Hulda Flood (o.s. Andersson; 25. syyskuuta 1886 Eda – 18. marraskuuta 1968 Tukholma) oli ruotsalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko. Hän toimi valtiopäiväedustajana ensimmäisessä kamarissa vuosina 1948–1949. Flood työskenteli pitkään sosiaalidemokraattisessa puolueessa naisasian puolesta ja muun muassa kirjoitti Arbetarnas bildningsförbundille (ABF) oppikirjat Ett nytt kvinnoideal (1933) ja Kvinnor och män – vad hindrar jämlikheten? (1944).
Flood syntyi köyhään torppariperheeseen Edassa vuonna 1886. Hän menetti äitinsä tuberkuloosille ollessaan kuusivuotias. Kansakoulun käytyään Floodista tuli piika. Työolot maatilalla olivat rankat, ja hän innostui erään rengin sosialistisista palopuheista. Kyseinen renki sai potkut, mikä vahvisti Floodin poliittista vakaumusta. Myöhemmin hän muutti Karlstadiin opiskellakseen räätäliksi. Siellä hän liittyi sosiaalidemokraattiseen nuorisojärjestöön, ammattiliittoon sekä sivistystyöjärjestö ABF:ään. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän alkoi pitää julkisia puheita ja avioitui työ- ja aatetoverinsa Oscar Floodin kanssa. Hän perusti Karlstadiin sosiaalidemokraattisen naisliikkeen paikallisosaston ja istui kaupunginvaltuustossa vuosina 1914–1922.
Karlstadista Floodit muuttivat 1920-luvun alussa Uppsalaan, missä heillä oli oma räätälinliike. Vuonna 1924 mies kuoli vatsakalvon tulehdukseen, minkä jälkeen Flood muutti Tukholmaan. Hän siirtyi myös kokopäiväisesti politiikan pariin, kun hänet palkattiin Ruotsin sosiaalidemokraattisen naisliiton agitaattoriksi. Toisinaan Floodin piti kuitenkin hankkia lisätienestejä siivoamalla ja kirjoittamalla. Vuodesta 1929 hän työskenteli myös sosiaalidemokraattisen puolueen naisjäsenten hankinnasta vastaavana sihteerinä.
Flood piti aluksi naiskysymystä ainoastaan osana laajempaa työväenluokan olojen edistämistä, mutta 1940-luvulle tultaessa hän oli muun muassa Fogelstadin ryhmältä sekä eräiltä ulkomaisilta kirjoittajilta, kuten Olive Schreinerilta, saamiensa vaikutteiden johdosta liikkunut radikaalimpaan suuntaan ja kannatti naisten nousemista työelämään miesten rinnalle. Tässä hän ajautui kiistoihin vallalla olleen perinteisempiä naisten ja miesten sukupuolirooleja korostavan suuntauksen kanssa ja päätti vuonna 1944 erota sosiaalidemokraattisesta naisliitosta.
Floodilla ei ollut kansakoulua korkeampaa koulutusta, mutta hän oppi käytännön työnsä kautta paljon ja loi verkostoja naisliikkeessä. Vuonna 1939 hän julkaisi ensimmäisen sosiaalidemokraattista naisliikkettä käsitelleen historiikin Den socialdemokratiska kvinnorörelsen i Sverige ja 1954 Agda Östlundin elämäkerran Pionjär i genombrottstid.
Lähteet
Luokka:Ruotsin sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen poliitikot Luokka:Ruotsin kansanedustajat Luokka:Ruotsalaiset feministit Luokka:Vuonna 1886 syntyneet Luokka:Vuonna 1968 kuolleet