Saarikenttä on Vimpelin kirkonkylässä Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva pesäpallostadion, joka on Superpesiksessä pelaavan Vimpelin Vedon kotikenttä. Nimensä mukaisesti kenttä sijaitsee Savonjoen ympäröimässä saaressa. Alun perin se koostui useista pienistä saarekkeista, jotka Vimpelin kunta 1920-luvulla luovutti urheilutarkoituksiin. Kentän kunnostus aloitettiin vuonna 1935, ja tuloksena syntyi Saarikenttä. Vimpelin Veto on pelannut kotiottelunsa Saarikentällä sen valmistumisesta lähtien. Nykyinen katsomo rakennettiin 1990, ja kenttä sai hiekkatekonurmen vuonna 1994.
Ominaisuudet 150px|left|thumb|Saarikentän katsomo Saarikentän pelialustana on hiekkatekonurmi, kuten muillakin nykyaikaisilla pesäpallokentillä. Katsomossa on tilaa kaiken kaikkiaan 2 590 katsojalle. A- ja B-katsomot on katettu, ja niissä on yhteensä 1 300 paikkaa. Istumaan mahtuu tiiviisti enintään noin 3 300 katsojaa. Katsomon A1- ja B1-osissa on kuppi-istuimet ja A2- ja B2-osissa puupenkit, vaikka katsomon valmistuessa myös niissä oli kuppi-istuimet. Lisäksi Saarikentällä on C- ja D-katsomot, joissa ei ole katosta eikä erillisiä tuoleja. Koko katsomossa on ylimmällä rivillä penkkien takana myös seisomapaikatKenttäkuulutus ottelusta Vimpeli–Sotkamo 22.8.2010. Vuoden 2009 pudotuspeleihin tuotiin lisäksi kolmosjatkeelle suojaverkko, jonka taakse laskettiin mahtuvan 700 katsojaa lisää. Vuoden 2010 loppupeleihin tehtiin kakkos- ja kolmospuolelle lisäkatsomot ja kummallekin jatkeelle vielä suojaverkot, joiden takaa peliä voi seurata. Ensimmäisessä loppuottelussa yleisöä oli kuitenkin ahtautunut alle 4000 katsojalle rakennetulle stadionille niin paljon, että toista loppuottelua varten suojaverkot vedettiin kummallekin puolelle takarajalle asti. Kentällä on myös puku- ja kuulutustilat, ja takarajan takana on digitaalinen tulostaulu. Saarikenttä on pesäpalloilijoiden käytössä varhain keväästä myöhään syksyyn. Vuonna 2008 Saarikenttä sai myös 24 valaisinta, jotka palvelevat lähinnä talvikäytössä.
Historia pienoiskuva|oikea|Saarikentän vanha silta joka poistettiin 2019. Pesäpalloa pelattiin Vimpelissä ensin pihoilla ja pelloilla, mutta 1920-luvun lopulla pelit siirtyivät yhä enemmän Savonjoessa olevalle Joki- eli Rankilansaarelle, nykyisen Saarikentän paikalle. Kunta luovutti kolmesta erillisestä saarekkeesta muodostuneen Jokisaaren Vimpelin suojeluskunnalle urheilutarkoituksiin. Vuonna 1935 suojeluskunta alkoi yhdessä Vimpelin Vedon kanssa kunnostaa kenttää. Sahajauhoja saatiin Henrik Heikkilän tehtaalta ja täytemaata jokiuomista. Kenttä rakennettiin talkootyönä Valde Latvalan ja Yrjö Valkaman johdolla. Urakka oli mittava, ja työhän käytettiin yhteensä 600 miestyöpäivää ja 400 hevostyöpäivää. Lopulta vuonna 1937 Kalle Herrala kynti kentän puusahralla. Kenttä saatiin käyttövalmiiksi vielä samana vuonna.
