Venunjärvi on Uudellamaalla Mäntsälässä Metsäkulman lähellä sijaitseva järvi.
Maantietoa Venunjärvi on 900 metriä pitkä, 250 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 10 hehtaaria. Se sijaitsee Mäntsälän kirkonkylän koillispuolella Venunmetsässä Pukkilan rajan tuntumassa. Se on muodostunut kallioisten mäkien väliseen painaumaan. Pohjoispuolen mäki kohoaa jyrkänteen takana 22 metrin korkeuteen vedenpinnasta ja eteläpuolinen mäki lähes yhtä korkealle. Mäkien väliin jää järveen kapea salmi.
Järvi on luodattu ja sen syvyyskäyrien mukaan siinä on kaksi syvännettä. Järven länsiosassa on 5,6 metriä ja itäosassa 5,4 metriä syvää, mutta salmessa on enää korkeintaan 1,5 metriä vettä. Järvessä on kartan mukaan kolme luhtamaista suosaarta. Ne sijaitsevat länsirannan matalikolla. Järven keskisyvyydeksi on saatu 2,7 metriä, jolloin järvessä olisi sen mukaan noin vettä .
Järven rantaviivan pituus on 2,4 kilometriä . Rannat ovat metsä- tai suomaata. Rannoille on rakennettu 11 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet Pukkilan ja Mäntsälän kirkonkylien väliseltä kylätieltä (yhdystie 11763).
Luontoarvoja Vedenlaatu Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Venunjärven vesi on kuulunut luokkaan hyvä vuosina 1984–1986 ja 1989–1992. Järvestä julkaistiin vedenlaadun mittaustuloksia kesällä 1991. Päällysveden happamuustaso vaihteli pH 6,4–7,1 ja alusveden pH 5,8–6,5, vedenväri oli 60 mg Pt/l ja pohjan happivarannot olivat kuluneet vähiin ollen enää 0,7–1,1 mg/l. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli 11 mikrogrammaa litrassa vettä (µg/l) kesäkuussa ja 14 µg/l heinäkuussa. Veden klorofyllipitoisuus oli kuitenkin suhteellisen korkea eli 24 µg/l. Venunjärvi oli ravinnepitoisuuksiensa perusteella karu, joskin sen klorofyllipitoisuudet viittaisivat rehevöitymiseen. Kesäaikana oli alusvedessä hapettomuutta, vaikka päällysvedessä oli tilanne hyvä. Syvänteisiin muodostui lämpötilakerrostuneisuutta, joka esti sisäisen kuormituksen ravinteita leviämistä kaikkialle järveen. Matalien alueiden runsas vesikasvillisuus saattaa haitata järven virkistyskäyttöä.
Natura 2000-alue Suojärven ympäristöön perustettiin vuonna 2002 Natura 2000-hankkeen alaisuuteen Metsäkulman suojelualue (SAC, FI0100094, 151 hehtaaria ). Alue yltää Venunjärven lounaisrantaan asti, jossa on noin 70 metriä pitkä rantaosuus suojelussa.
Vesistösuhteet Venunjärvi sijaitsee Mustijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 19) Mäntsälänjoen valuma-alueella (19.003). Sen valuma-alueen pinta-ala on 70 hehtaaria . Siihen tulee neljä metsä- tai suo-ojaa. Sen laskuoja alkaa länsipään etelärannasta ja se virtaa Tuomaristonsuon kautta Suojärveen. Sieltä vesireitti jatkaa ja yhtyy lopulta Mäntsälänjokeen. Järven vedenpinnan korkeus on 78,3 metriä mpy (N2000).
Historiaa pienoiskuva|Vuosina 1870–1907 julkaistun Senaatin kartaston Mäntsälän karttalehti, joka on piirretty vuonna 1873. Järvi sijaitsee kartan keskellä. Vuosina 1870–1907 julkaistussa Senaatin kartastossa (katso oikealla) on järven nimi ”Venyjärvi”. Järvi on kartassa autio, mutta siihen tulee niityiltä kävelypolku kaakkoisrantaan. Järven laskupuron varret on raivattu niittymaaksi, joka jatkuu Suojärveen asti. Vuonna 1936 julkaistussa Riihimäen seudun taloudellisessa kartassa on järven luoteisrantaan merkitty pieni niitty, mutta järvi on edelleen autio. Vuoden 1956 peruskartassa on lähes kaikki niityt metsittyneet lukuun ottamatta yhtä peltomaaksi muutettua palstaa laskuojan varressa. Vuoden 1974 kartassa on kaakkoisrantaan tullutta polkua parannettu metsäautotieksi ja tienpäähän on rakennettu rantaan kesämökki. Myös länsipäähän tulee lounaasta päin metsäautotie. Vuoden 1989 kartassa näkyy, kuinka järven suosio mökkijärvenä on kasvanut. Sen ympärillä on nyt kahdeksan vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet myös idästä päin. Laskupuron pelto on metsitetty.
Katso myös Luettelo Suomen Natura 2000 -alueista
Huomioita
Lähteet
Luokka:Mäntsälänjoen valuma-alue Luokka:Mäntsälän järvet