György József Lakó (26. syyskuuta 1908 Jánoshalma – 15. heinäkuuta 1996 Budapest) oli unkarilainen kielitieteilijä, suomalais-ugrilaisten kielten, muun muassa saamelaiskielten tutkija.
Elämä ja ura György Lakó syntyi eteläunkarilaisessa Jánoshalman pikkukaupungissa opettajan poikana. Hän kävi koulunsa Kiskunhalasissa ja lähti ylioppilaaksi kirjoitettuaan vuonna 1926 Budapestin yliopistoon opiskelemaan unkarin ja saksan kielen opettajaksi. Miklós Zsirain opetuksessa hän sai ensi kosketuksensa suomen kieleen, ja tieteellisen julkaisutoimintansa hän aloitti varsin harvinaisella tavalla, liivinkielisellä artikkelilla ”Tierrõd Ungarmāld” (’Terveisiä Unkarista’), jossa yleistajuisesti selitetään unkarin ja liivin kielen sukulaisuutta. Artikkeli ilmestyi Līvli-lehdessä 1933. Tuolloin Lakólle oli avautunut mahdollisuus vierailla stipendiaattina ensin Suomessa, sitten Virossa, ja käydä myös Latviassa liiviläisten luona.
Lakón vuonna 1934 valmistunut tohtorinväitöskirja käsitteli permiläisten kielten sananloppuisia vokaaleja, ja äännehistorian kysymyksiä hän tutki urallaan usein myöhemminkin. Suomalais-ugrilaisesta äännehistoriasta hän kirjoitti kokonaisen käsikirjan, joka ilmestyi vuonna 1968 myös englanniksi (Proto-Finno-Ugric Sources of the Hungarian Phonetic Stock). Permiläisten kielten alalta hän tutki myös taivutusta ja sananmuodostusta. Vuosina 1934–35 Lakó vieraili Tukholmassa ja hankki hyvän ruotsin kielen taidon. Sittemmin hän julkaisi Unkarissa ruotsin kielen oppikirjan (yhdessä Sándor Kreutzerin ja Ferenc Závodszkyn kanssa, 1949) ja laajan ruotsi-unkari-sanakirjan (1969). Hän on opettanut ruotsin kieltä myös Budapestin yliopiston opiskelijoille.
1930-luvulla Lakó ei stipendiaattivierailujensa jälkeen heti löytänyt akateemista työpaikkaa vaan joutui jonkin aikaa työskentelemään opettajana. Pääkaupunkiin palattuaan hän sai lopulta opetustyötä Budapestin yliopistosta, ja toisen maailmansodan jälkeen hänet nimitettiin Unkarin tiedeakatemian vasta perustetun Kielitieteen instituutin suomalais-ugrilaisen osaston johtajaksi. Opettajansa Miklós Zsirain kuoltua Lakósta tuli vuonna 1956 Budapestin yliopiston kahdesta suomalais-ugrilaisesta oppituolista toisen haltija – laitoksia oli henkilösyistä syntynyt kaksi, toista niistä johti Ödön Beke. Tästä tehtävästä hän jäi eläkkeelle 1978.
Vuonna 1952 Lakó teki kolmen kuukauden opintomatkan Neuvostoliittoon, missä hän Leningradissa opiskelevan syntyperäisen mansin puhujan ja sittemmin tutkijan Jevgenija Rombandejevan opastuksella perehtyi mansin kieleen. Tämän pohjalta syntyi muun muassa pohjoismansin Sygvan murteen kuvaus. Saamelaiskielten tuntemustaan Lakó osoitti laatimassaan saamen yliopistollisessa oppikirjassa Chrestomathia Lapponica (1986), joka László Hontin mukaan kestää vertailun pohjoismaisen alan kirjallisuuden kanssa.
Lakó muistetaan erityisesti etymologina ja tieteenhistorioitsijana. Hän päätoimitti vuosina 1967–78 ilmestyneen etymologisen sanakirjan A magyar szókészlet finnugor elemei (’Unkarin sanaston suomalais-ugrilaiset ainekset’) ja julkaisi lukuisia pienempiä etymologisia tutkielmia. Hän on kirjoittanut myös useita elämäkertoja ja tutkielmia merkittävien fennougristien elämästä ja urasta, Martin Fogelista ja János Sajnovicsista lähtien.
Suomessa Lakó vieraili ensi kerran 22-vuotiaana saatuaan stipendin ensiksi Berliiniin mutta opettajansa Zoltán Gomboczin suosituksesta vaihdettuaan kohteeksi Suomen. Tästä alkaen hän vieraili Suomessa usein, opetti monina vuosina unkaria Jyväskylän kesäyliopistossa ja hankki sujuvan suomen kielen taidon. Hän toimitti suomalaisia unkarin kielen opiskelijoita varten oppikirjan Unkarin lukemisto (1940) ja käänsi unkariksi Arvi Järventauksen romaanin Hyljätty kylä (Kis falu a világ végén, 1938). Suomalaisen Tiedeakatemian ulkomaiseksi jäseneksi Lakó kutsuttiin 1970, Suomalais-Ugrilaisen Seuran kunniajäseneksi 1973 ja Kotikielen Seuran kunniajäseneksi 1976. Vuonna 1968 hänelle myönnettiin Suomen Leijonan ritarikunnan komentajamerkki, ja vuonna 1976 hänet promovoitiin Jyväskylän yliopiston kunniatohtoriksi.
Lähteet
Luokka:Vuonna 1908 syntyneet Luokka:Vuonna 1996 kuolleet Luokka:Unkarilaiset kielitieteilijät Luokka:Unkarilaiset professorit Luokka:Fennougristit