Yinwenzi (kiina: 尹文子, pinyin: Yǐnwénzǐ, "Mestari Yin Wen") on kiinalainen filosofinen teksti, joka on perinteisesti liitetty taistelevien läänitysvaltioiden kauden (475–221 eaa.) filosofiin Yin Weniin (尹文, n. 350–293 eaa.). Teos käsittelee nimien ja todellisuuden vastaavuutta (nimien oikaisu, zhengming 正名), hallinnon periaatteita sekä taolaisuuden ja legalismin yhdistelmää. Se kuuluu kiinalaisen filosofian klassikoihin, mutta sen tekstihistoria on kiistelty.Chinaknowledge.de: "Yinwenzi 尹文子".Johnston, Ian & Wang Ping (2019). The Mingjia & Related Texts: Bilingual Edition. The Chinese University of Hong Kong, xviii–xix.
Rakenne ja sisältö
Nykyinen Yinwenzi koostuu kahdesta pääluvusta sekä myöhemmin kootusta irrallisten tekstien osasta.
Suuri Dao, osa I (大道上, Dàdào shàng) on teoksen filosofisesti rikkain osa. Se argumentoi Daon ensisijaisuuden puolesta ja siirtyy siitä nimien oikaisun (zhengming) teoriaan, jonka mukaan nimien (名) tulee vastata todellisuutta (形). Teksti lainaa Kongzin (Kungfutse) auktoriteettia: "Ensinnäkin on oikaistava nimet! Jos nimet eivät ole oikeita, puhe ei kulje." Osa käsittelee myös hallitsemisen hierarkiaa, tapojen ja yhteiskunnallisten normien ohjailua sekä nimien ja muotojen välisen suhteen käytännöllisiä seurauksia.
Suuri Dao, osa II (大道下, Dàdào xià) laajentaa hallinnon teoriaa kahdeksaan välineeseen: inhimillisyyteen (ren 仁), oikeudenmukaisuuteen (yi 義), rituaaliin (li 禮), musiikkiin (yue 樂), nimiin (ming 名), lakiin (fa 法), rangaistuksiin (xing 刑) ja palkintoihin (shang 賞). Nämä kahdeksan ovat legendaaristen viiden keisarin ja kolmen kuninkaan hallinnon välineitä, joilla kullakin on sekä myönteinen käyttö että väärinkäytön mahdollisuus. Osa sisältää myös valtion vahvuuden ja heikkouden kuuden merkin teorian sekä kertomuksia historiallisista tapahtumista esimerkkeinä.
Irrallisia tekstejä (佚文, yìwén) on myöhemmistä lähteistä koottu osa, jossa esiintyy lyhyitä dialogeja ja anekdootteja. Näistä kuuluisin on allegoria tiikerin ja ketun tarinasta.
Nimioppi
Yinwenzi esittää nimille kolme luokkaa ja neljä lakia (名有三科，法有四呈):
Kolme nimiluokkaa ovat: asioiden nimet (命物之名), kuten "pyöreä", "nelikulmainen", "valkoinen" ja "musta" konkreettisia esineiden ominaisuuksia kuvaavia nimiä kehun ja moitteen nimet (毀譽之名), kuten "hyvä", "paha", "arvokas" ja "alhainen" arvottavia nimiä yleiset viittausnimet (況謂之名), kuten "viisas", "tyhmä", "rakastettu" ja "vihattu" suhteellisia ja tilannekohtaisia nimiä.
Neljä lakia ovat: muuttumattomat säännöt (不變之法), kuten hallitsijan ja ministerin hierarkia tapoihin liittyvät säännöt (齊俗之法), kuten kykyjen ja puutteiden yhteensovittaminen massojen hallintasäännöt (治眾之法), kuten palkinnot ja rangaistukset tasapuolisuuden säännöt (平準之法), kuten lait, mitat ja painot.
Teoria erottaa tarkasti nimen (名) ja muodon (形) toisistaan: muoto ei itsessään määrää nimeä eikä nimi muotoa, mutta hallitsevan tiedon vuoksi niiden on vastattava toisiaan. Nimistä voi olla poikkeama todellisuuteen suuntaan tai toiseen. Teksti kuvaa tätä anekdooteilla kuten Qi Xuanwangin kolmen kiven yliarvioimisesta omassa jousiammunnassaan ja Huangin tyttärien nimiongelmasta.
Hallintoteoria
Hallintokäsitys rakentuu Daon ensisijaisuuden varaan ja esittää hallinnan välineiden hierarkian: kun Dao ei riitä, turvaudutaan lakiin; kun laki ei riitä, taktiikkaan (shu 術); sitten valtaan (quan 權) ja lopuksi auktoriteettiin (shi 勢). Kukin näistä on kuitenkin vastakkainen edellisen kanssa, joten kun ääripäät saavutetaan, palataan alkuun, jolloin muodostuu kehä.
