Venäjän asevoimat teki 2. heinäkuuta 2026 aamuyöllä pitkäkestoisen ilmaiskujen sarjan ohjuksilla ja hyökkäysdrooneilla kymmeniin kohteisiin Ukrainassa. Pääkohteena oli Kiova. Iskut tappoivat Kiovassa 30 ihmistä ja ainakin 99 haavoittui. Ilmaiskut oli Venäjän toistaiseksi eniten ihmisuhreja vuonna 2026 aiheuttanut hyökkäys Ukrainassa ja määrällisesti massiivisin ilmahyökkäys Kiovaa kohtaan koko Venäjän hyökkäyssodan aikana. Muutamia tunteja ennen iskuja presidentti Zelenskyi oli tiedustelutietojen perusteella varoittanut tulevasta ohjushyökkäyksestä. Iskujen aikana 52 500 ihmistä haki suojaa maanalaisilta Kiovan metroasemilta.
Ohjusisku oli osa Venäjän laajamittaista ilmahyökkäysten sarjaa Ukrainaan. Ilmaiskuissa 1.–2. heinäkuuta 2026 Venäjä käytti Ukrainan ilmavoimien mukaan ainakin 496 droonia ja 74 ohjusta. Hyökkäysdroonit olivat Shahed/Geran, Gerbera-, Italmas- ja Banderol-mallisia ja mukana oli myös Parodija-valedrooneja. Osa hyökkäysdrooneista oli nopeampia ja vaikeammin torjuttavia suihkumoottorilla varustettuja malleja. Ukrainan ilmavoimien mukaan ohjuksista 34 oli H-101-risteilyohjusta, 24 ballistista Iskander-M tai -S -ohjusta, kahdeksan Kalibr-risteilyohjusta, neljä hypersoonista Tsirkon-merimaaliohjusta ja neljä H-59/69-tyypin ilmasta maahan -ohjusta. Yhteensä 570 droonista tai ohjuksesta 524 pudotettiin (476 droonia ja 48 ohjusta), mutta 25 (lähinnä) ballistisen ohjuksen ja 12 hyökkäysdroonia raportoitiin osuneen yhteenä 33 kohteeseen. Lisäksi pudotettujen hyökkäysaseiden jäänteitä osui 18 paikkaan.
Ukrainalla ei ole riittävästi tehokkaita torjuntaohjuksia etenkään laajojen ballistisilla aseilla tehtävien ohjusiskujen torjumiseksi. Maa on vedonnut 40 eri valtioon saadakseen kiireellisesti näiden maiden varastoimia Patriot-ohjuksia Ukrainan jo tilaamia 100 torjuntaohjusta vastaan. Lisäksi Ukraina on vedonnut Yhdysvaltain presidenttiin saadakseen Patriot-ohjusten lisenssivalmistuksen käyntiin Ukrainassa.
Venäjän puolustusministeriön mukaan iskujen kohteena olisivat olleet sotilaalliset ja energiaan liittyvät rakenteet eri puolilla Kiovaa, samoin kuin sotilaslentoasemat useilla alueilla, mukaanlukien Pultavan ja Dnipropetrovskin alueilla. Venäjän mukaan 2. heinäkuun iskut olivat kostoisku ”Ukrainan hyökkäyksistä Venäjän siviili-infrastruktuuria kohtaan”. Ukrainan pääministeri Julija Svyrydenkon mukaan 20 hyökkäysasetta osui suoraan 20 asuinrakennukseen ja noin 100 maan pääkaupungin rakennusta vahingoittui ilmahyökkäyksen seurauksena. Hänen mukaansa ainakin suuri osa venäläisväitteistä ei näin ollen pitänyt paikkaansa. Venäjän ”kostoiskut” osuivat esimerkiksi Kiovan siviiliasuinrakennuksiin, ambulanssiasemalle, Punaisen Ristin katastrofiavun varastoon, Ukrainan tiedeakatemian O.V. Palladinin biokemian instituuttiin, diplomaattien suosimaan laatuhotelliin, Kiovan eläintarhaan ja moniin oppilaitoksiin.
Katso myös Ilmaiskut Kiovaan 14. toukokuuta 2026
Lähteet
Aiheesta muualla
Photos show aftermath of large-scale Russian attack overnight in Kyiv (apnews.com) ISW: Russian Offensive Campaign Assessment, July 2, 2026 (understandingwar.org)
Luokka:Kiovan historia Luokka:Sotarikokset Venäjän 2022 hyökkäyksen Ukrainaan aikana Luokka:Vuoden 2026 rikokset