Tarentum oli antiikin aikainen alue Campus Martiuksen luoteisosassa Rooman kaupungissa Italiassa. Sen on arveltu olleen kivetty avoin alue.
Alueen tarkkoja rajoja ei tunneta, mutta se ympäröi Dis Paterin ja Proserpinan alttarin, joka löydettiin vuonna 1888 nykyisten Santa Maria in Vallicella -kirkon eli Chiesa Nuovan ja Piazza Sforza Cesarinin väliltä, ja ilmeisesti se ulottui lännessä Tiber-joelle asti, niin että sitä rajasi tuossa suunnassa Tiberin suuri mutka.Valerius Maximus: Factorum et dictorum memorabilium libri IX 2.4.5; Festus, Sextus Pompeius: De verborum significatione 350, 351; Ovidius: Fasti 1.500; Censorinus: De die natali 17.18; Livius: Epitome 49. Festus kuvaa Tarentumin sijainneen ”Campus Martiuksen laidalla” (”in extremo Martio campo”).Festus, Sextus Pompeius: De verborum significatione 329; Zosimos: Uusi historia (Nea historia) 2.3.
Alueen nimen selitystä ei tunneta. Nimen tavallinen ja oikea muoto on Tarentum, mutta joskus esiintyy virheellisiä etymologioita kuten Terentum.Festus, Sextus Pompeius: De verborum significatione 350: ”Terentum locus in campo Martio dicitur quod eo loco ara Ditis patris terra occultaretur” (”Campus Martiuksella sijaitsevaa paikkaa kutsutaan Terentumiksi, koska siinä paikassa Dis Paterin alttari oli maan peitossa”); 351: ”Terentum in campo Martio lo(cum Verrius ait ab eo) dicendum fuisse quod terra ibi per ludos) secularis Ditis patris (aram occulens tera)tur ab equis quadrigari(s)” (”Verriuksen mukaan Campus Martiuksen Terentum olisi saanut nimensä siitä, että maa, joka peittää Dis Paterin alttarin, kului siellä ludi saeculares -juhlien aikana nelivaljakkojen hevosten tallaamana.”); Servius: Kommentaari Aeneikseen (Ad Aeneis) 8.65: ”Terentum dicitur eo quod ripas terat” (”Sitä kutsutaan Terentumiksi, koska se syövyttää rantapenkereitä”). Kreikaksi aluetta kutsuttiin myös nimellä ”tulinen kenttä” ().Zosimos: Uusi historia (Nea historia) 2.3; vrt. Valerius Maximus: Factorum et dictorum memorabilium libri IX 2.4.5: ”solo magis fumante quam ullas ignes Habente” (”maaperän huokuessa savua ilman näkyviä tulia”).
Paikan kuumat lähteet ja muut merkit vulkaanisesta toiminnasta johtivat uskoon, että Tarentumissa oli sisäänkäynti manalaan, ja siitä tuli Dis Paterin ja Proserpinan kultin keskus. Valerius Maximuksen kertoman tarinan mukaan Disin alttarin löysi kaksikymmentä jalkaa maanpinnan alapuolelta sabiinilainen Valerius.Emt.; Festus, Sextus Pompeius: De verborum significatione 329. Tarentum mainitaan tavallisesti yhteydessä ludi saeculares -juhliin, jolloin Disille uhrattiin.Kts. edellä mainitut lähteet sekä Statius: Silvae 1.4.18, 4.1.38; Martialis: Epigrammit 1.69.2, 4.1.8, 10.63.3; Ausonius: Idyllit (Idyllia) 16.34; CIL VI. 32328, 15, Acta ludorum saecularium Severiana.
On myös esitetty, että Tarentum olisi sijainnut paljon lähempänä jokea ja että se olisi ollut maanalainen pyhäkkö, muistuttaen niin sanottua Mundusta Palatium-kukkulalla. Campus Martiuksella ei kuitenkaan ole mitään paikkaa, jossa nämä kaksi ehtoa toteutuisivat; ei ole kalliota, johon tällainen pyhäkkö olisi voitu kaivaa, ja alue olisi ollut altis toistuville tulville.
Lähteet
Luokka:Antiikin Rooman kaupungin aukiot Luokka:Campus Martius