Holodomorin muistopäivä () on vuosittain marraskuun neljäntenä lauantaina vietettävä vuosipäivä, jolloin kunnioitetaan holodomorina tunnetun ukrainalaisiin kohdistuneen kansanmurhan uhreja. Vuosina 1932–1933 Neuvostoliiton hallinto aiheutti tahallaan nälänhädän Ukrainan neuvostotasavallassa, jonka johdosta miljoonia ukrainalaisia menehtyi nälkään. Holodomorin muistopäivällä on virallinen asema Ukrainassa ja Kanadassa.
Taustaa
Neuvostoliitossa 1920-luvun lopussa käynnistetty maatalouden kollektivisointi ja sen aiheuttama maataloustuotannon lasku ja elintarvikepula aiheuttivat Ukrainassa vastarintaa ja jopa kapinointia. Neuvostohallintoa huolestutti ukrainalaisten vastarinta erityisesti siksi, että Ukraina oli aiemmin yrittänyt itsenäistyä Venäjän sisällissodan aikana. Neuvostohallinto päätti nujertaa ukrainalaisten vastarinnan tahallisesti pahentamalla elintarvikepulaa Ukrainassa. Ukrainalaisilta talonpojilta myös pakkolunastettiin viljaa ja ruoan etsiminen kotiseudun ulkopuolelta pyrittiin aktiivisesti estämään. Vuosina 1932–1933 vähintään yli kolme miljoonaa ukrainalaista menehtyi nälkään Kremlin harjoittaman politiikan vuoksi. Neuvostoliitossa sensuuri esti holodomorista puhumisen aina 1980-luvun loppupuolelle saakka. pienoiskuva|Nälkään kuolleita ihmisiä Harkovassa.
Holodomorin muistaminen Marraskuussa 1998 Ukrainan silloinen presidentti Leonid Kutšma antoi asetuksen, joka teki marraskuun neljännestä lauantaista virallisesti holodomorin uhrien muistopäivän. Muistopäivän virallinen nimi on muuttunut useampaan kertaan. Vuonna 2000 muistopäivä uudelleennimettiin holodomorin ja poliittisten vainojen uhrien muistopäiväksi. Vuonna 2004 otettiin käyttöön nimitys holodomorien ja poliittisten vainojen uhrien muistopäivä. Vuonna 2007 muistopäivä uudelleennimettiin holodomorien uhrien muistopäiväksi. Kansalaiskeskustelussa on esimerkiksi vuonna 2016 vaadittu nimen muuttamista muotoon holodomorin muistopäivä, joka on käytännössä vakiintunut nimitys.
Vuodesta 2009 alkaen ukrainalaisissa kouluissa lisättiin opetusta holodomorista.
Euroopan parlamentti hyväksyi lokakuussa 2008 päätöslauselman, jossa se toteaa holodomorin eli Ukrainan vuosien 1932–1933 keinotekoisen nälänhädän järkyttäväksi rikokseksi Ukrainan kansaa ja ihmisyyttä vastaan.
Marraskuussa 2023 Kiovassa vieraillut eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho luovutti Ukrainan parlamentin puhemiehelle Ruslan Stefantšukille 164 suomalaisen kansanedustajan allekirjoittaman kannanoton, jossa holodomor tuomittiin ja tunnustettiin kansanmurhaksi. Suomen valtio ei ole kuitenkaan virallisesti tunnustanut holodomoria kansanmurhaksi. Valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljasen mukaan ”Suomen vakiintunut linja on ollut, ettei Suomi jälkikäteen tee virallisia kannanottoja historian tapahtumista”. Viljanen kuitenkin totesi, että hän ei pidä valtiosääntöoikeudellisesti mahdottomana, että Suomikin harkintansa mukaan tunnustaisi virallisesti jonkin historiallisen tapahtuman kansanmurhaksi laajalti levinnyttä kansainvälistä käytäntöä noudattaen.
Ukrainassa holodomorin muistopäivänä on tapana asettaa kynttilöitä ikkunoille ja holodomorin muistomerkeille. Ainakin valtiollisissa muistotilaisuuksia muistomerkeille on viety myös symbolisia viljantähkiä. Vuonna 2026 Ukrainan parlamentti sääti lain, joka määrää maanlaajuisen minuutin hiljaisuuden holodomorin muistopäivänä kello 16.00. Holodomorin muistopäivänä on tapana järjestää myös rukoushetkiä ja muistojumalanpalveluksia.
Lähteet
Luokka:Holodomor Luokka:Ukrainalaiset juhlapäivät Luokka:Kanadalaiset juhlapäivät Luokka:Marraskuun juhlapäivät