Työkyvyttömyys tarkoittaa työkyvyn huomattavaa alenemista.
Monen sairauden oireet voivat aiheuttaa työkyvyttömyyttä. Työkyvyttömyys voi johtua esimerkiksi väsymyksestä, joka voi aiheutua siitä, että immuunipuolustuksen taistelu sairautta vastaan saa aineenvaihdunnan ylikierroksille. Immuunipuolustuksen aktivoimat välittäjäaineet häiritsevät myös elimistön normaalia toimintaa.
Koska työkyvyttömien on vaikea tehdä työtä tai työllistyä, heille kuuluu maksaa lain mukaan sairauspäivärahaa, määräaikaista kuntoutustukea tai toistaiseksi voimassa olevaa työkyvyttömyyseläkettä. Sairaspäivärahaa maksetaan kuitenkin enintään 300 arkipäivän ajalta, ja erittäin suuri osa työkyvyttömistä jää ilman kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettäRiitta Huurinainen 2016: Kelan työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäykset ja niiden vakuutuspiirikohtainen vaihtelu. Turun yliopisto. Lisensiaattitutkimus. https://docplayer.fi/29440679-Kelan-tyokyvyttomyyselakkeiden-hylkaykset-ja-niiden-vakuutuspiirikohtainen-vaihtelu.html . Jos kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke hylätään, työkyvyttömällä on oikeus saada työmarkkinatukeaTyöttömyysturvalaki. 30.12.2002/1290. 3 luku, 3 §. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290#O1L3P3.
Työantajalla on oikeus edellyttää palkattavalta henkilöltä sellaista työkykyä, että hän pystyy hoitamaan tulevia työtehtäviään. Aluehallintoviraston mukaan pelkkä epäily siitä, että työntekijä ei tule suoriutumaan työstään vamman tai sairauden vuoksi ei ole kuitenkaan hyväksyttävä peruste olla palkkaamatta työnhakijaa, vaan ainoastaan työterveyshuollolla on oikeus arvioida, onko henkilö kyvytön hoitamaan kyseessä olevaa työtehtävää.Anna, 32, haki töihin kahvilaan – haastattelijan kommentti pysäytti: ”En ilkee laittaa sinuu sinne näytille”. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006246048.html
Esiintyvyys Arviolta noin 600 000 suomalaista kokee terveydentilansa rajoittavan työkykyä pitkäaikaisesti tai pysyvästi. Heistä 300 000 osallistuu työelämään ja 240 000 on täydellä tai osa-aikaisella työkyvyttömyyseläkkeelläPitkäaikaistyöttömien työkykyä ei raportin mukaan selvitetä riittävästi ja he saavat vääriä etuuksia. Etelä-Suomen Sanomat 15.11.2018. https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2498901. Lisäksi noin puolet Suomen 82 000 pitkäaikaistyöttömästä elää pitkäaikaisesti työttömyyskorvauksella omaten vamman tai pitkäaikaissairauden, joka vähentää mahdollisuuksia saada työpaikka tai säilyttää se. Heidän joukossaan on 27 000 täysin työkyvytöntä ihmistä.Osatyökykyisten reitit työllisyyteen - etuudet, palvelut, tukitoimet. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RAPORTTEJA JA MUISTIOITA 43/2018. Sivu 20. https://tinyurl.com/ydybddy7
Työkyvyttömyys ei kuulu Suomen virallisiin tilastointikriteereihin. Myöskään Kela ei tilastoi työkyvyttömiä työnhakijoita, vaan tilastointi tapahtuu ainoastaan myönnetyn sosiaalietuuden perusteella. Suuri työkyvyttömistä tilastoidaan tämän vuoksi työttömiksi, ja osa putoaa kokonaan tilastojen ulkopuolelle, koska heille ei myönnetä mitään taloudellista tukea.Anne Määttä: TYÖKYVYTÖN VAI TYÖTÖN? Työkyvyttömyydestä aiheutuva sosiaaliturvan väliinputoaminen elämänkaaren eri vaiheissa. https://www.researchgate.net/profile/Anne-Maeaettae-2/publication/333995216_TYOKYVYTON_VAI_TYOTON_Tyokyvyttomyydesta_aiheutuva_sosiaaliturvan_valiinputoaminen_elamankaaren_eri_vaiheissa_TIETEELLINEN_ARTIKKELI/links/5d11cfc0458515c11cf61263/TYOeKYVYTOeN-VAI-TYOeTOeN-Tyoekyvyttoemyydestae-aiheutuva-sosiaaliturvan-vaeliinputoaminen-elaemaenkaaren-eri-vaiheissa-TIETEELLINEN-ARTIKKELI.pdf?origin=publication_detail
Työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea saavien suomalaisten määrä Suomessa oli vuonna 2011 lähes 260 000, ja he olivat keskimäärin 50-vuotiaitahttps://web.archive.org/web/20161114010418/http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011090414320483_uu.shtml?_ga=1.125451146.1095681879.1458251893 Työkyvyttömien määrä uhkaa lisääntyä]. Iltalehti 4.9.2011. Web Archive. ja pääosin 50 vuotta täyttäneitäGould Raija, Kaliva Kasimir. Työkyvttömyyseläke ja ansiotyö. Helsinki: Eläketurvakeskus, Raportteja 5, 2010. Tiivistelmä. http://www.etk.fi/wp-content/uploads/2015/10/raportti%20510.pdf .
