pienoiskuva|Unkarin kuningaskunta toisen maailmansodan aikana vuonna 1942. Unkari oli mukana toisessa maailmansodassa vuosina 1941–1945. Se taisteli itärintamalla osana akselivaltoja sen jälkeen, kun natsi-Saksa oli Adolf Hitlerin johdolla hyökännyt Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941. Akselivaltoihin Unkari oli liittynyt jo marraskuussa 1940.
Tausta Unkarin kuningaskunta perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1920, kun keskusvaltoihin kuulunut Itävalta-Unkari hajosi. Itävallan tasavalta ja Unkarin kuningaskunta menettivät laajoja alueita naapurimailleen Jugoslavialle, Romanialle ja Tšekkoslovakialle osana Trianonin rauhansopimusta.Uola 2015, s. 17–18 Kovat rauhanehdot aluemenetyksineen ja huomattavine sotakorvausvelvoitteineen synnyttivät unkarilaisissa katkeruutta, ja epäoikeudenmukaiseksi koetun rauhansopimuksen purkamisesta tuli yksi maan poliittisista tavoitteista. Saksassa suhtauduttiin jokseenkin samalla tavalla Versailles’n rauhansopimukseen, jota nimitettiin ”häpeärauhaksi”. Toisaalta Unkarissa katkeruus suuntautui erityisesti pieniä naapurimaita kohtaan, siinä missä saksalaiset kokivat tulleensa suurvaltojen nöyryyttämäksi.Uola 2015, s. 19 Unkari ei kuitenkaan vielä sitoutunut poliittisesti Saksaan, vaan se solmi yhteistyösopimuksen Italian kanssa vuonna 1927. Unkaria johti valtionhoitaja ja entinen laivaston komentaja Miklós Horthy, jolla oli huomattavasti valtaa ja joka toimi myös armeijan ylipäällikkönä. Unkari olikin kuningaskunta vain muodollisesti.Uola 2015, s. 26–28
Unkarin jälleenvarustautuminen alkoi 1930-luvulla. Trianonin rauha oli rajoittanut maan armeijan 35 000 palkkasotilaaseen, mutta Unkari alkoi rikkoa rajoituksia vähitellen, ja vuonna 1938 se irtisanoitui rajoituksista julkisesti.Uola 2015, s. 20 Saksalaismielisyys kasvoi Unkarissa 1930-luvun lopulla. Saksan johtaja Adolf Hitler yritti neuvotella Unkaria mukaan Tšekkoslovakian-vastaiseen liittoumaan, mutta Unkari pidäyttäytyi vetoamalla pieniin asevoimiinsa.Uola 2015, s. 29–30 Unkari alkoi kuitenkin saada menettämiään maa-alueita takaisin syksystä 1938 alkaen, sen jälkeen, kun Saksa oli saanut itselleen Tšekkoslovakian sudeettialueet: Wienin ensimmäisessä välitystuomiossa marraskuussa 1938 Unkarille annettiin alueita TšekkoslovakiastaUola 2015, s. 37, ja Wienin toisessa välitystuomiossa elokuussa 1940 se sai Romanialta Pohjois-Transilvanian. Lisäksi keväällä 1939 Unkari kävi Slovakian–Unkarin sotana tunnetun lyhyen rajasodan vastaperustetun Slovakian tasavallan kanssaUola 2015, s. 41–42. Kun Unkari liittyi kommunisminvastaiseen Antikomintern-sopimukseen helmikuussa 1939, Neuvostoliitto katkaisi maiden väliset diplomaattisuhteet, ja Unkari siirtyi lähemmäs Saksan etupiiriä.Uola 2015, s. 38 Huhtikuussa 1939 Unkari erosi Kansainliitosta, josta Saksa ja Italia olivat jo aiemmin eronneet.Uola 2015, s. 50 pienoiskuva|Unkarin valtionhoitaja Miklós Horthy ja Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler vuonna 1938.
Itärintama Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi 22. kesäkuuta 1941, mutta Unkari ei osallistunut hyökkäykseen aivan sen alussa, vaan se julisti Neuvostoliitolle sodan vasta kesäkuun lopussa sen jälkeen, kun Neuvostoliitto oli pommittanut sen aluetta.Uola 2015, s. 249
Kun Neuvostoliiton puna-armeija oli selvästi saanut aloitteen sodassa ja akselivallat joutuivat perääntymään, Miklós Horthy aloitti tunnustelut länsiliittoutuneiden kanssa. Hitler piti tunnusteluja petoksenaBeevor 2012, s. 636–637, ja saksalaisjoukot miehittivät Unkarin maaliskuussa 1944.
Puna-armeija eteni Unkariin syksyllä 1944, ja Horthy pyysi Neuvostoliitolta aselepoa lokakuun puolessavälissä sen jälkeen, kun Romania ja Bulgaria olivat laskeneet aseensa. Aselepo solmittiin Moskovassa 11. lokakuuta 1944. Saksalaiset reagoivat kuitenkin nopeasti: osana operaatio Panssarinyrkkiä saksalaiset syrjäyttivät Unkarin hallituksen ja asettivat maahan Ferenc Szálasin ja Nuoliristi-puolueen muodostaman saksalaismielisen hallituksen, joka jatkoi sotaa. Horthy vangittiin ja vietiin Saksaan.Beevor 2012, s. 747–748 Saksan armeija menetti Budapestin puna-armeijalle helmikuussa 1945Beevor 2012, s. 786–787 ja epäonnistui maaliskuussa yrityksessään vallata kaupunki takaisin operaationimellä Frühlingserwachen.
Sodan jälkeen Toinen maailmansota Euroopassa päättyi keväällä 1945, ja Unkarin kuningaskunta lakkautettiin vuoden 1946 alussa. Lyhytaikaiseksi uudeksi valtiomuodoksi perustettiin Unkarin toinen tasavalta ja vuonna 1949 Unkarin kansantasavalta.
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
*