pienoiskuva|Niels Bohr 1910-luvulla. pienoiskuva|Solvayn fysiikan konferenssi vuonna 1927. Kööpenhamina () on brittiläisen Michael Fraynin kirjoittama näytelmä, joka kantaesitettiin Lontoossa vuonna 1998. Sen lähtökohtana on fyysikoiden Werner Heisenbergin ja Niels Bohrin tapaaminen Saksan miehittämässä Kööpenhaminassa syyskuussa 1941. Kolmas henkilö on Bohrin puoliso Margrethe Bohr. Näytelmä käsittelee tieteentekijöiden vastuuta, ydinaseiden kehittämistä sekä ihmisten vaikuttimien ja menneisyyden tulkinnan epävarmuutta.
Kööpenhamina voitti parhaan näytelmän Tony-palkinnon vuonna 2000. Teoksen historiantulkinta herätti keskustelua erityisesti Heisenbergin osuudesta Saksan ydintutkimuksessa. Suomessa näytelmää ovat esittäneet Svenska Teatern, Helsingin kaupunginteatteri ja Ryhmäteatteri.
Sisältö ja henkilöt Näytelmän kolme henkilöä tarkastelevat kuolemansa jälkeen vuoden 1941 tapaamista ja siihen johtaneita tapahtumia. Keskustelua ohjaa kysymys siitä, miksi Heisenberg tuli Kööpenhaminaan. Henkilöt palaavat kohtaamiseen toistuvasti ja muodostavat siitä erilaisia, keskenään kilpailevia versioita. Tapahtumien kulkua ja niiden merkitystä arvioidaan myös myöhempien kokemusten valossa.
Niels Bohr on tanskalainen fyysikko ja Heisenbergin entinen opettaja ja työtoveri. Hänen suhteessaan Heisenbergiin yhdistyvät henkilökohtainen kiintymys, tieteellinen yhteistyö ja sodan synnyttämä epäluottamus. Werner Heisenberg on saksalainen fyysikko, joka työskentelee kansallissosialistisen Saksan ydintutkimuksessa. Hän pyrkii selittämään vierailunsa tarkoitusta ja puolustamaan sodanaikaisia ratkaisujaan. Margrethe Bohr on Niels Bohrin puoliso ja tämän tieteellisen työn tukija. Hän kyseenalaistaa miesten kertomuksia ja tuo keskusteluun heidän omista tulkinnoistaan poikkeavan näkökulman.
Näytelmässä pohditaan muun muassa sitä, tavoitteliko Heisenberg tietoja liittoutuneiden tutkimuksesta, halusiko hän vaikuttaa Bohrin toimintaan, vai pyrkikö hän keskustelemaan fyysikoiden mahdollisuudesta pidättäytyä atomipommin rakentamisesta. Vastakkain asettuvat myös Heisenbergin työskentely Saksassa ja Bohrin myöhempi osallistuminen liittoutuneiden Manhattan-projektiin.
Tieteellisen ja poliittisen keskustelun rinnalla henkilöt muistelevat yhteisiä lasketteluretkiä, ystävyyttään ja perhe-elämäänsä. Bohrien Christian-pojan hukkuminen tuo henkilökohtaisen menetyksen osaksi vastuuta ja vaihtoehtoisia toimintatapoja käsittelevää pohdintaa.
Rakenne ja teemat Kööpenhamina rakentuu kolmen henkilön keskustelulle. Menneisyys ei näyttäydy yhtenä valmiina tapahtumaketjuna, vaan sitä tarkastellaan uudelleen eri näkökulmista. Fraynin mukaan näytelmän keskeinen aihe on se, mitä ihmisten aikomuksista voidaan tietää ja miten aikomukset vaikuttavat tekojen moraaliseen arviointiin. Hän on korostanut, etteivät Heisenbergin puolustuspuheenvuorot sellaisinaan edusta kirjailijan kantaa: Margrethe kiistää niitä, eikä kumpaakaan henkilöä esitetä yksiselitteisesti väittelyn voittajana.
