thumb|Valmista asin tibuokia. Asin tibuok on filippiiniläinen Boholin saarelta peräisin oleva käsityöläissuola. Valmis suola muistuttaa muodoltaan kananmunaa. Suolan valmistamisen perinteiset tavat ovat osa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa.
Valmistus thumb|vasen|Suolanvalmistuksen työkaluja näytteillä. Asin tibuokia ovat perinteisesti valmistaneet Filippiinien Boholin saaren asukkaat eli boholanot. Nimi tarkoitta suomeksi vapaasti kääntäen "kokonaista suolaa". Tyypillisesti asin tibuokia ovat valmistaneet miehet ja valmistustapa periytyi perheissä sukupolvelta toiselle. Sukupuoliroolit eivät ole täysin tarkkoja ja naiset voivat osallistua etenkin keittämiseen ja valmistuksessa käytettyjen saviruukkujen tekoon. Valmistusta on etenkin vanhempien sukupolvien keskuudessa joskus kuvailtu pyhänä. Siihen on liitetty myös tabuja. Naiset eivät saaneet lähestyä suolanvalmistusaluetta kuukautisten aikana. Samaan tapaan kiellettyä oli korujen tai kolikoiden kantaminen alueella. Suolaa ei vanhastaan aina saanut myöskään myydä, mutta sitä sai vaihtaa riisiin.
Asin Tibuokin valmistajat (mangasinay) keräävät ensin kookospähkinöiden kuoria. Kuoria saadaan Boholin saaren sisämaasta, josta ne kuljetetaan saaren rannikolle suolatyöpajoille (kamalig). Kuoria liotetaan merivedessä vähintään kolme kuukautta tarkoitusta varten rakennetuissa aitauksissa (paril). Liottamisen jälkeen kuoret paloitellaan, kuivatetaan ja poltetaan, minkä jälkeen syntynyt tuhka (gasang) sekoitetaan meriveteen suolaliuoksen valmistamiseksi. Liuos suodatetaan suppilossa (sagsag), jolloin liuos väkevöityy. Väkevä liuos (tasik) keitetään liedellä (lagaan) saviruukuissa, kunnes muodostuu kiinteää suolaa. Lopputulos muistuttaa hieman keitettyä kananmunaa ruskeassa kuoressa. Perinteisesti asin tibuokia käytettiin keittojen ja etenkin riisistä valmistettavan puuron maustamiseen. Munanmuotoisen suolan ympärille sidottiin naru ja sitä kastettiin puuroon. Myöhemmin suolaa on tarjoiltu myös ravintoloissa.
Historia ja nykytilanne Asin tibuokia on valmistettu vähintään 1600-luvulta alkaen ja mahdollisesti jo kauan aikaisemmin. Historiallisissa lähteissä sen mainitsevat ensimmäisen kerran 1600-luvulla alueelle saapuneet espanjalaiset. Perinteinen suolanvalmistuksen tapa on harvinaistunut ja 1900-luvun lopulla se oli kadota lähes kokonaan. Nykyisin asin tbuokia valmistetaan lähinnä Boholin Alburquerquen kunnan alueella. Nuorempi sukupolvi ei ole aina omaksunut suolan valmistamisen menetelmiä ja monet ovat myös muuttaneet töiden perässä muualle. Vuonna 1995 voimaan astunut asetus "An Act for Salt lodization Nationwide" vaati suolan jodiointia ja perinteisen asin tibuokin myynti toreilla kiellettiin ja monet suolan valmistajat joutuivat sulkemaan ovensa. Uhka suolanvalmistukselle on ollut myös meriveden saastuminen. Myyntiä hankaloittanut laki kumottiin vuonna 2024.
Asin tibuokin perinteiset valmistusmenetelmät lisättiin vuonna 2025 Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Suola on saanut 2010- ja 2020-lukujen aikana huomiota matkailun ja sosiaalisen median välityksellä.
Lähteet
Luokka:Suolat Luokka:Mausteet Luokka:Filippiiniläinen kulttuuri Luokka:Unescon aineettoman kulttuurin perintökohteet