Mikael Polviander (n. 1685 Kokemäki – 8. maaliskuuta 1743 Mouhijärvi) oli hämäläinen opettaja, rehtori ja pappi, joka toimi Mouhijärven kirkkoherrana 21 vuotta. Hänen isänsä oli Simon Polviander, Turun tuomiokapitulin notaari ja Ikaalisten kirkkoherra. Mikael Polviander on myös Karl Gustaf Polvianderin isoisän isä.Uusi sukukirja 1. Toimituskunta Olavi Wanne, A. R. Cederberg, Ragnar Rosen, Gunnar Soininen. Suomen Sukututkimusseuran julkaisuja 16. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsingissä 1943-1946.Sillanpää-Jenssen, Tuulilki: Vänrikin tarina: Karl Gustav Polviander; Porin rykmentin lipunkantaja. Teoksessa https://www.geni.com/people/Mikael-Michael-Polviander/6000000001966042886 Mikael Polvianderin tiedot
Elämä
Mikael Polviander oli toisen polven pappi. Hänen vanhempansa olivat Simon Polviander ja Anna Nilsintytär Barck. Hän syntyi todennäköisesti Kokemäellä 1680-luvun puolivälissä.
Mikael Polviander valmistui ylioppilaaksi 21. syyskuuta 1702 Turun akatemiasta ja liittyi samana vuonna Satakuntalaisen Osakunnan jäseneksi. Konsistorin pöytäkirjassa 10. maaliskuuta 1706 mainitaan, että hän osallistui tappeluun. Mikael toimi Tyrvään kirkkoherran Johan Wegelius vanhemman, eli hänen appensa, apulaisena jo vuonna 1710 ja vielä vuonna 1712. Hänestä tuli Porin pedagogion rehtori 1712 ja samana vuonna filosofian maisteri 15. joulukuuta. Hän pakeni isovihan aikana vuonna 1713 Ruotsiin, missä hänet mainitaan vuonna 1717 pakolaisina oleskelevien Turun ja Porin läänin virkamiesten luettelossa nimellä Michel Polviander, Paedagog Mag. fr: Björneborg. Suomeen palattuaan hän toimi Rauman papiston apulainäsena sekä Raumalle siirretyn Porin triviaalikoulun virkaatekevänä rehtorina vuodet 1717–1721. Turun pappeinkokouksessa 1721 Mikael Polviander toimi synodaaliväitöksen puhujana ja vuoden 1736 pappeinkokouksessa synodaaliväitöksen opponenttina. Tuomiokapituli nimitti Polvianderin Mouhijärven kirkkoherraksi 6. kesäkuuta 1722.
Mikael Polviander kuoli Mouhijärvellä maaliskuun 8. maaliskuuta 1743 ja hänet haudattiin 30. toukokuuta samana vuonna Mouhijärven kirkon alle Selkeeläisten hautakarmiin.
Perhe
Mikael Polvianderin ensimmäinen puoliso oli kirkkoherra Johan Wegeliuksen tytär, Saara Katarina Wegelius; heidät vihittiin Tyrväällä 3. huhtikuuta 1710. Hänen kauttaan Polvianderin suku liittyy Sursillin sukuun, joka oli aikansa yksi Ruotsin ja Suomen tunnetuimmista suvuista.
Mikael ja Saara asuivat Mouhijärven pappilassa, joka oli rakennettu 1600-luvun lopulla. He saivat yksitoista lasta, joista kuusi eli aikuisikään. Heidän lapsensa jatkoivat isänsä jalanjäljissä ja valitsivat papin tai opettajan ammatin. Mikaelin ja Saaran tyttäret avioituivat myös pappien kanssa. Heidän tyttärensä Magdalena, Saara, Margareta ja Maria olivat kaikki pappien rouvia. Elisabethista taas tuli Porin triviaalikoulun ylemmän kolleegan Henrik Branderin vaimo. Heidän poikansa Isak Polviander seurasi isäänsä Mouhijärven kirkkoherrana ja oli myös rovasti. Isakin pojista Daniel ja Isak Emanuel olivat myös Mouhijärven pappeja. Daniel oli kirkkoherra ja Isak Emanuel oli kirkkoherran apulainen. Isak Emanuelin poika, Karl Gustav Polviander, oli vänrikki ja osallistui Suomen sotaan, ja oli viimeinen Polviander joka syntyi Mouhijärven pappilassa.
