Lapuan hiippakunta () on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhdeksästä hiippakunnasta. Sen tuomiokirkko on Lapuan tuomiokirkko. Hiippakuntaan kuuluu 5 rovastikuntaa, jotka koostuvat 40 seurakunnasta, jotka sijaitsevat kolmen maakunnan alueella Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjanmaan rannikolla. Suurimmat seurakunnat hiippakunnan alueella ovat Jyväskylän seurakunta, Seinäjoen seurakunta ja Vaasan suomalainen seurakunta. Lapuan hiippakunnan seurakunnat ovat suomenkielisiä paitsi Kaskisten seurakunta, joka on kaksikielinen enemmistökielenään suomi. Kirkon kielisäännösten uudistamisen jälkeen 2006 hiippakunta ei ole enää suomenkielinen vaan kaksikielinen.

Lapuan hiippakunnan koulutuskeskus Haapaniemen hiippakuntakartano sijaitsee Kuortaneella Ruonankylässä Kuortaneenjärven rannalla.

Historia Lapuan hiippakunta aloitti toiminta 1. heinäkuuta 1956. Hiippakunnan saamiseen Lapualle vaikuttivat juuri paikkakunnan kristilliset perinteet. Toisaalta lapualaiset itse olivat aktiivisesti ajamassa hanketta.Rikkinen & Sihvo 1986, s. 139 Suurin osa Lapuan hiippakuntaan liitetyistä seurakunnista oli siihen saakka kuulunut Turun arkkihiippakuntaan.

Toiminnan alkaminen: Lehtisen kausi 1956–1974 Hiippakunnan ensimmäinen piispa oli Eero Lehtinen. Alkujaan hiippakuntaan kuului 65 seurakuntaa, joista suurin osa siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta. Etelä-Pohjanmaalle sijoittuvan hiippakunnan perustamisesta tehtiin vuonna 1953 kirkolliskokouksen päätös. Tuolloin kokous päätti piispanistuimen paikaksi Seinäjoen. Lakeuden Ristiä kaavailtiin uudeksi tuomiokirkoksi. Pitkän poliittisen väännön jälkeen tuomiokapituli sijoitettiin kuitenkin naapurikuntaan Lapualle.

Lehtinen toimi Lapuan piispana 18 vuotta vuosina 1956–1974. Lehtisen kaudella hajanaiseen hiippakuntaan pyrittiin rakentamaan yhteyttä. Lehtisen tavoitteena oli erityisesti voittaa körttipapiston luottamus.

Sariolan kausi 1974–1995 Lehtistä seurasi piispana Yrjö Sariola (1974–1995), joka jatkoi Lehtisen aloittamaa yhteistyön henkeä. Eräänä merkkinä tästä on pidetty Sariolan paimenkirjeen nimeä Yhteistyön merkiksi kättä.

Sariolan kaudella tuomiokapitulin rahoitus kasvoi ja mahdollisti uusien virkojen perustamisen. Tuomiokapituli vahvisti läsnäoloaan Keski-Suomessa perustamalla Jyväskylään toimipisteen. Kirkon 1970-luvulla aloittamat oppikeskustelut Suomen ortodoksisen kirkon kanssa näkyivät myös hiippakunnassa, kun ortodoksisen kirkon edustajat vierailivat Sariolan luona. Vuonna 1976 Sariola teki aloitteen yhteyksien vahvistamisesta vapaakristillisiin yhteisöihin. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous hyväksyi Lapuan piispan aloitteen ja Sariola toimi neuvottelukunnan puheenjohtajana. Neuvottelujen myötä luterilaisen kirkon ja vapaakristillisten yhteisöjen väliset suhteet paranivat.

