pienoiskuva|EES-järjestelmään osallistuvat maat. Rajanylitystietojärjestelmä (, lyh. EES) on Euroopan unionin (EU) ylläpitämä tietojärjestelmä, johon tallennetaan tietoja kolmansien maiden kansalaisten lyhytaikaista oleskelua varten tekemistä Schengen-ulkorajojen ylityksistä. Järjestelmän vaiheittainen käyttöönotto alkoi 12. lokakuuta 2025, ja se on ollut täydessä käytössä 10. huhtikuuta 2026 alkaen. Järjestelmällä pyritään tehostamaan ulkorajojen valvontaa, ja se korvasi aiemmin käytössä olleet passileimat ulkorajavalvonnan välineinä.

Järjestelmää ylläpitää Tallinnassa päämajaansa pitävä EU:n eu-LISA-virasto.

Toiminta pienoiskuva|EES-järjestelmän itsepalvelupisteitä Valencian lentoasemalla, Espanjassa.Kun kolmannen maan kansalainen (eli muiden kuin EU- tai EFTA-maiden kansalainen) ylittää Schengen-alueen ulkorajan, rajanylitystietojärjestelmään tallennetaan tiedot hänen matkustusasiakirjastaan, maahantulon tai maastalähdön päivästä ja paikasta, henkilön kasvokuvasta ja sormenjäljistä sekä tieto mahdollisesta maahantulon epäämisestä. Seuraavilla rajanylityskerroilla järjestelmään ei kuitenkaan yleensä tallenneta uusia kasvokuvia tai sormenjälkiä. Kerättyjä tietoja säilytetään EES-järjestelmässä yleensä 3 vuoden ajan, mutta jos henkilön maastalähtöä ei ole kirjattu, tietoja säilytetään 5 vuoden ajan sallitun oleskelun päättymispäivästä.

EES-järjestelmään kerättyihin tietoihin on pääsy järjestelmään osallistuvien maiden kansallisilla raja-, viisumi-, maahanmuutto- ja poliisiviranomaisilla sekä Europolilla. Lisäksi EES:n tietoja voidaan yksittäistapauksissa tietyin ehdoin siirtää kolmansien maiden viranomaisille tai kansainvälisille järjestöille henkilön lähtömaahan palauttamista varten tai vakavissa rikostapauksissa. Yksityishenkilöillä on mahdollisuus tarkistaa verkkopalvelun kautta EES-järjestelmästä, kuinka monta päivää sallittua oleskelua Schengen-alueella on jäljellä.

Kolmansista maista Schengen-alueelle matkustajia kuljettavilla lento-, laiva- ja linja-autoyhtiöillä on 10. huhtikuuta 2026 alkaen velvollisuus varmistaa EES-järjestelmästä, onko lyhytaikaisen Schengen-viisumin haltijan viisumi voimassa sekä onko hän jo käyttänyt viisumin oikeuttamat maahantulokerrat ennen kuin hän nousee liikennevälineeseen. Liikenteenharjoittaja saa järjestelmästä vastaukseksi joko ”OK” tai ”ei OK”. Velvoitteen noudattamatta jättäminen voi johtaa liikenteenharjoittajalle annettaviin sakkoihin.

Soveltaminen Rajanylitystietojärjestelmää sovelletaan Schengen-ulkorajat ylittäviin kolmansien maiden kansalaisiin, jotka eivät ole EU- tai EFTA-maiden (Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi) kansalaisia. Näin ollen EES-järjestelmää ei sovelleta Irlannin tai Kyproksen kansalaisiin, vaikka nämä maat ovatkin Schengen-alueen ulkopuolella.

EU- ja EFTA-maiden kansalaisten lisäksi myös seuraavat ryhmät on vapautettu rajanylitystietojärjestelmästä:

Andorran, Monacon ja San Marinon kansalaiset sekä Pyhän istuimen tai Vatikaanin passin haltijat kolmansien maiden kansalaiset, jotka ovat EU-kansalaisten perheenjäseniä ja joilla on oleskelukortti kolmansien maiden kansalaiset, jotka matkustavat yrityksen sisäisen siirron yhteydessä tai tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta tai au pairina työskentelyä varten oleskeluluvan tai pitkäaikaisen viisumin haltijat paikallisen rajaliikenneluvan haltijat tietyt henkilöt, jotka on vapautettu rajatarkastuksista, kuten akkreditoidut diplomaatit tai rajatyöntekijät Naton tai rauhankumppanuusohjelman puitteissa matkustavat asevoimien jäsenet ja Naton siviilityöntekijät ja niiden huollettavat kansainvälisten matkustaja- ja tavarajunien henkilökunta kauttakulussa olevat junamatkustajat, jotka eivät poistu junasta EU:n alueella ja joilla on erityinen kauttakulkua helpottava asiakirja.