Saaran kuoltua Mikael avioitui 2. lokakuuta 1739 Anna Gabrielsdotter Keckoniuksen kanssa, joka oli myös leski ja papin tytär. He saivat kaksi tytärtä, joista Anna Kristina eli aikuiseksi saakka, hän avioitui komissionimaanmittari Johan Åhmanin kanssa 17. marraskuuta 1763.
Lapset Abraham Polviander (s. 1710) Isak Polviander (1712 - 1796) Margareta Polviander (s. 1713) Magdalena Polviander (1717 - 1785) Sara Polviander (1722 - 1765) Elisabeth Polviander (1724 - 1795) Margareta Polviander (1726 - 1767) Gabriel Polviander (1728 - 1729) Maria Polviander (1729 - 1790) Katarina Polviander (1732 - 1732) Justina Polviander (1733 - 1733) Anna Kristina Polviander (1740 - 1829) Beata Polviander (1742 - 1743)
Margareta Tammelinan tapaus
Mikael Polviander oli keskeisessä asemassa Margareta Tammelinan aviorikosta koskeneessa oikeusprosessissa 1700-luvulla. Polviander ajoi syytettä seurakuntalaistaan, edeltäjänsä Mouhijärven kirkkoherran Matias Tammelin tytärtä Margareta Tammelinaa vastaan huoruudesta. Taustalla oli sopimus Tervamäen rusthollin hallinnasta ratsutilan edellisen omistajan, Margareta Tammelinan miehen Henrik Anckeruksen kanssa.
Margareta Tammelina oli vuonna 1716 avioitunut itseään huomattavasti vanhemman Mouhijärven kappalaisen Henrik Anckeruksen kanssa. Avioliiton aikana Margareta sai kolme lasta, joiden biologisiksi isiksi myöhemmin osoitettiin oikeudenkäynnissä muita miehiä. Anckerus katsoi vaimonsa syyllistyneen aviorikokseen, mutta asian käsittely viivästyi isovihan vuoksi. Anckerus kuoli vuonna 1723, jonka jälkeen Margareta joutui oikeudelliseen vastuuseen aiemmasta aviorikoksestaan. Tässä vaiheessa Polviander, joka oli tullut Mouhijärven kirkkoherraksi vuonna 1722, ryhtyi ajamaan asiaa. Polviander on kerrottu tehneen Anckeruksen kanssa sopimuksen Tervamäen rusthollin hallinnasta. Näin hänellä oli Anckerukseen ja tämän omaisuuteen liittyvä yhteys jo ennen oikeusprosessin ratkaisemista.
Heinäkuun 1723 käräjillä Margareta kiisti syytökset ja väitti Anckeruksen levittäneen hänestä puheita vanhuudenheikkoutensa vuoksi. Vasta lokakuussa 1724 kihlakunnanoikeus tuomitsi Margaretan kuolemaan aviorikoksesta Mooseksen lakiin perustuneen lainkäytännön nojalla. Hovioikeuden käsittelyssä Margareta lopulta tunnusti. Hänet vietiin Turun linnasta takaisin Mouhijärvelle ja teloitettiin mahdollisesti vuoden 1725 alussa. Tarkkaa kuolinpäivää ei ole säilynyt.
Polvianderin osuutta tapauksessa on myöhemmin pidetty kiistanalaisena. Hänen on tulkittu toimineen paitsi kirkkoherrana myös Anckeruksen omaisuuteen liittyneiden etujen piirissä. Tervamäen ratsutila siirtyi Polvianderin haltuun vuonna 1729, muutama vuosi Anckeruksen kuoleman ja Margaretan oikeusprosessin jälkeen. Tämän vuoksi on esitetty epäilyjä siitä, oliko Polvianderilla taloudellinen motiivi ajaa Margaretan syytettä.
Lähteet
Luokka:Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papit Luokka:1680-luvulla syntyneet Luokka:Vuonna 1743 kuolleet