pienoiskuva|oikea|Storgatan Luulajan kaupungin keskustassa. pienoiskuva|oikea|Alaluulajan kirkon lähistöllä oleva Gammelstadin kirkkokylä on Unescon maailmanperintökohde. pienoiskuva|oikea|Luulajanjoen ylittävä Nya Gäddviksbron.

Luulajan kunta () on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Norrbotteniin. Kunnan keskustaajama on Luulaja. Luulajan kunnassa asuu 79 645 ihmistä (2024).

Kunnan maapinta-ala on 2 094,08 neliökilometriä (1.1.2016).

Kunta sijaitsee Perämeren rannalla ja sen halki virtaa Luulajanjoki. Luulajan ystävyyskunnat ovat Kemi (Suomi) ja Murmansk (Venäjä). Kunnan nähtävyyksiin kuuluu Gammelstadin taajamassa sijaitseva Gammelstadin kirkkokylä, joka on UNESCOn maailmanperintökohde.

Vuonna 2007 kunnassa oli 79,34 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 3,8 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys Luulajan (ruots. Luleå) pitäjä muodostettiin vuoden 1330 tienoilla erottamalla se Piitimen pitäjästä. Luulajan pitäjä ulottui tuolloin rannikolta Norjan rajalle ja käsitti myös Kainuunjoen laakson. Vuoden 1340 tienoilla erotettiin Tornion pitäjä ja vuonna 1606 Jokimukan pitäjä. Luulajan kaupunki erotettiin pitäjästä vuonna 1621, ja kaupunkiseurakunnan perustamisen jälkeen seurakunnasta tuli Luulajan maaseurakunta vuonna 1667. Råneån pitäjä erotettiin vuonna 1642. Överluleån pitäjä erotettiin Luulajasta vuonna 1831, jonka jälkeen pitäjän nimeksi tuli Alaluulaja (ruots. Neder-Luleå vuoteen 1909, sen jälkeen Nederluleå).

Vuoden 1862 kuntauudistuksessa Alaluulajan ja Råneån pitäjistä tuli maalaiskuntia. Alaluulajaan perustettiin Svartöstadenin taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1901, ja vuonna 1933 se liitettiin Luulajan kaupunkiin.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat suurkunnat, joista jokainen muodostettiin vain yhdestä aiemmasta samannimisestä kunnasta: Luulaja Alaluulaja Råneå Luulajan kuntamuoto oli kaupunki, ja kaksi muuta kuntaa olivat maalaiskuntia.

Råneåsta liitettiin Gunnarsbynin seurakunnan alue silloiseen Bodenin kaupunkiin vuonna 1967. Alaluulaja ja jäljelle jäänyt osa Råneåsta liitettiin Luulajan kaupunkiin vuonna 1969. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon ja kaksi vuotta aiemmin muodostetusta laajemmasta Luulajan kaupungista muodostettiin nykyinen Luulajan kunta ilman aluemuutoksia.

Vaakunat Kunnan nykyinen vaakuna on Luulajan kaupungin käytössä ollut vaakuna. Ennen kuntaliitosta myös Alaluulajalla ja Råneålla oli kummallakin oma vaakuna.

Väestönkehitys

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa. Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä(31.12.2015) % Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet7 2939,6 Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla1 7312,3 Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla6 5068,6 Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa60 55879,6

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 2 048 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 2,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 5,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 2 729 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 4,1 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 192 116 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 59 000 kruunua.

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti: 0–17-vuotiaat: 18,7 % 18–64-vuotiaat: 62,9 % 65 vuotta täyttäneet: 18,4 %

Elinkeinot Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Taajamat

Kunnassa on 19 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 88,9 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 8 261 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:

# Taajama Väkiluku(31.12.2010) 1 Luulaja (ruots. Luleå) 46 607 2 Gammelstad(en) 4 960 3 Bergnäset 3 648 4 Södra Sunderbyn 2 977 5 Råneå 1 912 6 Rutvik 839 7 Antnäs 822 8 Alvik 777 9 Måttsund 558 10 Bensbyn 448 11 Kallax 321 12 Bälinge 307 13 Ersnäs 292 14 Brändön 287 15 Karlsvik 256 16 Klöverträsk 246 17 Jämtön 237 18 Persön 223 19 Avan 200

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Kunnan toiseksi suurimman taajaman nimi on Statistiska centralbyrånin ja Lantmäterietin mukaan Gammelstaden, mutta Luulajan kunta käyttää paikannimestä lyhyempää muotoa Gammelstad.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia: Gäddvik Mjölkudden Niemisel Notviken Sundom Vitå Ängesbyn

Luettelossa mainituista taajamista Mjölkudden ja Notviken ovat sittemmin kasvaneet yhteen Luulajan taajaman kanssa.

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat: Ale Bensbyn (nordöstra delen) Björknäs och Sjögårda Björsbyn (västra delen) Bodvallen Brännan Bränslan Bälinge Böle Börjelslandet Ersnäs (västra delen) Fällträsk Gäddvik Hagaviken Midbyn Mörön Niemisel Norra Gäddvik Reveln Rutvik (västra delen) och Flarken Sinksundet Smedsbyn Sundom Södra Prästholm Sörsundet Träskberget Vitå Ängesbyn Örarna

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010: Avan Björsbyn (östra delen) Jämtön Rånbyn Sinksundet (södra delen)

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Luulajan kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin: Luleå Norra Valkrets (30 valtuutettua) Luleå Södra Valkrets (31 valtuutettua) Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Luulajan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Piirit pienoiskuva|oikea|Kartta Luulajan kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin: Alaluulajan piiri (Nederluleå distrikt) Luulajan tuomiokirkkopiiri (Luleå domkyrkodistrikt) Råneån piiri Örnäsetin piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat: Luleå domkyrkoförsamling Nederluleå Råneå

Historialliset seurakunnat Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin. Luleå domkyrkoförsamling (Luleå vuodesta 1831, Luleå stadsförsamling) Nederluleå (Luleå vuoteen 1831) Råneå Råneå nedre kbfd* Örnäset

Kirkot

Nähtävyydet UNESCOn maailmanperintökohde Gammelstadin kirkkokylässä sijaitsee Hägnanin ulkoilmamuseo. Luulajan keskustaajamassa sijaitsee Norrbottenin museo.

Lähteet

Aiheesta muualla

Luulajan kunnan kotisivut

*