Syyt Kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen saaneiden naisten päädiagnoosi on yleisimmin jokin psykiatrinen sairaus eli niin sanottu mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö. Miesten ensisijainen kuntoutustuki- tai eläkeperuste oli yleisimmin jokin tuki- ja liikuntaelinsairaus.
Psykiatriset häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet muodostivat yhteensä 65 prosenttia kaikista vuonna 2022 myönnetyistä kuntoutustuista ja työkyvyttömyyseläkkeistä. Masennus oli mielenterveyden häiriöistä yleisin syy saada eläke lukuun ottamatta Kelan nuoriksi määrittelemiä henkilöitä, joilla älyllinen kehitysvammaisuus oli yleisin mielenterveysperustainen eläkesyy.
Kela myöntää vain harvoin nuoreksi määrittelemälleen henkilölle työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi eläkkeellä tai kuntoutustuella oli vuonna 2018 alle 20 Kelan nuoreksi määrittelemää henkilöä.
Masennusperusteiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään keskimäärin 47 vuoden iässä. Tuki- ja liikuntaelinpotilaille myönnetään eläke vieläkin myöhäisemmässä elämänvaiheessa, minkä vuoksi kaksi viidestä työkyvyttömyyseläkeläisestä on mielenterveyspotilaita ja vain neljännes tuki- ja liikuntaelinsairaita.
Puolella myönteisen eläkepäätöksen 2010-luvun alussa saaneista oli vähintään kaksi työkykyä alentavaa sairautta tai vammaaTyökyvyttömyyseläkepäätökset 2000–2011. 03/2012 ELÄKETURVAKESKUKSEN KESKUSTELUALOITTEITA. 03/2012ELÄKETURVAKESKUKSEN KESKUSTELUALOITTEITA. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129087/Tyokyvyttomyyselakepaatokset20002011.pdf?sequence=1&isAllowed=y. 2020-luvulla eläkemyönnön saaneet kärsivät usein jo lukuisista sairauksista. Eläkemyönnöt ja -hylkäykset tilastoidaan elähakemuksessa ensimmäisena mainitun diagnoosin perusteella. Lääkärit kirjoittavat eläkettä puoltaviin lausuntoihinsa ensimmäiseksi diagnoosiksi yleensä sen diagnoosin, jonka arvioivat menevän parhaiten läpi vakuutusyhtiössä. Työterveyslääkäri Markku Seurin mukaan hyväksyttyjen eläkehakemusten ensimmäisenä diagnoosina on yleensä pitkän tapahtumasarjan viimeisin sairaus, joka kuuluu vakuutusyhtiöiden hyväksyttävänä eläkeperusteena pitämien joukkoon. Tällä vuosituhannella on ruvettu käyttämään tuki- ja liikuntaelinsairauteen mahdollisesti liittyvää masennusdiagnoosia ensimmäisenä diagnoosina, koska tuki- ja liikuntaelinsairauden vuoksi on aiempaa vaikeampi saada eläkettä.
Riskitekijät Suomalaisessa Health and Social Support -väestöseurantatutkimuksessa on havaittu, että ne ihmiset sairastavat muita enemmän, joiden lapsuuteen sisältyi traumaattisia kokemuksia. Niillä ihmisillä esiintyy myös enemmän työkyvyttömyyttä, joiden lapsuudenperheessä oli vakavia ristiriitaisuuksia, jatkuvaa pelkoa aiheuttaneita tekijöitä, päihdeongelmia tai huomattavia taloudellisia vaikeuksiaKaroliina Koskenvuo Lapsuudentapahtumat, terveys ja elämäntyytyväisyys. Teoksessa Perhepiirissä, toim. Ulla Hämäläinen ja Olli Kangas. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/17471/Perhepiirissa.pdfChildhood adversities predict strongly the use of psychotropic drugs in adulthood: a population-based cohort study of 24,284 Finns. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25538256/.
Myös iltavirkkuun kronotyyppiin kuuluvilla on aamuvirkkuihin verrattuna kaksinkertainen riski kärsiä alentuneesta työkyvystä. Kaikkein iltavirkuimmilla on suurin riski.
Sairauspäiväraha Suomessa työkyvytön henkilö on oikeutettu Kelan sairauspäivärahaan sen jälkeen, kun hänen työkyvyttömyytensä on kestänyt yhtäjaksoisesti omavastuuajan, joka on sairastumispäivä ja yhdeksän seuraavaa arkipäivää. Mikäli työkyvytön henkilö on työsuhteessa, työantaja maksaa yleensä korvausta omavastuuajalta. Mikäli työkyvytön henkilö on työtön ja hän on oikeutettu työttömyyskorvaukseen, työttömyyskassa tai Kela maksavat työttömälle omavastuuajalta työttömyyskorvauksen.