Ensimmäinen pääsarjaottelu Saarikentällä pelattiin 29. toukokuuta 1938, jolloin Vimpelin suojeluskunnan joukkueen vieraaksi saapui Helsingin Pallo-Toverit. Perusteellisesti kunnostetulle kentälle oli rakennettu 300 hengen katsomo, joka osoittautui kuitenkin heti pieneksi, sillä otteluun saapui yli 1 200 katsojaa. Tuon aikaisiin tavallisiin yleisömääriin verrattuna se oli uskomattoman paljon. Ottelu päättyi tulokseen 1–1. Ensimmäinen kotivoitto Saarikentällä saatiin 7. elokuuta 1938, jolloin Vimpelin suojeluskunta voitti helsinkiläisen Katajanokan Haukat. Jo ensimmäisellä suursarjakaudella kenttää pidettiin Helsinkiä myöten hyvänä.
pienoiskuva|vasen|Saarikenttä vuonna 1960. Saarikentän ongelmana oli kuitenkin se, että sieltä puuttui päällyste. Vimpeliläisten seurojen varat eivät päällysteeseen riittäneet, joten Vimpelin suojeluskunta anoi rahaa valtion urheilulautakunnalta. Lautakunnan puheenjohtaja Urho Kekkonen vakuuttui asiasta tarkkojen kyselyjen jälkeen, ja lautakunta myönsi Saarikentän päällystykseen 15 000 markkaa. Kenttä päällystettiin vuonna 1940, jolloin Vimpelin suojeluskunta pelasi Suomen pääsarjassa. Tämän kauden ottelut pelattiin kuitenkin päällystystöiden takia suurimmaksi osaksi Luoma-ahon kentällä. Vuonna 1939 Vimpelin kunta vuokrasi Saarikentän paikallisille urheilujärjestöille 50 vuodeksi. Sotien jälkeen sopimus kuitenkin unohtui, ja kunta vastasi jälleen kentän kunnossapidosta.
Vimpelin Veto nousi kaudeksi 1945 miesten pääsarjaan ja pelasi ensimmäisen pääsarjaottelunsa Saarikentällä Kuusankosken Vetoa vastaan 22. heinäkuuta, mutta hävisi 6–8. Ensimmäinen kunnollinen katsomo Saarikentälle rakennettiin 1945. Tulva oli tuonut tukkeja kentälle, ja uittopäällikkö Kattilakoski lupasi ne Vimpelin Vedolle. Tukit vietiin sahalle, ja kahdessa päivässä katsomotarvikkeet olivat valmiina. Seuraavalla kaudella Veto sai ensimmäisen SM-mitalinsa, vaikka tilastoissa joukkueen nimiin merkitään myös suojeluskunnan kuusi vuotta aikaisemmin saama pronssi.
350px|right|thumb|Veto kotiottelussaan vuonna 2010. Kaudella 1947 Vedon miesten joukkue putosi pääsarjasta, nousi jälleen yhdeksi kaudeksi 1949, jonka jälkeen putosi taas, kunnes vakiinnutti lopulta paikkansa 1952. Vuonna 1960 Vimpelin Veto voitti ensimmäisen kerran miesten mestaruuden. Mestaruus ratkesi Saarikentällä viimeisellä kierroksella. Vuosina 1958–1968 Veto sai miesten SM-mitalin joka vuosi.
1960-luvun alussa Suomessa kokeiltiin kenttien uusia pinnoitemateriaaleja, ja Saarikenttä sai mainetta maan parhaana tiilimurskakenttänä. Seuraavat kaudet Saarikentällä ilman miesten pääsarjapesäpalloa olivat vuodet 1972 ja 1973. Kentällä ei pelattu miesten pääsarjaotteluita myöskään kausilla 1980, 1982, 1985, 1986 ja 1989. Vuonna 1983 rakennettiin uudet kuulutustilat. Tuolloin katsomoon mahtui istumaan 1 500 henkeä, mutta osoittautui, että monissa otteluissa se ei riittänyt.
