pienoiskuva|Béla Kovács vuonna 1947 Béla Kovács (s. 20. huhtikuuta 1908 Patacs, Baranyan lääni – 21. kesäkuuta 1959 Pécs) oli unkarilainen Riippumatonta pientilallisten puoluetta (FKGP) edustanut poliitikko, joka toimi useaan otteeseen maatalousministerinä ja joutui vuonna 1947 vangituksi ja kyyditetyksi Neuvostoliittoon. Kovácsin vangitseminen nähtiin merkkinä Unkarin ajautumisesta Stalinin Neuvostoliiton määräysvaltaan.
Elämä ja ura Béla Kovács, pienviljelijän poika, kiinnostui yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta jo nuorena. Kotipaikkakuntansa kunnanvaltuustoon hänet valittiin jo 19-vuotiaana vuonna 1927. Vuonna 1933 hän liittyi Riippumattomaan pientilallisten puolueeseen, ja syyskuussa 1941 hänet valittiin Unkarin Talonpoikaisliiton pääsihteeriksi. Marraskuusta 1945 helmikuuhun 1946 hän toimi maatalousministerinä. Elokuussa 1945 hänet valittiin FKGP:n pääsihteeriksi, ja helmikuusta 1946 lähtien hän johti puolueen hallintoa.
Toisen maailmansodan jälkeen Unkarin ensimmäiset vapaat vaalit vuonna 1945 voitti FKGP, joka sai äänistä 57 %. Absoluuttisesta enemmistöstä huolimatta se ei saanut muodostaa yksin hallitusta, sillä maa oli Neuvostoliiton joukkojen hallinnassa, vaan muodosti hallituskoalition Unkarin kommunistipuolueen, Unkarin sosiaalidemokraattisen puolueen sekä Kansallisen talonpoikaispuolueen (Nemzeti Parasztpárt) kanssa. Pääministeriksi valittiin FKGP:n Zoltán Tildy, pääministeriksi saman puolueen Ferenc Nagy, mutta tärkeät sisäministeriö ja valtiovarainministeriö joutuivat kommunistien käsiin. Mátyás Rákosin johtama kommunistipuolue alkoi tuhota kilpailijoitaan, ja ensimmäisenä kohteeksi joutui maaliskuussa 1946 FKGP, jota vaadittiin erottamaan kaksikymmentä kansanedustajaansa.
Joulukuussa 1946 kommunistien hallinnassa oleva valtionpoliisi ÁVO väitti FKGP:sta erotettujen kansanedustajien kehittelevän ”tasavallan vastaista salaliittoa”, ja tätä koskevat epäilykset laajennettiin koskemaan koko FKGP:tä. Béla Kovács, joka oli jo ajautunut yhteenottoihin kommunistien kanssa, joutui nyt tulilinjalle. Tammikuussa 1947 Rákosi ja sosiaalidemokraattien Árpád Szakasits pyysivät pääministeri Nagya erottamaan Béla Kovácsin puolueen pääsihteerin tehtävästä. Kovácsin parlamentaarista koskemattomuutta ei peruutettu, mutta puolueiden välisen sopimuksen pohjalta Kovács ilmoittautui itse vapaaehtoisesti ÁVO:lle, minkä jälkeen hänet pidätettiin ja vietiin Neuvostoliittoon.
Neuvostoliitossa Kovács sai kahdenkymmenen vuoden tuomion. Hän oli vankileirillä vuoteen 1953 saakka, sen jälkeen Moskovassa Lubjankan vankilassa. Syyskuussa 1955 hänet palautettiin Unkariin, missä hän vapautui vankilasta huhtikuussa 1956. Unkarin kansannousun aikaan hän oli Imre Nagyn toisen hallituksen maatalousministeri.
Kansannousun kukistumisen jälkeen Kovács vetäytyi julkisuudesta. Vuonna 1958 hän suostui rupeamaan kansanedustajaksi, mutta varsinaista poliittista toimintaa hän ei harjoittanut, ja vuonna 1959 hän kuoli pitkään sairastettuaan, vain 51-vuotiaana.
Jälkimaine pienoiskuva|Béla Kovácsin muistomerkki vuodelta 2002 Toukokuussa 1989 Neuvostoliiton korkein sotilaallinen syyttäjäviranomainen rehabilitoi Kovácsin. Béla Kovácsille on pystytetty Unkarin parlamenttitalon luokse pronssipatsas, joka vihittiin 25. helmikuuta 2002, hänen Neuvostoliittoon kyydityksensä 55. vuosipäivänä. Tämän muistoksi 25. helmikuuta on Unkarissa vuonna 2000 julistettu kommunististen diktatuurien uhrien muistopäiväksi.
Lähteet
Luokka:Vuonna 1908 syntyneet Luokka:Vuonna 1959 kuolleet Luokka:Unkarilaiset poliitikot Luokka:Unkarin ministerit