Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (lyhenne SEKL) on vuonna 1967 perustettu kristillinen yhdistys, joka tekee lähetystyötä Suomessa ja ulkomailla. Kansanlähetys järjestää raamattuopetusta sekä erilaisia tapahtumia toimintakeskuksessaan Ryttylässä.
Liikkeenä SEKL toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä, mutta sen suhde kirkkoon on osin jännitteinen etenkin Raamatun tulkintaan liittyvissä kysymyksissä. SEKL on uuspietistisistä liikkeistä laajimmalle levinnyt.
Kansanlähetyksen vuotuinen pääjuhla Kansanlähetyspäivät järjestetään aina heinäkuun ensimmäisenä kokonaisena viikonloppuna, ja se kerää noin 7 000–12 000 osallistujaa. Kansanlähetyspäivät järjestetään yleensä Hausjärven Ryttylässä. Vuoteen 2016 asti tapahtuma kiersi eri puolilla maata.
Liikkeen visio on "Raamattu rakkaaksi - evankeliumi kaikille". Aikaisemmin mottona ollut "Evankelioikaa kansa evankelioimaan kansoja" kuvaa edelleen hyvin liikkeen toimintaa . Kansanlähetys on Suomen Evankelisen Allianssin ja Suomen lähetysneuvoston yhteisöjäsen.
Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys tuottaa Pieni ihminen suuressa mukana- sekä Raamattuavain-ohjelmaa, joita lähetetään Radio Deissä.
Oppi Kansanlähetys pitää Raamattua kaiken elämän ja opin ylimpänä perusteena. Liike on voimakkaasti kritisoinut kirkon radikaaleiksi katsomiaan opillisia linjauksia.Leif Nummela: ''Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys - Vuosikirja 2003, s. 12–17 "Raamattu etiikan lähteenä" Virallisesti SEKL ei hyväksy naispappeutta, mutta suurin osa sen työntekijöistä tekee yhteistyötä naispappien kanssa.
Historia 1960-luku Monet Kansanlähetyksen perustajajäsenistä olivat olleet mukana Suomen Raamattuopiston, Helsingin Raamattukoulun ja Ylioppilaslähetyksen (nykyisen OPKOn) toiminnassa. Järjestöt päättivät vuonna 1964 perustaa Uusi tie -sanomalehden evankelioimistyönsä välineeksi. Kansanlähetys perustettiin 29. toukokuuta 1967 Ylioppilaslähetyksen tiloissa Helsingissä katto-organisaatioksi pienemmille uuspietistisille järjestöille. Kesällä järjestettiin ensimmäiset Kansanlähetyspäivät. Samana vuonna perustettiin slaavilaistyön osasto, jonka tehtävänä oli avustaa rautaesiripun takaista vainottua seurakuntaa ja liikkeen ylläpitämä lähetyskoulu aloitti toimintansa Jämsän vanhan kunnansairaalan tiloissa. Vuoden 1968 kansanlähetyspäivillä Lahdessa siunattiin ensimmäiset lähetystyöntekijät työhönsä. Lokakuussa 1968 Kansanlähetys osti Hausjärven kunnalta tyhjäksi jääneen koulukodin tilat Ryttylästä.Timo Rämä: Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys - vuosikirja 2002, s.16 "35 vuotta kansan evankelioimista kansojen evankelioimiseksi" Lähetyskoulu siirtyi Ryttylään. Yhteistyössä Norjan luterilaisen lähetysliiton kanssa Kansanlähetys aloitti lähetystyön Japanissa ja Etiopiassa. SEKL oli painanut vuoteen 1968 mennessä 40 000 venäjänkielistä Uutta testamenttia, jotka oli tarkoitus salakuljettaa Neuvostoliittoon.
1970-luku Alkuvuosinaan liike kasvoi varsin nopeasti, ja 1970-luvun alkuvuosina sillä oli toimintaa 171 paikkakunnalla. Ennen Matti Väisäsen valintaa liikkeen ensimmäiseksi pääsihteeriksi Kansanlähetyksellä ei ollut kaikkien tunnustamaa johtajaa, minkä vuoksi radiolähetysjärjestö Sanansaattajat irtautui omaksi järjestökseen vuonna 1973 ja Lähetysyhdistys Kylväjä vuotta myöhemmin. Suuri osa Kansanlähetyksen palveluksessa silloin olleista läheteistä siirtyi näiden järjestöjen palvelukseen. Ryttylään ja Sääminkiin perustettiin omat koulutuskeskukset, minkä lisäksi Ryttylään suunniteltiin oman radio- ja televisioaseman perustamista vastapainona Yleisradion ohjelmistolle. Kirkkohistorioitsija Eino Murtorinteen mukaan Uuden tien Kristilliselle liitolle antama tuki auttoi puoluetta saamaan yhden edustajan läpi vuoden 1970 eduskuntavaaleissa.
