Hiippakuntakokous oli ennen vuotta 2004 toiminut jokaisessa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hiippakunnassa vuosittain kokoontuva maallikkojen ja pappien kokous, jonka tarkoituksena oli kirkkolain mukaan edistää kirkollista työtä hiippakunnassa. Hiippakuntakokouksen korvasi vuoden 2004 hiippakuntahallintouudistuksessa hiippakuntavaltuusto.
Hiippakuntakokousta kuvataan tässä sellaisena kuin se oli vuoden 1994 kirkkojärjestyksessä (19 luvun 12 - 17 §).
Jäsenet
Hiippakuntakokouksen jäseniä olivat
tuomiokapitulin jäsenet; hiippakunnasta kirkolliskokoukseen ja kirkkohallitukseen valitut edustajat; pappisedustajat, joita valittiin yhtä monta kuin hiippakunnassa on rovastikuntia; maallikkoedustajat, joita valittiin kaksi kertaa niin monta kuin hiippakunnassa on rovastikuntia.
Maallikkoedustajan tuli olla vaalikelpoinen seurakuntansa luottamustoimeen. Maallikkoedustajat valittiin rovastikunnittain tuomiokapitulin määräämän jaon mukaan. Kukin rovastikunta sai yhden paikan ja muut paikat jaettiin rovastikuntien kesken niiden väkiluvun osoittamassa suhteessa.
Äänioikeus maallikkoedustajien vaalissa oli valitsijoilla, joita kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto valitsi yhden seurakunnan väkiluvun kutakin alkavaa 5000 henkeä kohti. Varahenkilöitä valittiin kolme.
Pappisedustajien vaalissa äänioikeutettuja olivat hiippakunnan papit.
Kokoontuminen
Hiippakuntakokoukset kokoontuivat harvoin, mutta niillä oli laaja lausunnonanto-oikeus kirkolliskokouksen käsiteltäväksi tulevissa asioissa. Sen kutsui koolle piispa. Piispa toimi kokouksen puheenjohtajana. Varapuheenjohtajana toimi toimikaudeksi valittu maallikkoedustaja.
Kokoustyöskentelyä varten kokous hyväksyi itselleen työjärjestyksen.
Aloiteoikeus
Hiippakuntakokouksen käsiteltäväksi asioita saivat esittää tuomiokapituli, rovastikuntakokous ja hiippakuntakokouksen jäsen.
Tehtävät
Hiippakuntakokouksen tarkoituksena oli edistää kirkollista työtä hiippakunnassa. Käytännössä sen merkittävin tehtävä oli käsitellä rovastikuntakokousten sille lähettämiä aloitteita, jotka koskivat hiippakunnallista työtä tai kirkon järjestysmuodon muuttamista. Hiippakuntakokouksella oli oikeus tehdä aloitteita kirkolliskokoukselle.
Hiippakuntakokous asetti hiippakunnallista työtä varten toimikuntia.
Hiippakunnasta kirkkohallitukseen valittavan määräaikaisen jäsenen vaalia varten hiippakuntakokous asetti ehdolle kolme maallikkoa. Valinnan suoritti kirkolliskokous.
Katso myös Hiippakunta Hiippakuntavaltuusto Tuomiokapituli
Luokka:Suomen evankelis-luterilaiset hiippakunnat