Venäjän paperiteollisuus ei ole määrällisesti laajaa verrattuna Venäjän federaation suuriin metsävaroihin. Venäjän federaation alueella on 22 % maailman metsävaroista. Koko metsäteollisuus työllistää noin 900 000 ihmistä, koska puunkorjuu ei ole kovin koneellista.
Toissijainen neuvostoteollisuudenala
Neuvostoliiton aikana paperiteollisuudella ei ollut merkittävää asemaa verrattuna kaivos-, metalli- ja konepajateollisuuteen, mitkä tuottivat sekä infrastruktuuria että verrattain laajalle puolustusvoimalle puolustusvälineet. Neuvostoliiton aikana teollisuus kuului pääosin eri tasoisten valtakunnallisten ja alueellisten ministeriöiden haltuun, Neuvostoliiton purkauduttua metsäteollisuusministeriön ohjaukseen kuuluvia tehtaita siirrettiin ensiksi liittovaltion omaisuuskomitealle yksityistettäviksi, minkä jälkeen monet niistä siirtyivät rahoitusyhtiöiden omistukseen taloudellisesti vaikeasta tilanteesta johtuen melko vaatimattomasta arvosta.
Yksityistämisen aika
Kun tehtaissa olisi pitänyt ryhtyä suorittamaan investointeja ja johtamaan niitä teollisesti alalle tyypillisellä tavalla, ei alan kannattavuus kyennyt takaamaan investoinneille tuottoja. Monet vanhat ja pienet tehtaat ajautuivat vararikkoon ja suurimmat vaihtoivat jälleen toisessa aallossa omistajaa. Lopulta toimialalle alkoi muodostua tavanomainen konsernirakenne.
Vähäiset uusinvestoinnit
Yli kymmeneen vuoteen ei Venäjälle ole hankittu kokonaan uutta huomattavaa kartonki- tai paperikonetta. Suomalainen paperikonevienti loppui bilateraalikaupan mukana. Suurin paperikone, mitä Neuvostoliiton purkautumisen jälkeen on Venäjälle toimitettu, on Balahnan paperitehtaan leveä sanomalehtipaperikone 1994. Kapeista koneista viimeinen oli Viipurin paperitehtaan kapea hienopaperikone 1995. Molemmat koneet toimitti saksalainen Voith.
Länsiyhtiöiden odottava kanta
Paperin, kartongin tai selluloosan vienti ei ollut ollut Neuvostoliitossa metalliteollisuuteen verrattava painopisteala, minkä vuoksi sen ja koko metsäteollisuuden ketjun nostaminen uudelle tasolle on ollut keskustelunalainen asia. Suomessa on noudatettu ruotsalaisesimerkkeihin vetoamalla varovaisuutta investoinneissa, mitkä ovat suuntautuneet lähinnä pakkausteollisuuden puolella. Perusteluna on ollut myös se, ettei Venäjä ole ollut valmis solmimaan investointisuojasopimusta. Merkittäviä tehtaita Venäjällä ulkomaalaisista omistavat eteläafrikkalainen Mondi ja yhdysvaltalainen International Paper. Suomen metsäteollisuus tuo raakapuustaan (2005) 26 % ulkomailta, mistä 80 % tulee Venäjältä.
Luoteis-Venäjä painopisteenä
Luoteis-Venäjän teollisesta tuotannosta kuitenkin Karjalassa metsäsektorin osuus on puolet, Arkangelin alueella 40 % ja neljännes Komissa. Luoteis-Venäjän osuus Venäjän kansantulosta on 10 %. Luoteis-Venäjällä kaadetaan 40 % kaadettavaksi sallitusta puusta. Alueella tuotetaan kolmannes Venäjän raakapuusta, neljännes sahatavarasta sekä 60 % selluloosasta, paperista ja kartongista.