Käyttöönotto pienoiskuva|Ranskan rajaviranomaisten EES-itsepalvelupisteitä St Pancrasin rautatieasemalla Lontoossa. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät EES-järjestelmään perustamiseen liittyvät asetukset syksyllä 2017. Alun perin järjestelmän käyttöönoton suunniteltiin tapahtuvan vuoden 2020 aikana, mutta aikarajaa jouduttiin siirtämään useamman kerran, sillä osa jäsenvaltioista tarvisi lisäaikaa järjestelmien asentamiseen rajanylityspaikoille. Mediatietojen mukaan ainakin Alankomaiden, Ranskan ja Saksan valmistautumisen hitaus viivästytti EES:n käyttöönottoa. Yhteensä lähes 2 000 Schengen-ulkorajan rajanylityspaikkaa piti varustaa uudella teknologialla.

Lopulta EES-järjestelmän käyttöönotto tapahtui vaiheittain 12. lokakuuta 2025 alkaen 180 päivän ajanjaksolla, minkä aikana jäsenvaltioiden tuli asteittain kasvattaa EES:ään soveltavien matkustajien osuutta. Asteittainen käyttöönotto päättyi 10. huhtikuuta 2026, jolloin EES-järjestelmä tuli täyteen käyttöön. Samana päivänä loppui myös passien leimaaminen ulkorajoilla.

EES-järjestelmän käyttöönotto aiheutti pitkiä jonoja passintarkastukseen osalla Schengen-alueen lentoasemista. Odotusajat kasvoivat pitkiksi erityisesti sellaisilla lentoasemilla, jotka saivat paljon matkustajia Yhdistyneestä kuningaskunnasta, jonka kansalaisilla ei ole enää oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen EU:ssa maan EU-eron myötä ja joutuvat siksi antamaan tietonsa EES:ään ylittäessään Schengen-ulkorajan.

Suomessa Eduskunta hyväksyi rajanylitystietojärjestelmän käyttöönottoa varten tarvittavat lakimuutokset yhdessä ETIAS-järjestelmän vaatimien lakimuutosten kanssa marraskuussa 2022. Lain voimaantulosäännöksen mukaisesti EES-järjestelmään käyttöönottoon liittyvät lakimuutokset saatettiin voimaan elokuussa 2025 annetulla valtioneuvoston asetuksella 12. lokakuuta 2025 alkaen.

Helsinki-Vantaan lentoasemalla EES-järjestelmää alettiin soveltaa heti 12. lokakuuta 2025. Käyttöönottoa varten Helsinki-Vantaalle asennettiin 60 automaattista EES-itsepalvelupistettä. Muille Suomen ulkorajan rajanylityspaikoille ei suunniteltu asennettavan rajatarkastusautomatiikkaa, vaan passintarkastaja hoitaa matkustajan tietojen syötön EES:ään rajatarkastuksen yhteydessä.

Lapin lentoasemilla EES:n käyttöönotto tapahtui joulusesongin jälkeen pääasiassa tammikuun 2026 aikana. Rajavartiolaitoksen mukaan järjestelmän käyttöönotto Lapin lentoasemilla sujui hyvin ilman, että Schengen-alueen ulkopuolelta tuleville matkustajille aiheutui viivästyksiä. EES-järjestelmää sovellettaisiin myös Suomen ja Venäjän rajalla, joka on osa Schengen-alueen ulkorajaa, mutta itärajan rajanylityspaikat ovat toistaiseksi olleet suljettuina.

Katso myös

Schengenin tietojärjestelmä (SIS) – EU:n tietojärjestelmä halutuista henkilöistä ja esineistä Viisumitietojärjestelmä (VIS) – EU:n tietojärjestelmä lyhytaikaisista Schengen-viisumeista Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmä (ETIAS) – EU:n tietojärjestelmä viisumipakosta vapautettujen kolmansien maiden kansalaisten matkustusluvista

Lähteet

Aiheesta muualla

Rajanylitystietojärjestelmän viralliset kotisivut Euroopan komissio EES-rajanylitys­tietojärjestelmä Rajavartiolaitos

Luokka:Schengen-alue Luokka:Tietojärjestelmät Luokka:Rajavalvonta