Kvanttimekaniikan käsitteillä on teoksessa myös vertauskuvallinen tehtävä. Heisenbergin epätarkkuusperiaate rinnastuu ihmisten vaikuttimien selvittämisen vaikeuteen. Bohrin komplementaarisuusperiaate puolestaan tarjoaa vertauskohdan sille, että kysymyksenasettelun vaihtaminen tuo esiin erilaisia puolia samasta menneisyydestä.
Näytelmän eettisiin kysymyksiin kuuluu, tuleeko tutkijan toimintaa arvioida hänen tarkoitustensa vai työnsä seurausten perusteella. Tieteellinen kunnianhimo, ystävyys ja lojaalisuus omaa maata kohtaan joutuvat ristiriitaan tutkimuksen mahdollisten tuhoisien sovellusten kanssa.
Synty ja historiallinen tausta Fraynin kiinnostusta aiheeseen herättivät Thomas Powersin teos Heisenberg’s War ja David Cassidyn Heisenberg-elämäkerta Uncertainty. Powersin kirja johdatti hänet erityisesti vuoden 1941 vierailua koskevaan kysymykseen.
Heisenberg vieraili Bohrin luona Saksan miehittämässä Tanskassa syyskuussa 1941. Tapaamisen sisällöstä säilyneet kertomukset perustuvat myöhempiin muisteluihin, eivätkä Bohrin ja Heisenbergin näkemykset vastaa täysin toisiaan. Tiedehistorioitsija Alex Wellerstein on korostanut, että muistikuviin vaikuttivat sodan lopputulos, atomipommien käyttö ja kansallissosialistisen Saksan rikosten paljastuminen.
Historiantulkinnasta käyty keskustelu Näytelmä lisäsi kiinnostusta Bohrin ja Heisenbergin tapaamiseen ja vilkastutti sitä koskevaa tiedehistoriallista keskustelua. Niels Bohrin arkisto julkaisi vuonna 2002 yksitoista tapaamiseen liittyvää asiakirjaa. Aineistoon sisältyi lähettämättömiä kirjeluonnoksia ja yksityisiä muistiinpanoja sekä Heisenbergiltä saatu kirje. Asiakirjat oli alun perin tarkoitus avata vuonna 2012, mutta näytelmän herättämä kiinnostus ja pyrkimys välttää perusteetonta spekulointia johtivat niiden julkaisemiseen aikaisemmin.
Wellersteinin mukaan näytelmä antaa liian suuren uskottavuuden ajatukselle, että Heisenberg olisi tarkoituksellisesti estänyt Saksan atomipommin valmistumisen. Hänen mukaansa useimmat historioitsijat eivät pidä tällaista selitystä vakuuttavana. Hän arvosteli myös teoksen tapaa selittää Saksan epäonnistumista yksittäisillä laskuvirheillä. Toisaalta Wellerstein piti arvokkaana näytelmän herättämiä moraalisia kysymyksiä ja sen kykyä lisätä kiinnostusta historian tutkimiseen.
Frayn vastasi keskusteluun vuonna 2002 julkaistussa esseessään. Hän kertoi muuttaneensa näytelmää tieteellisen palautteen perusteella ja tarkistaneensa painetun laitoksen jälkikirjoitusta uuden lähdeaineiston pohjalta. Hän ei kuitenkaan hyväksynyt tulkintaa, jonka mukaan teos puolustaisi yksiselitteisesti Heisenbergin toimintaa.
Esityshistoria
Kantaesitys ja kansainvälinen vastaanotto Kööpenhaminan kantaesitys oli 28. toukokuuta 1998 Lontoon Royal National Theatren Cottesloe-näyttämöllä. Ohjaaja oli Michael Blakemore. Niels Bohria esitti David Burke, Margrethe Bohria Sara Kestelman ja Werner Heisenbergiä Matthew Marsh. Näyttämöllepano oli pelkistetty: näyttelijöiden käytössä oli kolme tuolia, ja kaikki kolme henkilöä olivat näyttämöllä koko esityksen ajan.