Jalostusarvoa Venäjälle aluksi sahaamalla
Selluloosa- tai paperitehdasta riskittömämpi tapa nostaa jalostusastetta toisessa maassa on perustaa saha. Suomalaiset metsäyhtiöt ovat ryhtyneet jalostusasteen nostamiseen Venäjällä vain siirtämällä vanhoja tai perustamalla uusia sahoja Venäjälle.
UPM-Kymmenellä on Pestovossa saha. Stora Enso:lla on saha Impilahdessa, minkä kaltaisen toisen se perusti myös Nebolšiin Novgorodin alueelle. Metsä-Botnia (jonka omistajat ovat M-real Oyj, Metsäliitto Osuuskunta ja UPM-Kymmene Oyj) perusti kuusta raaka-aineenaan käyttävän OOO Svir Timberin Leningradin alueelle Podporožeen, joka käynnistyi kesällä 2006.
Suomalaiseen paperiteollisuuteen liittymättömistä yrityksistä Koskisen Oy perustaa 2007 sahan Vologdan alueelle Šeksnaan. Juuri ennen joulua 2006 Ruukki Group ilmoitti sellutehtaan rakentamisesta Kostroman alueelle. Yhtiö oli jo kesällä julkaissut rakentavansa sahan ko. alueelle.
Suomalaisomisteisia sahoja Venäjällä Factors Affecting Investments in Northwest Russian Forest Sector and Industry Metla, Working Papers 2006. Nimi Paikkakunta Alue Englantilainen nimi Konsernisuhde Tuotantomäärät Impilahden sahaImpilahtiKarjalan tasavaltaStora Enso2003 100 000 m³/aNebolšin sahaNebolšiNižni Novgorodin alueStora Enso2004 100 000 m³/aPestovon sahaPestovoNovgorodin alueUPM-Kymmene2004 300 000 m³/aPodporožjen sahaPodporožjeKarjalan tasavaltaSvir TimberMetsä-Botnia2005 200 000 m³/aŠeksnan sahaŠeksnaVologdan alueKoskisilvaKoskisen konserni2007 20 000 m³/aSudan sahaSudaMetsä-Botnia2007 100 000 m³/a
Suuri metsäkeskustelu
Venäjällä on käyty poliittista keskustelua raaka-aineviennistä ja jalostusarvoa halutaan parannettavaksi. Tämän vuoksi Venäjä on nostanut puun vientimaksua tehdäkseen puunjalostuksen Venäjällä kannattavammaksi suoraan raaka-ainevientiin verrattuna. Merkittäviä tuloja Venäjän liittovaltio saa kuitenkin pääasiassa vientimaksuilla öljystä. Historiallisesti puunkaatamisen ja tukkina viemisen jälkeen seuraava vaihtoehto on tehdä siitä sahatavaraa. Toisessa vaiheessa sanomalehtipaperia ja lopuksi valmistusmenetelmältään vaativampaa hienopaperia, missä jalostusarvo on korkein.
Puutullit
Jotta Venäjälle saataisiin metsäteollisuuden puuttuvia investointeja, ryhtyi Venäjän federaatio asettamaan öljyn kaltaisia vientitulleja raakapuun viennille. Puutullit lisääntyvät 50 euroon kuutiometriltä puuta 1. tammikuuta 2009, minkä uskotaan käytännössä pysäyttävän raakapuun viennin Venäjältä ulkomaille. Puutullien uskotaan lisäävän jonkin verran raakapuun maailmanmarkkinahintaa sekä samalla romahduttavan puunhintaa Venäjällä sekä joiksikin vuoksiksi aiheuttavan nykyistä suurempia hakkuusäästöjä. Joidenkin Venäjän federaation alueiden uskotaan ajautuvan taloudellisiin vaikeuksiin siksi, ettei raakapuuta voida viedä enää niin kuin ennen, mutta alueelle ei saada kovinkaan nopeasti jalostavaa teollisuutta: sahoja, selluloosatehtaita, paperitehtaita ja kartonkitehtaita, jotka voisivat jatkojalostaa nykyisin ulkomaille vietävän raakapuun nykyisin määrin.