Sairauspäivärahan määrä riippuu työkyvyttömän henkilön viimeistä edellisen vuoden palkkatuloista. Jos niitä ei ole tai jos ne ovat vähäisiä, työkyvyttömälle henkilölle maksetaan vähimmäispäivärahaa muilta päiviltä kuin sunnuntailta ja arkipyhiltä.Sairauspäivärahan määrä. Kelan kotisivut. http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/280302122630EH?OpenDocument Vähimmäissairauspäivärahan bruttomäärä on vuonna 2013 keskimäärin 660 euroa kuussa.
Sairauspäivärahaa maksetaan enintään sen kuukauden loppuun, jota seuraavan kuukauden aikana sitä tulisi maksetuksi 300 päivältä.Osasairauspäiväraha antaa pitkään sairastaneelle mahdollisuuden palata töihin osa-aikaisesti, jolloin palkan lisäksi voi saada Kelan osasairauspäivärahaa. Sairauden on täytynyt jatkua vähintään 60 päivärahapäivää. Osasairauspäiväraha on luonteeltaan vapaaehtoinen sopeuttava toimenpide työntekijän ja työnantajan välillä.
Kelan tuki edellyttää aina lääketieteellistä arviota sairauspäivärahaa hakevan työkyvyttömyydestä, mutta lääkärin kirjoittama sairausloma ei kuitenkaan takaa sitä, että Kela maksaisi työkyvyttömälle henkilölle sairauspäivärahaa. Osa tautiluokituksessa mainituista sairauksista on sellaisia, ettei Kela myönnä niiden perusteella sairauslomaa, vaikka hoitava lääkäri olisi todennut potilaan työkyvyttömäksi.
Jos sairauspäivärahakausi jatkuu yli vuoden, ihminen voi hakea työkyvyttömyyseläkettäSairauspäivärahan maksaminen. Kela.fi . Työkyvyttömyyseläke
Pitkäaikaissairaalla tai vammaisella henkilöllä on kansaneläkelain mukaan oikeus saada kansaneläkettä, jos hänen työkykynsä on alentunut siten, ettei hän kykene elättämään itseään ammattitaidolleen sopivalla työlläKansaneläkelain 12 § .. Ansiotyöhön perustuvat työkyvyttömyyseläkkeet lasketaan eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta siitä summasta, jonka vakuutettu on ehtinyt ansaita työelämässä. Lisäksi tulee vielä niin sanottu tulevan ajan eläkeosuus, jonka saavat ne, jotka ovat ehtineet ansaita tietyn vähimmäissumman kymmenen sairasetuuksien maksua edeltäneen vuoden aikana.Työeläkkeen laskentaopas 2019. ELÄKETURVAKESKUKSEN KÄSIKIRJOJA 1/2019. Sivut 17-18. https://www.etk.fi/wp-content/uploads/laskentaopas_2019.pdf
Oikeus täyteen työeläkkeeseen muodostuu, jos pitkäaikaissairaan tai vammaisen henkilön työkyky on alentunut vähintään vuoden ajaksi vähintään kolmella viidesosalla. Jos työkyky on alentunut vähintään kahdella viidesosalla, mutta alle kolmella viidesosalla, on henkilö oikeutettu työeläkkeen osalta ainoastaan osatyökyvyttömyyseläkkeeseen.Työntekijän eläkelaki
Työkyvyn heikentymistä arvioitaessa otetaan työeläkkeiden myöntämisperusteita koskevan lain mukaan huomioon lisäksi se, onko työmarkkinoilta saatavissa työtä, jolla pitkäaikaissairas tai vammainen henkilö kykenisi elättämään itsensä ja jota hänen voitaisiin kohtuudella edellyttää tekevän. Tällöin otetaan huomioon myös työntekijän koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja muut näihin rinnastettavat seikat. Jos henkilön työkyky vaihtelee, otetaan huomioon työntekijän vuotuinen ansio.Työntekijän eläkelaki. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060395#L3P35
Työkyvyttömyyseläkeläisten työssäkäynti Vain yksi prosentti täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevista osallistuu vakituisesti työelämään. Neljä prosenttia tekee satunnaisia työkeikkoja. Jäljellä olevista kolme prosenttia haluaisi vakinaisen työsuhteen ja 18 prosenttia haluaisi satunnaisia työsuhteita, muttei ole löytänyt itselleen soveltuvaa työtä.
Työkyvyttömyyseläkkeellä saa ansaita vuonna 2010 voimaan astuneen työhönpaluun edistämislain nojalla aina vähintään täysimääräisen takuueläkkeen verran. Työeläkelain mukaan maksettavaa täyttä työkyvyttömyyseläkettä nauttivat saavat ansaita lisäksi korkeintaan 40 prosenttia ja osa-aikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä korkeintaan 60 prosenttia työkyvyttömyyttä edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta. Työhönpaluun edistämislaki säädettiin alun perin kolmivuotiseksi, mutta sen voimassaoloa on jatkettu jo monta kertaa.