16 000
Arvioidut korjaus- ja purkukustannukset (2026)
Toimenpide Kustannusarvio (euroa) Pintakäsittelyn täydellinen uusiminen noin 480 000 Nostomekanismin ja automatiikan uusiminen noin 40 000 Kunnostus yhteensä noin 520 000 Purkaminen ja kierrätys metalliromuna noin 120 000
Maksamattomat saatavat
ADS Finland lopetti toimintansa, ja venäläinen valmistaja Amira Group on ilmoittanut, että sillä on edelleen 50 660 euron maksamattomat saatavat lipputankohankkeesta. ADS Finlandin mukaan laskut olivat aiheettomia.
Materiaalivauriot
Suurlipputangon kunto nousi uudelleen keskusteluun syksyllä 2025, kun lippukankaiden havaittiin värjäytyvän toistuvasti ruskeaksi. Haminan kaupunki teetti insinööritoimisto Sitowisella kuntotarkastuksen maaliskuussa 2026.
Tarkastus osoitti, että ongelmien perussyy on tangon valmistusmateriaalissa. Tangon teräksen piipitoisuus on poikkeuksellisen korkea, minkä vuoksi sinkityksestä on tullut liian paksu ja hauras. Hauras sinkkikerros on halkeillut ja irronnut sekä vienyt metallin pinnasta maalipinnan mukanaan. Halkeamien kautta pääsevä kosteus aiheuttaa korroosiota, joka valuu ruosteena lippukankaalle.
Lisäksi tanko taipuu mitattavasti jo kevyessä tuulessa, ja lipun nostoköydet hankaavat pintakäsittelyä nosto- ja laskutoimenpiteiden aikana. Alkuperäistä pintakäsittelydokumentaatiota ei ole ollut käytettävissä.
Pintakäsittelyn uusiminen vaatisi tangon kaatamista ja erillisen pintakäsittelylaitoksen rakentamista paikan päälle, eikä korjauksen kestävyydestä olisi takeita.
Purkamissuunnitelmat
Haminan kaupunki eristi lipputangon turvallisuussyistä 20. huhtikuuta 2026 asettamalla sen ympärille lippusiiman. Tekninen johtaja Sari Paljakka varoitti, että irtoava pinnoite voisi lentää ihmisten silmiin.
Kaupunkikehitysvaliokunta päätti 22. huhtikuuta 2026 yksimielisesti lipputangon purkamisesta ja kierrättämisestä metalliromuna. Kaupunkikehityspäällikkö Toni Puustinen esitti purkamista lipputangossa havaittujen mittavien ongelmien vuoksi. Valiokuntapuheenjohtaja Jaana Suikkanen totesi, ettei kukaan puhunut korjauksen puolesta, ja ehdotti muistomerkin pystyttämistä lipputangon paikalle. Samalla valiokunta velvoitti kaupunkikehityspäällikön esittämään tangon toimittajalle vahingonkorvausvaatimuksen materiaalivioista.
Seuraavana päivänä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Titta Erkkilä (sd.) päätti käyttää otto-oikeutta ja siirtää päätöksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Erkkilän mukaan kaupunginvaltuusto päätti aikanaan lipputangon rakentamisesta, joten myös purkamisesta tulisi keskustella samassa päättävässä toimielimessä. Erkkilä perusteli päätöstään sillä, että asia on niin merkittävä, että suuremmalle joukolle on annettava mahdollisuus keskustella siitä.