Investointisuunnitelmia
Kuvaus Paikkakunta Alue Konsernisuhde Muuta #1ArkangelArkangelin alue#2KrasnojarskKrasnojarskin alue#3Nižni NovgorodNižni Novgorodin alueStora Enso#4Komin tasavalta#Selluloosa ja paperitehdashttp://eng.paperandlife.com/news/market/2006/10/03/russia_more_pulp_mil_201.html TavdaSverdlovskin alueAluehallintoviranomaisten investointisuunnitelmassaŠeksnan selluloosatehdasŠeksnaVologdan alueUPM-Kymmene ja Svetsha2011, lisäksi saha ja levytehdasSyvärin selluloosatehdasKoskenalaLeningradin alueMetsä-BotniaEi konkreettista suunnitelmaaKostroman selluloosatehdas ja sahahttps://web.archive.org/web/20080617135448/http://www.tekniikkatalous.fi/metsa/article62385.ece?v=tManturovoKostroman alueRuukki GroupEi toteudu. Aluehallinnolla venäläinen kumppani.
Konsernoituminen Teolliset konsernit
1990-lopulla alkoi konsernoituminen, mistä ensimmäisenä esimerkkinä oli Ilim Pulp, mihin kuuluvat muun muassa Pietarin kartonkitehdas, Kotlaksen paperitehdas ja myöhemmin myös Ust-Ilimskin sellutehdas.
Ilim Pulp
Ilim Pulp oli alun perin Kotlaksen paperitehtaan myynnistä vastaava yhtiö, mille meni myös tehtaan omistajuus. Siitä alettiin muodostaa konsernia ostamalla siihen Pietarin kartonkitehdas. Myös ulkomaiset konsernit ostivat venäläistehtaita. Ruotsalainen AssiDoman osti Segežan säkkipaperitehtaan pakkausteollisuudessa myös Venäjällä jo toiminut TetraLaval Enson kartonki- ja hienopaperitehtaan.
AssiDoman
Segežan säkkipaperitehdas ajautui 1998 konkurssitilaan, koska sillä oli vanhoja velkoja taakkanaan ja koska tehtaaseen investoiminen haluttiin rahoittaa pääasiassa hankkimalla erittäin laajoja hakkuuoikeuksia, mitä Venäjän federaatio ei ollut valmis myöntämään. AssiDomanin omistama velkainen Segežabumprom meni konkurssiin myös veroveloista ja lähinnä Karjalan tasavallan hallituksen vahvalla myötävaikutuksella tehdasta perustettiin jatkamaan uusi yhtiö.
Tetra Laval ja International Paper Tetra Laval osti Enson kaupungissa sijaitsevan paperitehtaan lähinnä saadakseen sen kartonkikoneen tuotannon nestepakkauskartonkina Venäjällä sijaitseville pakkaustehtailleen, Konsernina ei ollut valmis investoimaan etupainoisesti tehtaaseen ulkomaisista rahoituslähteistä. OAO Svetogorsk puolestaan oli tappiollinen yritys Tetra Lavalille. Koko yrityksen kannattavuus perustui pääosin suuren hienopaperikoneen käyttöasteen nostamiseen kapasiteettiinsa ja paperin laadun parantaminen yhä korkeampiin kopiopaperiluokkiin. Lyhyen omistuksen jälkeen Tetra Laval myi myös tämän tehtaan yhdysvaltalaisella International Paperille, joka aikaisempina vuosina oli hankkinut Euroopasta tehtaita Britanniasta, Ranskasta, Saksasta ja Puolasta.
Mondi
Saksalaiset ostivat osuuden Balahnan sanomalehtipaperitehtaasta, minkä he myivät myöhemmin venäläisille. Syktyvkarin paperitehtaan osti lopulta eteläafrikkalainen Mondi-konserni, joka omistaa Saksassa Neusiedlerin.