Vuodet 1990–1992 olivat Saarikentälle menestys. Vuonna 1990 siellä pelattiin toistaiseksi ainoan kerran Itä–Länsi-ottelu, ja 1991 ja 1992 katsojakeskiarvot olivat yli kahden tuhannen. Pääsarjassa 5. syyskuuta 1993 pelattu Vedon ja Vaasan Mailan välinen ottelu jäi viimeiseksi Saarikentän tiilimurskalla. Uusi, nykyvaatimusten mukainen hiekkatekonurmi oli valmis jo seuraavaksi kevääksi, ja Veto piti uudella alustalla ensimmäiset harjoitukset 11. toukokuuta. Ensimmäinen ottelu kentällä pelattiin kolme päivää myöhemmin, jolloin Veto hävisi Jyväskylän Kirille.
Vuonna 1998 Veto putosi Superpesiksestä, mutta pääsi karsintasarjaan viiden seuraavan vuoden aikana neljästi. Viimeisellä kerralla joukkue onnistui nousemaan jälleen pääsarjaan. Kaudesta 2004 lähtien Saarikentällä on siis nähty vuosittain miesten Superpesiksen otteluita, ja Saarikentän katsojamäärät ovat olleet lievässä nousussa. Vuonna 1980 Saarikentällä pelattiin miesten Suomen Cupin loppuottelu. Siinä ViVe voitti Oulun Lipon vuonna 1980 luvuin 11–1.
pienoiskuva|oikea|Joen ympäröimä kenttä. Kaudella 2008 Saarikentällä pelattiin myös naisten Superpesistä, kun Lapuan Virkiä pelasi kolme ensimmäistä kotiotteluaan Vimpelissä. Veto on pelannut naisten Superpesistä Saarikentällä kausilla 1998–2002. Naisten mestaruutta Saarikentällä on juhlittu kuitenkin jo ennen mestaruussarjan perustamista, vuonna 1947, kun Vedon naiset voittivat Suomen mestaruuden. Seuraavan mestaruuden he saivat heti seuraavana vuonna.
Marraskuussa 2008 Saarikentälle pystytettiin talvikäyttöä ja luistelua varten 24 valaisinta, jotka lahjoitti liikemies Kari Rannila. Niitä on myös tarkoitus käyttää syksyisin yleisötilaisuuksissa ja konserteissa. Valaistus on toteutettu nykyaikaisella led-tekniikalla, ja jokaisessa valaisimessa on viisi lediä. Valaistus suunniteltiin asennus- ja käyttökustannuksiltaan edulliseksi ja toimivaksi. Sen on myös tarkoitus olla pitkäikäinen ja luoda tunnelmaa. Energiankulutus yhtä valaisinta kohden on 70 wattia. Valaistuksen suunnitteli ja toimitti Arrant-Light Oy. Myös kentän katsomorakenteisiin asennettiin valaistus. Vuonna 2009 Saarikentällä pelattiin ensimmäistä kertaa aikuisten mitaliottelu, kun Veto ja Pattijoen Urheilijat pelasivat SM-pronssista. Vuonna 2010 Saarikentälle johtavan sillan turvallisuutta parannettiin uusimalla sen kaidetta ja kantta. Samalla myyntipisteiden saavutettavuutta parannettiin.
Vuoden 2010 miesten ensimmäisen välieräottelun jälkeen nousi pieni kohu, kun Vimpelin kunnan henkilökunta oli peittänyt Saarikentän etuosan pomppualueen pressulla ennen ottelun alkua. Samalla kaudella kentällä ratkaistiin pesäpallon miesten Suomen mestaruus, kun Vimpelin Veto voitti 12. syyskuuta neljännessä loppuottelussa Kouvolan Pallonlyöjät.