Hallinnon ihanteena on wu wei (無為), toimimattomuus: hallitsija, joka vaikuttaa ilman pakottamista. Teksti korostaa myös nimien ja aseman selkeyttä (mingfen 名分) yhteiskunnallisen järjestyksen perustana: kun nimet ovat vakiintuneet, asiat eivät kilpaile; kun asemat ovat selvät, yksityiset intressit eivät pääse vaikuttamaan.
Tekstihistoria ja autenttisuus
Vaikka Yinwenzi on yleensä katsottu pääosin aidoksi, sen autenttisuudesta on kuitenkin kiistelty. Pääsyy kiistaan on se, että teksti katosi käytöstä useiksi vuosisadoiksi ja nykyinen versio on ristiriidassa vanhimpien bibliografisten tietojen kanssa. On käytännössä varmaa, että siihen on tehty myöhempiä lisäyksiä ja muutoksia.Zygadło, Paweł (2025). "In search for Mingjia thought – name, reference and referent in the Yinwenzi." Asian Philosophy 36(2), 168–187.
Keisarillinen bibliografia ’’Yiwen zhi’’ Hanshussa (漢書) (läntisen Han-dynastian kronikka) mainitsee Yinwenzistä vain yhden luvun, kun taas säilynyt versio sisältää kaksi. Song-kauden (960–1279) aikana liikkeellä oli myös 19-lukuinen versio: buddhalaiset lisäykset olivat kasvattaneet teosta huomattavasti.Chinaknowledge.de: "Yinwenzi 尹文子".Johnston, Ian & Wang Ping (2019). The Mingjia & Related Texts: Bilingual Edition. The Chinese University of Hong Kong, xviii–xix.
Yinwenzi-korpus on yksi laiminlyödyimmistä muinaiskiinan teksteistä jäädessään Gongsunlongzin kaltaisten teosten varjoon. Lingvistinen tutkimus viittaa siihen, että erityisesti tekstin ja sanaston perusteella nykyinen vakiintunut versio saattaa olla perinteistä käsitystä myöhäisempää alkuperää. Kiinalaiset editoijat ovat kuitenkin perinteisesti toistaneet kaavaa, jonka mukaan teos on "pääosin aito" huolimatta "myöhemmistä lisäyksistä".Chinaknowledge.de: "Yinwenzi 尹文子".宗靜航 (Chung Ching Hong), "從語言角度探討《尹文子》的真偽問題" (Journal of Chinese Studies 45, 2005), 321–331.
Tiikerin ja ketun allegoria
Yinwenzin irrallisissa teksteissä esiintyy klassinen allegoria, joka on myöhemmin vakiintunut osaksi kiinalaista sananlaskuperinnettä. Tarinassa tiikeri saa kiinni ketun ja haluaa syödä sen. Kettu väittää olevansa taivaan käskystä kaikkien eläinten johtaja ja ehdottaa, että tiikeri seuraa sitä, jotta se voi todistaa, että kaikki eläimet pakenevat sitä kauhuissaan. Tiikeri suostuu, ja eläimet todellakin pakenevat. Tiikeri luulee niiden pakenevan kettua, vaikka ne pakenevat sitä itseään. Tarina on antanut aiheen idiomille hújiǎ hǔwēi (狐假虎威), "kettu lainaa tiikeriltä sen arvovaltaa", jota käytetään kuvaamaan henkilöä, joka käyttää toisen auktoriteettia omaksi hyödykseen.
Editiot ja käännökset
Yinwenzi on säilynyt useissa perinteisissä kiinalaisissa kokoelmissa (’’congshu’’): ’’Shoushange congshu’’ (守山閣叢書), yhdessä Yuzin, Shenzin ja Gongsunlongzin kanssa ’’Zhengtong daozang’’ (正統道藏), taolaisen kaanonin editio ’’Sibu congkan’’ (四部叢刊初編) ’’Huhailou congshu* (湖海樓叢書), yhdessä Shizin kanssa
Nykyaikainen kiinalainen kommentaarikäännös on Xu Zhongliangin toimittama Xin yi Yinwenzi (新譯尹文子 1996). Englanninkielinen käännös sisältyy Ian Johnstonin ja Wang Pingin kokoelmaan The Mingjia & Related Texts (2019).
Digitaalinen teksti on saatavilla Chinese Text Project -hankkeessa.Chinese Text Project.Yin Wen Zi.
Lähteet
Chinaknowledge.de: "Yinwenzi 尹文子". Chinese Text Project. Yin Wen Zi. Johnston, Ian & Wang Ping (2019). The Mingjia & Related Texts: Bilingual Edition. The Chinese University of Hong Kong. Xu Zhongliang 徐忠良 (1996). Xin yi Yinwenzi 新譯尹文子. Taibei: Sanmin shuju. Zygadło, Paweł (2025). "In search for Mingjia thought – name, reference and referent in the Yinwenzi." Asian Philosophy 36(2), 168–187. 宗靜航 (Chung Ching Hong), "從語言角度探討《尹文子》的真偽問題" (Journal of Chinese Studies 45, 2005), 321–331.
Viitteet
Katso myös Yin Wen Nimien koulukunta Jixia-akatemia Taistelevat läänitysvaltiot
Luokka:Kiinalainen filosofia