1970-luvun loppupuolella alkoi Niilo Yli-Vainion johtama helluntaiherätyksen liike kerätä suuria ihmismääriä ensin Lapualle ja pian muuallekin ympäri maata. Liike herätti suurta huomiota muun muassa tiedotusvälineissä. Vaasa haastatteli piispa Sariolaa luterilaisen kirkon suhtautumisesta tähän herätysliikkeeseen. Sariola näki herätysliikkeessä myönteistä, eikä suinkaan sitä tuominnut.Laukkonen 1981, s. 194

1980-luvulla Lapuan hiippakunnassa syntyi halu auttaa vaikeassa tilanteessa eläviä Itä-Saksan kristittyjä. Thüringenin luterilaisen maakirkon maapiispa Werner Leich kutsuttiin vuonna 1986 tuomiokapitulin 30-vuotisjuhlaistuntoon. Keskustelut kiinnostivat myös tiedotusvälineitä ja niissä täsmennettiin keskinäistä yhteistyötä muun muassa vierailutoiminnan, pappisvaihdon ja ystävyysseurakuntasuhteiden tahoilla.

Laulajan kausi 1995–2004 Hiippakunnan kolmanneksi piispaksi valittiin vuonna 1995 kenttäpiispa Jorma Laulaja. Laulajan kaudella hiippakunta lausui usein huolensa maaseudun asukkaiden elinmahdollisuuksista, lasten ja perheiden hyvinvoinnista sekä yhteiskunnan apua tarvitsevista. Hiippakunta toteutti Laulajan johdolla useita projekteja näiden ryhmien parissa.Välimäki 2006, s. 94–95, 99–101.

Peuran kausi 2004–2022 Laulajan jälkeen hiippakunnan neljänneksi piispaksi valittiin vuonna 2004 Simo Peura. Peura voitti piispanvaalin toisella kierroksella kirkkoherra Tapio Luoman.Välimäki 2006, s. 109 Peuran kaudella hiippakunta korosti arkisen kristillisyyden merkitystä. Kirkon äänen tuli olla uskon ja opin kysymyksissä hänen mukaansa selvä ja tunnistettava. Peuran mukaan moraalikysymykset kuuluivat yhteen uskon kanssa, mutta kirkosta ei saanut tulla lausuntoautomaattia.Välimäki 2006, 112–113.

Peuran jälkeen Lapuan viidenneksi piispaksi valittiin marraskuussa 2021 tuomiorovasti Matti Salomäki. Salomäki vihittiin piispaksi helmikuussa 2022.

Kristilliset juhlat Lapuan hiippakunnalle ovat kautta aikojen olleet ominaisia suuret uskonnolliset, valtakunnalliset tai alueelliset juhlat. Tunnetuimpia näistä ovat Herättäjäjuhlat, joita on järjestetty muun muassa Seinäjoella, Vaasassa, Isossakyrössä, Kauhavalla, Lapualla ja Nurmossa. Näille valtakunnallisille juhlille kertyi tavallisesti 30 000–35 000 sanankuulijaa. Evankelisen liikkeen valtakunnallisia Evankeliumijuhlia on järjestetty muun muassa Seinäjoella, Alavudella, Alajärvellä, Ilmajoella, Kauhajoella, Kurikassa, Kristiinankaupungissa ja Ylistarossa. Evankelisen liikkeen valta-alue on yleensä ollut Suupohjassa, kun taas heränneitä on Ylistarossa ja Lapuanjokilaaksossa. Lestadiolaiset, joita on muun muassa järviseudulla, pitävät myös omia juhliansa.Laukkonen 1981, s. 194

Piispat

pienoiskuva|400x400px|Kartta Lapuan hiippakunnan nykyisistä rovasti- ja seurakunnista. pienoiskuva|400x400px|Lapuan hiippakunnan rovasti- ja seurakunnat vuonna 2019. piispavirka-aikalisätietoa Eero Lehtinen 1956–1974 Yrjö Sariola 1974–1995 Jorma Laulaja 1995–2004 Simo Peura 2004–2022 Matti Salomäki 2022–