Toukokuussa 2018 stadionin äänentoistojärjestelmä uusittiin. Joulukuussa 2019 Saarikentän pääportin silta poistettiin ja korvattiin rumpuputkisillalla.
Kaudella 2022 Saarikentällä televisioidussa ottelussa Hyvinkään Tahkon Teemu Nurmion syöksy jokeen kakkospuolella sai kansainvälistä näkyvyyttä videon tilanteesta levitessä sosiaalisessa mediassa. Samalla kaudella nähtiin myös toinen vaaratilanne kun välieräottelussa Joensuun Mailan Justus Niemeläinen kaatui kuperkeikan kautta kakkospuolen jokeen tavoitellessaan palloa. Vaaratilanteiden jälkeen Vimpelin kunta aloitti joen penkan kunnostamistyöt tasoittaakseen joen penkkaa ja poistaakseen vaarallisia kiviä.
Saarikentän imagoon kuului pitkään soittaa ottelutapahtumissa musiikkia vain ennen ottelua ja taukojen aikana. Kaudella 2023 Saarikentällä alettiin aktiivisesti soittamaan musiikkia myös kotijoukkueen kotiutus- ja kentällemenotilanteissa. Musiikin soittaminen herätti keskustelua Vimpelin Vedon kannattajien keskuudessa.
Itä-Länsi Saarikentällä 1990 Historian 56. miesten Itä–Länsi-ottelu pelattiin Vimpelissä 22. heinäkuuta 1990, ja sitä ennen Saarikentällä tehtiin suuria uudistustöitä. Katsomo rakennettiin tuolloin nykyiseen muotoonsa, ja 1 300 istumapaikkaa katettiin. Kattamattomaan osaan tuli istumapaikat 1 290 hengelle, joten paikkojen kokonaismäärä kasvoi 2 590 paikkaan. Samalla kenttää kunnostettiin muutenkin. Kunnostuksen hinta oli 2,8 miljoonaa markkaa, ja talkootyötunteja kertyi tuhansia. Vimpelin Vedon osuus remontista oli 600 000 markkaa, työvoimapiiriltä saatiin 500 000 markkaa ja Vimpelin kunta maksoi 900 000 markkaa. Loput 700 000 markkaa piti saada erilaisista keräyksistä, mutta ne epäonnistuivat ja Vedon maksuosuus kasvoi 300 000 markalla. Myös Eduskunnassa keskusteltiin Vedon tukemisesta 200 000 markalla.
Eniten pelaajia Itä–Länteen sai Sotkamon Jymy, jolla oli mukana kaikkiaan kuusi edustajaa. Ottelun tuomaroi Juha Haikola. Ottelu oli kotijoukkueen juhlaa, sillä Länsi pystyi kääntämään Idän 0–4 johdon voitokseen 8–5 ja sai näin ensimmäisen voittonsa seitsemään vuoteen. Ratkaisujuoksun löi Kari Myllyniemi, joka valittiin lopulta myös ottelun parhaaksi pelaajaksi. Itä-Länsi-ottelua oli seuraamassa kaikkiaan 5 572 katsojaa, mikä on Saarikentän yleisöennätys.
Kentän erityispiirteet Tunnelma Vedolla on yleisön äänekkään kannustuksen ansiosta huomattava kotikenttäetu: esimerkiksi vierasjoukkueen lyöntivuoron aikana metelillä vaikeutetaan vastustajan peliä. Katsomo on lähellä kenttää, joten katsojat saavat elävän yhteyden pelaajiin ja tuomareihin ja tuntevat voivansa vaikuttaa enemmän peliin. Kentän äänekkäin katsomonosa on kakkospuolella.. Kentän tunnelma kiehtoo myös pelaajia, mistä on Vedolle etua pelaajasopimuksista neuvoteltaessa. Saarikenttää pidetään yhtenä Suomen kauneimmista pesäpallostadioneista. pienoiskuva|oikea|Kolmospuolelta pallo voi lentää jokeen.
Vesistö