Kielenhuolto on kielenkäytön tarkoituksellista ohjailua suosituksin. Kielenhuollon voidaan katsoa olevan osa kielensuunnittelua, tarkemmin korpussuunnittelua. Kielenhuoltoa harjoittavia laitoksia kutsutaan tavallisesti kielitoimistoiksi.
Tehtävät
Nykypäivän kielenhuollon perustehtävät ja -kohteet ovat kielen järjestelmän vaaliminen kirja- ja yleiskielen rakenteiden ja sanaston ohjailu kielen kehityksen ja ympäristön seuraaminen kansalaisten kielenkäytön ja kielikysymyksiin liittyvien asenteiden luotaaminen kielestä käytävän keskustelun herättäminen ja siihen osallistuminen yleistajuisen kielitiedon tarjoaminen kielenkäyttäjille.
Piirteitä
Kielenhuollossa kiinnitetään huomiota oikeinkirjoitukseen, sanastoon, kielen muotorakenteeseen sekä sanonnan selkeyteen ja yksiselitteisyyteen. Jo vanhastaan kielenhuollon punaisen langan ovat muodostaneet rakenteen symmetrisyys, johdonmukaisuus, vakiintuneisuus ja yleisyys. Kielenhuollon antamien suositusten lopullisesta käyttöön ottamisesta päättääkin jokainen kielenkäyttäjä itse.
Kirjallisuudentutkija Katariina Kärkelä on luonnehtinut kielenhuollon tehtävää sanomalla, että kieli on työkalu, joka vaatii huoltoa. Sivistysyhteiskunnassa asioiden edistäminen ja puolustaminen tapahtuu kielen avulla. Siksi myös kieltä on puolustettava, eikä sen tule sopeutua loputtomasti ihmisten laiskuuteen. Esimerkiksi Suomessa turhille englanninkielisille ilmaisuille on usein helppo löytää käyttökelpoinen suomenkielinen vastine.
Suomen kielessä
Suomen kielen virallinen kielenhuoltajataho Kielitoimisto hoitaa tehtäviään muun muassa julkaisemalla verkossa ilmestyvää Kielikello-lehteä sekä luennoimalla, konsultoimalla ja kouluttamalla. Kielitoimiston internet-sivulla on ajantasaista tietoa suomen kielen kielenhuollosta.
Katso myös Luettelo kielitoimistoista Språkbruk
Lähteet
Viitteet
Kirjallisuutta