Oligarkit
Vuosien 1996–1998 vahvan ruplan talouspolitiikka, mikä piti reaalikorot korkeina tarkoituksena poistaa nopea inflaatio johti kotimarkkinalamaan siinä määrin, että paperitehtaisen oli vaikea saada tuotantoaan kaupaksi Venäjällä. Käyttöasteen laskettua puoleen suurimmilla ja kehittyneimmilläkin tehtailla muodostui tarpeeksi avata vientiä Lähinnä sanomalehtipaperin vienti aukesi paperiagenttien toimesta Etelä-Amerikkaan ja kolmannen maailman maihin siksi, että alussa länsieurooppalaiset laatuvaatimukset olivat vaikeita täyttää. Vuonna 1998 ruplan devalvoituminen yli 70 %:lla jätti runsaasti varoja yrityksiin ja ne kykenivät saavuttamaan tavanomaisen käyttöasteen viennillä sen muututtua erittäin kannattavaksi.
Devalvoitumisen johdosta erityisesti raaka-aineiden ja puolivalmisteiden vienti alkoi kannattaa. Tämä tuotti ylijäämään erityisesti kaivosteollisuudessa, mikä saattoi ryhtyä ostamaan myös muiden alojen yrityksiä. Niistä tuli kannattavia yrityksiä omistettaviksi, mikä johti siihen, että oligarkeiksi kutsutut liikemiehet ryhtyivät järjestelemään myös kaivos- ja metallialalla hankittua varallisuuden avulla järjestelemään myös pienempiä toimialoja konsernimuotoon. Ilim Pulp Kotlaksen paperitehtaalla ja Ust-Ilimskin sellutehtaalla sekä Arkangelin kartonkitehdas ovat vastustaneet tällaista kehitystä.
Tehtaita
Kuvaus Kaupunki Alue Englantilainen nimi Nimi Konsernisuhde Muuta Arkangelin kartonkitehdasNovodvinskArkangelin alueJSC "Arkhangelsk Pulp and Paper Mill"ОАО «Архангельский ЦБК»ООО PKP «TITAN»Baikalskin selluloosatehdasBaikalskIrkutskin alueOAO Baikalski TsBKОАО «Байкальский ЦБК»KontinentalinvestBalahnan sanomalehtipaperitehdasBalahnaNižni Novgorodin alueJSC VolgaОАО «Волга»Bratskin selluloosa- ja kartonkitehdasBratskIrkutskin alueBratsk Pulp and Containerboard MillОАО «Целлюлозно-картонный комбинат»Ilim PulpFond Bazovyi elementIlim Pulp-konserniuseita paikkakuntiaIlim Pulp Goznakin Pietarin setelipaperitehdasPietariPietarin hallintopiiriGoznakФедеральное государственное унитарное предприятие «Гознак» Venäjän valtiovarainministeriöHarlun/Leppäkosken paperitehdasHarluKarjalan tasavaltaTehdas ei toiminnassa tällä hetkelläIlim Pulp-konserniuseita paikkakuntiaIlim Pulp Jenisein sanomalehtipaperitehdasKrasnojarskKrasnojarskin aluepiiriOOO “Yeniseysky TSBK”ООО «Енисейский ЦБК»KontinentalinvestKaman sanomalehtipaperitehdasKrasnokamskPermin aluepiiriJSC Pulp and Paper Mill "Kama"ОАО Целлюлозно-бумажный комбинат "Кама"Kommunarin paperitehdasKommunarLeningradin alueKommunar Paper MillОАО «Бумажная фабрика Коммунар»Kondrovon pehmopaperitehdasKondrovoKalugan alueOAO “Kondrovo Paper Company”ОАО «Кондровская бумажная компания»KontinentalinvestKontupohjan sanomalehtipaperitehdasKontupohjaKarjalan tasavaltaJSC KondopogaОАО «Кондопога» Kotlasin hienopaperi-, säkkipaperi-, kartonki- ja selluloosatehdasKorjažmaArkangelin alueKotlas Pulp and Paper MillОАО «Котласский целлюлозно-бумажный комбинат» Ilim PulpFond Bazovyi elementLäskelän paperitehdasLäskeläKarjalan tasavalta