Vuonna 1971 Kansanlähetys hyväksyttiin kirkon viralliseksi lähetysjärjestöksi tietyin rajoituksin, jotka koskivat työtä Neuvostoliitossa ja Euroopassa. Vuonna 1972 muutamat liikkeen jäsenet lähtivät Itä-Eurooppaan salakuljettamaan Raamattuja maanalaisille seurakunnille autojen bensatankeissa.Heinilä, 2002 s.57 Raamattujen salakuljetustoiminta laajeni Neuvostoliittoon ja myöhemmin välitettiin myös kirjapainokoneita. Työ Italiassa, Saksassa ja Englannissa aloitettiin. Lähetyskoulun teologinen kurssi muutettiin Lähetyskorkeakouluksi, joka toimi vuosina 1972–1982. 1979 aloitettiin työ Sudanissa, josta poistuttiin 1980-luvulla sisällissodan vuoksi.
1980-luvulta nykypäivään Lähetystyöntekijät Erik ja Eeva Barentsen surmattiin 30. joulukuuta 1980 Kabulissa. Vuonna 1982 Kansanlähetys lähetti ensimmäiset raamatunkääntäjät Keniaan. Seuraavina vuosina aloitettiin raamatunkäännöstyö Indonesiassa, Etiopiassa ja Papua-Uudessa-Guineassa. 1987 perustettiin Suomen teologinen instituutti kuuden muun herätysliikkeen kanssa. Vuonna 1989 allekirjoitettiin SEKL:n ja Länsi-Japanin evankelisluterilaisen kirkon välinen yhteistyösopimus. Neuvostoliiton hajottua lähetystyö aloitettiin Venäjällä ja Virossa. Raamatunkäännöstyössä valmistui burum-mindikinkielinen Uuden testamentin käännös vuonna 1996.Rämä: Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys - vuosikirja 1997, s.47
2000-luvun alussa Venäjällä valmistui tataarinkielinen, Etiopiassa konsonkielinen, Papua-Uudessa-Guineassa borongin- ja mendenkieliset raamatunkäännökset. Ryttylässä pidettiin yhteiskristillinen nuorten lähetyskonferenssi 2006 Nuorten kesä -tapahtuman yhteydessä.
Liikkeen entinen johtaja Matti Väisänen vihittiin 20. maaliskuuta 2010 Missionsprovinsenin piispaksi Suomeen, jossa hän toimi Luther-säätiön pappien sielunhoitajana. Lähetysjohtaja Timo Rämä, Väisäsen seuraaja Kansanlähetyksen johtajana, piti säätiön ratkaisua ongelmallisena, mutta ei silti näe kirkon järjestyksestä poikkeamista tulevaisuudessa poissuljettuna, mikäli yhteistyö seurakuntien kanssa vaikeutuu.
Rämän seuraajaksi Kansanlähetyksen lähetysjohtajaksi valittiin pastori Mika Tuovinen, joka aloitti tehtävässä 1.1.2012. Sisäministeri Päivi Räsäsen puhe Kansanlähetyspäivillä 2013 sai aikaan vilkasta keskustelua. Hän sanoi muun muassa, että Raamattu ajaa eräissä tilanteissa lainsäädännön ohitse ja arvosteli voimakkaasti nykyistä aborttilainsäädäntöä. Puheen seurauksena useita tuhansia erosi kirkosta.
Avustustyöntekijöiden surma Afganistanissa Kesällä 2014 kaksi Kansanlähetyksen avustustyöntekijää, Seija Järvenpää ja Kaija Martin, surmattiin Heratissa Afganistanin länsiosassa. Uhrit olivat työskennelleet Afganistanissa 1990-luvun lopulta lähtien. Molemmat naiset osasivat paikallista darin kieltä ja tunsivat alueen kulttuurin. Tekijät olivat liikkeellä moottoripyörillä ja ampuivat kohti autoa, jossa uhrit matkustivat. Silloinen kehitysyhteistyöministeri Pekka Haavisto kommentoi tapausta todeten, että kyseessä oli tietoisesti ulkomaalaisiin kohdistettu täsmäisku. Haavisto sanoi Suomen hallituksen aikovan vaatia Afganistanilta tapauksen tutkintaa ja syyllisten saattamista rangaistuksiin. Maanpuolustuskorkeakoulun asiantuntijan, kapteeni Antti Parosen mukaan tapaus kertoi Afganistanin turvallisuustilanteen heikkenemisestä. Suomen entinen Afganistanin-suurlähettiläs Pauli Järvenpää arveli tapauksen johtavan ulkomaisten avustusjärjestöjen vetäytymiseen Afganistanista.