Tuotanto siirtyi vuonna 1999 Lontoon West Endin Duchess Theatreen. Broadwayn ensi-ilta oli New Yorkin Royale Theatressa 11. huhtikuuta 2000, myös Blakemoren ohjaamana.
Näytelmä sai vuonna 1998 Evening Standard -lehden parhaan näytelmän palkinnon ja Critics’ Circlen parhaan uuden näytelmän palkinnon. Vuonna 2000 Broadway-tuotanto voitti kolme Tony-palkintoa: parhaan näytelmän palkinnon, parhaan näytelmäohjauksen palkinnon Blakemorelle ja parhaan naissivuosan palkinnon Margrethe Bohria esittäneelle Blair Brownille.
CERN Courierin Gordon Fraser piti teosta vaikuttavana esimerkkinä fysiikan muuntamisesta teatteriksi. Hän arvioi kuitenkin, että tieteellistä aineistoa esitettiin paikoin niin runsaasti, että se saattoi vaikeuttaa yleisön seuraamista.
Esitykset Suomessa
Svenska Teatern 1999 Suomen ensiesitys nähtiin Helsingin Svenska Teaternin Mini-näyttämöllä elokuussa 1999 ruotsinkielisellä nimellä Ett möte i Köpenhamn. Esityksen ohjasi Anna Simberg, ja Niels Bohria esitti Rabbe Smedlund.
Helsingin kaupunginteatteri 2001 Helsingin kaupunginteatterin tuotanto sai ensi-iltansa pienellä näyttämöllä 18. lokakuuta 2001. Näytelmän suomensi Petri Friari ja ohjasi Neil Hardwick. Niels Bohria esitti Hannu Lauri, Heisenbergiä Mika Nuojua ja Margrethe Bohria Leena Uotila. Lavastuksen suunnitteli Sari Salmela.
Jukka Kajava piti Helsingin Sanomissa esitystä teatterikauden merkittävänä tapauksena. Hän arvioi Hardwickin tulkinnan painottavan näyttämöllistä draamaa enemmän kuin Svenska Teaternin intensiivisenä puheenvuorona toiminut esitys. Kajava kiitti erityisesti näyttelijöitä ja näytelmän kykyä käsitellä moraalisia ristiriitoja tieteellisestä sanastostaan huolimatta ymmärrettävästi.
Ryhmäteatteri 2023 Ryhmäteatterin tuotanto sai ensi-iltansa 7. lokakuuta 2023 Helsingin Helsinginkadun näyttämöllä. Ohjaaja oli Juha Kukkonen, ja esityksessä käytettiin Petri Friarin suomennosta. Niels Bohria esitti Robin Svartström, Heisenbergiä Santtu Karvonen ja Margrethe Bohria Minna Suuronen.
Lavastuksen suunnitteli Janne Siltavuori, puvut Marita Kuusiniemi, valaistuksen Ville Mäkelä ja äänet Jussi Kärkkäinen.
Kulttuuritoimituksen Maija Kääntä antoi esitykselle neljä tähteä viidestä ja kiitti ohjausta sekä kaikkien kolmen näyttelijän suorituksia. Hän nosti esiin erityisesti Margrethen tehtävän fyysikoiden muistikuvien kyseenalaistajana ja täydentäjänä.
Televisiosovitus Näytelmästä valmistui vuonna 2002 Howard Daviesin ohjaama televisioelokuva Copenhagen. Siinä Niels Bohria esittää Stephen Rea, Heisenbergiä Daniel Craig ja Margrethe Bohria Francesca Annis. BBC:n tuotannon käsikirjoituksen sovitti Davies.
Lähteet
Aiheesta muualla
Niels Bohrin arkiston esittely vuoden 1941 tapaamiseen liittyvistä asiakirjoista Michael Frayn: ”‘Copenhagen’ Revisited” Luokka:Brittiläiset näytelmät