Johan Rudolf Richard Jack (13. toukokuuta 1846 Pielavesi – 26. tammikuuta 1927 Kuopio) oli suomalainen asianajaja, kunnallisneuvosmies ja muinaisesineiden keräilijä.Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899Hanna-Maria Pellinen : Rudolf Jack -erään muinaiskalukerääjän muotokuva. Savon suomalaista menneisyyttä etsimässä. Suomen Museo 2013Henkilötietoja. 80 vuotta täyttää..., Helsingin Sanomat, 13.5.1926, nro 128, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 14.5.2026Tuomari Rudolf Jack 80-vuotias, Iltalehti, 12.5.1926, nro 107, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 14.5.2026
Pielaveden Lammassalossa (myöhempi Kirkkosaari), Pankkoniemen tilalla syntyneen Rudolf Jackin vanhemmat olivat Pielaveden nimismies, kuvernementinsihteeri Gustaf Magnus Jack (1809–1891) ja Juliana Cecilia Jack. Hän pääsi ylioppilaaksi Kuopion kymnaasista 1863 ja suoritti Helsingin yliopistossa tuomarintutkinnon 1871. Jack sai varatuomarin arvon 1876. Gustaf Magnus Jackin kuolinilmoitus, Savo-Karjala, 21.1.1891, nro 8, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 14.5.2026
Jack toimi asianajajana Joensuussa, Viitasaarella ja vuodesta 1902 Kuopiossa. Hän oli asianajajana hyvin tunnettu kautta Pohjois-Savon ja Keski-Suomen. Hän oli kunnallisneuvosmiehenä Kuopiossa 1909–1925. Hän kuului Kuopion rahatoimikamarin 1905–1909 ja rahatoimikamarin puheenjohtajana.
Jack aloitti muinaisesineiden tutkimuksen ja keräilyn tutustuttuaan ruotsalaiseen antropologi (Magnus) Gustaf Retziukseen (1842–1919). Retzius kumppaneineen teki tutkimuksia Suomessa kesällä 1873 ja tällöin he kävivät myös Pielavedellä majoittuen nimismies Jackin perheen luona. Rudolf Jack oli Retziuksen apuna kaivauksille yhdessä veljensä Magnuksen kanssa. Tästä alkoi myös kirjeenvaihto Retziuksen ja Jackin eri perheenjäsenten välillä. Retzius keräsi matkallaan myös kansatieteellistä esineistöä, josta osa oli Pielavedeltä. Rudolf Jack lähetti myöhemmin myös Pielavedeltä hankittua esineistöä Retziukselle. Retzius suoritti lisäksi kaivauksia Pielaveden käytöstä poistuneella Sundholman vanhalla hautausmaalla ja vei Tukholmaan sieltä löytämiään pääkalloja antropologisia kallonmittauksia varten. Rudolf Jack jatkoi Retziuksen ohjeiden mukaisesti kaivauksia ja vei tälle myöhemmin Tukholmassa käydessään vielä kolme pääkalloa liitettäviksi kokoelmiin.Paavo Castrén : Pielavedeltä vuonna 1873 kaivetut kallot, Pielavesi-Keitele 17.3.2024
Jack jatkoi muinaisesineiden keräilyä toimiessaan asianajajana. Suurimman osan keräysmatkoistaan Jack teki asianajotoimensa yhteydessä kiertäessään Savon ja Pohjois-Hämeen pitäjiä. Hän liittyi jäseneksi vuonna 1883 perustettuun Kuopion Isänmaalliseen Seuraan ja oli vuonna 1884 mukana perustamassa Kuopion museota. Jack oli Kuopion Isänmaallisen Seuran johtokunnan jäsenenä 23 vuotta ja hän oli seuran kunniajäsen. Jack keräsi esineiden lisäksi suullista perimätietoa ja joitakin hänen kertomuksiaan ilmestyi Aarni-sarjassa nimimerkillä R.J. sekä 1889 ilmestyneessä kirjassa Kertamuksen maalais-oloista Laukaan Voutikunnassa Waasan lääniä.
Jackin keräämää esineistöä on Kuopion kulttuurihistoriallisen museon ja Museoviraston kokoelmissa. Kuopion kulttuurihistoriallisessa museossa olevat esineet ovat pääasiassa kivikautisia: lehdenmuotoista liuskekärkiä, kouru- ja tasatalttoja sekä kirveitä ja reikäkiviä. Jack lähetti 19 Savon ja Keski-Suomen pitäjän alueilta keräämäänsä esihistoriallista esineistöä myös Helsinkiin, jossa niitä lunastivat ensin Helsingin yliopisto ja sittemmin Arkeologinen toimisto (myöhempi Muinaistieteellinen toimikunta ja nykyinen Museovirasto). Vuonna 1902 Jack myi tilanpuutteen takia yksityiskokoelmiaan, jotka päätyivät osaksi Antellin kokoelmia. Nämä noin 400 esinettä ajoittuvat kivikaudelta 1800-luvulle pääosan ollessa uudelta ajalta. Jack keräsi myös postimerkkejä ja hänellä oli niistä merkittävä kokoelma. Jack lahjoitti 500 keräämäänsaä kirjaa Turun yliopistolle sen perustamiskeräyksen yhteydessä. Hän kokosi myös aineistoa vuosina 1844-1872 toimineesta Kuopion kymnaasista, jonka entinen oppilas hän oli.
Rudolf Jack oli naimisissa vuodesta 1877 Selma Lovisa Ståhlbergin (1850–1931) kanssa, jonka isä oli Pielaveden kirkkoherra Carl Henrik Ståhlberg.Selma Lovisa Jack, Pohjois-Savo, 4.8.1931, nro 84, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 14.5.2026 Heidän tyttärensä oli näyttelijä, lausunnanopettaja ja näytelmäkirjailija Hertta Jack-Leistén ja poikansa Viipurin hovioikeuden asessori ja Rautalammin tuomiokunnan tuomari Niilo Johan Henrik (Harry) Jack (1880–1963).Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Niilo Johan Henrik (Harry) JackKuka kukin on 1954 : Niilo Johan Henrik (Harry) Jack, Project Runeberg.
Lähteet
Luokka:Suomalaiset asianajajat Luokka:Suomalaiset keräilijät Luokka:Vuonna 1846 syntyneet Luokka:Vuonna 1927 kuolleet