Seurakunnat Lapuan hiippakunnan tuomiorovastikunta (lääninrovasti Jussi Peräaho, Lapuan tuomiokirkkosrk.:n kirkkoherra) Lapuan tuomiokirkkoseurakunta Alajärven seurakunta Lappajärven alue Lehtimäen alue Vimpelin alue Alavuden seurakunta Töysän alueseurakunta Kauhavan seurakunta Alahärmän kirkkopiiri Evijärven kirkkopiiri Kortesjärven kirkkopiiri Ylihärmän kirkkopiiri Kuortaneen seurakunta Soinin seurakunta Ähtärin seurakunta Etelä-Pohjanmaan rovastikunta (lääninrovasti Jouko Ala-Prinkkilä, Kauhajoen srk:n kirkkoherra) Ilmajoen seurakunta Isojoen seurakunta Isonkyrön seurakunta Kauhajoen seurakunta Karijoen kappeliseurakunta Kurikan seurakunta Jalasjärven kappeliseurakunta Jurvan kappeliseurakunta Seinäjoen seurakunta Peräseinäjoen kappeliseurakunta Nurmon kappeliseurakunta Ylistaron kappeliseurakunta Teuvan seurakunta Pohjanmaan rovastikunta (lääninrovasti Petri Hautala, Vähänkyrön srk.:n kirkkoherra) Kaskisten seurakunta Kristiinankaupungin seurakuntayhtymä (ks. myös Porvoon hiippakunta) Kristiinankaupungin suomalainen seurakunta Laihian seurakunta Mustasaaren seurakuntayhtymä (ks. myös Porvoon hiippakunta) Mustasaaren suomalainen seurakunta Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymä (ks. myös Porvoon hiippakunta) Pietarsaaren suomalainen seurakunta (kattaa myös Pedersören kunnan) Vaasan seurakuntayhtymä (ks. myös Porvoon hiippakunta) Vaasan suomalainen seurakunta Vähänkyrön seurakunta Eteläisen Keski-Suomen rovastikunta (lääninrovasti Arto Viitala, Jyväskylän srk:n kirkkoherra) Jyväskylän seurakunta Itäinen alue (Joutsa-Leivonmäen, Kuokkalan, Toivakan ja Vaajakosken lähikirkkoalueet) Keskustan alue (Huhtasuon ja kaupunginkirkon lähikirkkoalueet sekä Taulumäen kirkko) Läntinen alue (Keljonkankaan, Keltinmäen, Korpilahti-Luhangan, Kortepohjan ja Säynätsalon lähikirkkoalueet) Pohjoinen alue (Palokan ja Tikkakosken lähikirkkoalueet) Jämsän seurakunta Jämsän alueseurakunta Jämsänkosken alueseurakunta Kuoreveden alueseurakunta Koskenpään kirkkopiiri Längelmäen kirkkopiiri Keuruun seurakunta Multian alueseurakunta Muuramen seurakunta Petäjäveden seurakunta Uuraisten seurakunta Pohjoisen Keski-Suomen rovastikunta (lääninrovasti Jarmo Autonen, Saarijärven srk:n kirkkoherra) Hankasalmen seurakunta Kinnulan seurakunta Laukaan seurakunta Konneveden alueseurakunta Pihtiputaan seurakunta Saarijärven seurakunta Kannonkosken kappeliseurakunta Karstulan kappeliseurakunta Kivijärven kappeliseurakunta Kyyjärven kappeliseurakunta Pylkönmäen kappeliseurakunta Viitasaaren seurakunta Äänekosken seurakunta Konginkankaan kappeliseurakunta Sumiaisten kappeliseurakunta Suolahden kirkkopiiri Äänekosken kirkkopiiri

Ystävyyshiippakunnat Lapuan hiippakunnan ystävyyshiippakuntia ovat: Keski-Saksan evankelinen kirkko Ruotsin Härnösandin hiippakunta Norjan Nidarosin hiippakunta Etiopian Jimma-Bethelin synodi

Katso myös

Uskonto Etelä-Pohjanmaalla Uskonto Pohjanmaalla Uskonto Keski-Suomessa

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

Lapuan hiippakunnan kotisivut

* Luokka:Luettelot piispoista