Pintavesihydrologia on hydrologian osa-alue ilmassa tapahtuvaa hydrologiaa tutkivan hydrometeorologian ja maanalaista hydrologiaa tutkivan geohydrologian ohella. Pintavesihydrologia käsittää maankuoren yläpuolella tapahtuvat hydrologiset ilmiöt, jotka tapahtuvat nestemäisessä tai kiinteässä muodossa. Pintavesihydrologian osa-alueita ovat lunta ja jäätä tutkiva kryologia ja virtaavia vesiä tutkiva potamologia.
Merialueilla rannikot ovat eliöstöltään monimuotoisimpia. Ne ovat myös kasvien perustuotannon suhteen rikkaimpia alueita. Järvivesien kemialliseen koostumukseen vaikuttavat valon määrä, veden liikkuminen sekä vuotuinen keskilämpötila ja lämpötilan vaihtelut. Syksyisin eloperäistä ainesta vajoaa järvien rannoilla pohjaan, missä ne ovat talven ajan ja missä niiden ravinteet ovat vesikasvien hyödynnettävissä keväällä. Järvien pohjiin kertyvästä aineksesta muodostuu pitkän ajan kuluessa sedimenttiä, jonka koostumus riippuu rehevyydestä sekä siitä, millainen on järven kasvien tuotanto. Tähän taas vaikuttaa se, onko vedessä enemmän planktonia vai vesikasveja. Jokien eliöstö puolestaan muotoutuu ympäröivien maalla olevien ekosysteemien vaikutuksesta. Pienissä puroissa ja kapeissa joissa valoa on yleensä vähemmän kuin leveämpiuomaisissa joissa. Näin ollen pienten purojen ja jokien eliöstö koostuu enemmän toisenvaraisista eliöistä kun taas leveämpien jokien eliöstössä tuottavat kasvit ovat enemmän vallitsevia.
Lähteet
Luokka:Hydrologia