Pappisvihkimys Inkerissä vuonna 2024 Kansanlähetys vihitytti niin sanotussa erillisvihkimyksessä Inkerin kirkossa papiksi miehiä, jotka vastustavat naispappeutta eivätkä siksi halunneet pappisvihkimystä yhtä aikaa naisten kanssa. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous edellytti yhdistykseltä "korjaavia toimia", jotta se voisi säilyttää asemansa kirkon lähetysjärjestönä..Venäjällä pappeja vihkineitä järjestöjä uhkaa asemansa menettäminen yle.fi, uutiset 31.1.2024, viitattu 31.1.2024
Kotimaantyö Kansanlähetys toteuttaa kotimaisen työnsä 18 piirijärjestön kautta, joista yksi on Ruotsin suomenkielinen evankelisluterilainen kansanlähetys. Vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa työn mahdollistajana. Monet piirit järjestävät omia sunnuntaijumalanpalveluksiaan, joista käytetään kahta nimeä: F5 tai Leipäsunnuntai. Varojenkeruu lähetystyölle kuuluu kotimaantyön vastuualueeseen. SEKL tuottaa ohjelmia kristilliselle radioasema Radio Deille ja televisio-ohjelmia Taivas TV7:lle.
Kansanlähetysopisto
SEKL:n Kansanlähetysopisto korostaa toiminnassaan keskeisenä asiana raamattuopetusta. Opistossa voi opiskella raamattulinjalla, teologisella linjalla, nuorisotiimilinjalla, kristillisellä taidelinjalla, kansainvälisyyslinjalla ja lähetystyöntekijälinjalla. Raamattulinjan opinnoissa luodaan yleiskuva koko Raamatusta ja perehdytään lähetystyöhön ja kristinuskoon liittyviin kysymyksiin. Teologisella linjalla opiskellaan lisäksi teologisia aineita, ja monet opiskelijat pyrkivät linjan jälkeen teologisiin opintoihin Helsingin tai Itä-Suomen yliopistoon Nuorisotiimilinjalla annetaan valmiuksia toimia vastuunkantajana kristillisessä nuorisotyössä. Nuorisotiimi osallistuu myös valtakunnallisten nuorisotapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kansainvälisyyslinjalaiset syventyvät muutamasta kuukaudesta lähes vuoteen kestävällä ulkomaan opiskelujaksollaan vieraisiin kulttuureihin ja lähetystyöhön. Taidelinjan oppiaineita ovat Raamattu, musiikki, teatteri ja tanssi. Lukuvuoden päätteeksi kukin opiskelija valmistaa taiteellisen lopputyön.<ref>Tapani Kaitainen: Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys - Vuosikirja 2006, s. 123-137 "Valmiuksia hengelliseen elämään ja työhön"</ref> Linjojen lisäksi opisto tarjoaa useita lyhytkursseja ja tapahtumia.
Opetusministeriön myöntämä kansanopiston ylläpitämislupa tuli voimaan 1.1.2001.Timo Rämä (toim.): Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys - Vuosikirja 2001, s. 75 "Kansanlähetysopisto aloitti toimintansa"
Ryttylän lähetyskeskus Alueen historia tunnetaan 1500-luvulta saakka. Vuosina 1923–1961 paikka toimi Helsingin kaupungin poikakotina. Ryttylässä sijaitseva lähetyskeskus on ollut Kansanlähetyksen omistuksessa vuodesta 1969.
Nuorisotyö alt=Kansanlähetyksen logot vuodesta 2019 lähtien.|pienoiskuva|Kansanlähetyksen logot vuodesta 2019 lähtien. Ylhäältä: Kansanlähetyksen ja sen piirijärjestöjen logo (sininen), Nuorten Maailman logo (oranssi) ja Kansanlähetysopiston logo (vihreä). Kansanlähetyksen nuorisotyö jakaantuu kahteen osa-alueeseen, jotka ovat varsinainen nuorisotyö (15–19-vuotiaat) ja nuorten aikuisten työ (20–29-vuotiaat).Kai Niemelä: Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys - Vuosikirja 2006, s. 99 (Nuorten maailma: Yleistä) Työmuotoja ovat rippikoulutyö, aktiotyö, musiikkitoiminta, nuorten parissa tehtävä DOK-työ, nuorten aikuisten Kolme kohtaamista -työ ja valtakunnalliset nuorisotapahtumat, joista tärkein on Nuorten kesä.
Nuorten maailma on mukana julkaisemassa myös Suomen vanhinta ja suurinta kristillistä nuortenlehteä Nuottaa, jolla on noin 3 200 tilaajaa. Se on ilmestynyt vuodesta 1979 ja sitä julkaisevat Suomen Luterilainen evankeliumiyhdistys ja Kansanlähetys..
Musiikkitoiminnasta vastaavat yhtyeet Mikko goes to Heaven ja G-Powered kiertävät esiintymässä kouluissa ja nuorisotapahtumissa.
Kustannustoiminta Uusi Tie -yhtiö vastaa Kansanlähetyksen julkaisutoiminnasta. Kristillisen kirjallisuuden lisäksi se julkaisee Uusi tie- ja Nuotta-lehtiä. Uusi tie -lehteä on julkaistu vuodesta 1965 lähtien. Sen nykyinen päätoimittaja on Santeri Marjokorpi.
Vuonna 2005 toiminnan aloitti Operaatio Mediaenkeli -verkkosivu, jonka kautta voi tilata Uusi tie -lehden lahjaksi julkisiin laitoksiin, kuten kirjastoihin, vanhainkoteihin ja terveyskeskuksiin.
Lähetystyö