Capitolium

Capitolium ( tai Capitolium; ; ) on yksi Rooman seitsemästä kukkulasta. Se on kukkuloista pienimpiä mutta korkein ja kuuluisin. Capitoliumilla sijaitsi antiikin Rooman linnavuori Arx sekä koko Rooman valtakunnan tärkein temppeli Juppiter Optimus Maximuksen temppeli. Hengellisen keskuksen läheisyydessä sijaitsi poliittisen elämän näyttämö Forum Romanum.

Maantiede

Capitolium sijaitsee idänpuoleisen Forum Romanumin ja luoteispuoleisen Campus Martiuksen välissä Tiber-joen itäpuolella suunnilleen Tiberin saaren (Isola Tiberina) kohdalla. Sen koko on noin 480 × 200 metriä, pituussuunnan ollessa suunnilleen koillis-lounaissuunnassa. Näin se on Rooman seitsemästä kukkulasta pienimpiä yhdessä Viminaliksen kanssa. Capitoliumin pohjoispuolella sijaitsee Quirinalis-kukkula ja kaakkoispuolella Palatium-kukkula.

pienoiskuva|vasen|Rooman seitsemän kukkulaa. Antiikin aikana kukkulaa ympäröivät jyrkät kalliorinteet kaikilta puolilta paitsi kaakosta, missä se oli luonnostaan saavutettavissa Forum Romanumin laaksosta. Kukkula koostuu kolmesta selkeästä osasta: pohjois- ja eteläpäädyn kohoumista sekä niiden välisestä painanteesta. Pohjoisempi huippu oli antiikin aikana Arx eli kaupungin linnavuori. Sen korkeus on 48 metriä merenpinnasta laskettuna. Eteläisempi huippu muodosti varsinaisen Capitoliumin, ja sen korkeus on 45 metriä merenpinnasta laskettuna. Sillä ollut alue, jossa Rooman tärkeimmät temppelit seisoivat, tunnettiin nimellä Area Capitolina. Huippujen välissä ollut painauma, joka tunnnettiin nimillä inter duos lucos tai Asylum, teki kukkulasta satulanmuotoisen. Antiikin lähteissä koko kukkulasta käytetään usein sekä Arxin että Capitoliumin nimeä.

Nykyisin pohjoisen huipun, jossa sijaitsee Santa Maria in Aracoelin kirkko, korkeus on 39 metriä Tiberin keskimääräisestä tasosta laskettuna; eteläisen huipun korkeus on Via di Monte Tarpeon kohdalla 38 metriä. Piazza del Campidoglion korkeus on 30 metriä.

pienoiskuva|vasen|Capitolium-kukkulaa. Capitoliumin rinteessä oli jyrkkä Tarpeian kallio, jota käytettiin teloituksissa. Aiemmin se on sijoitettu Capitoliumin eteläpäähän, mutta nykyisin se sijoitetaan kukkulan koilliosaan Arxin rinteeseen.

Historia Antiikki

Capitoliumin alkuperäisen, kaupungin perustamisaikaisen eli Romuluksen aikaisen nimen sanotaan olleen Saturnius (Saturnius mons).Varro: De lingua Latina 5.42: ”antiquum oppidum in hoc fuisse Saturnia scribitur”; Pompeius Festus, Sextus: De verborum significatione 322; Solinus, Gaius Julius: De mirabilibus mundi 1.13. Varhaisimmassa vaiheessa kukkulan pohjoinen huippu vaikuttaa kuuluneen sabiinien asutukselle, joka sijaitsi Quirinalis-kukkulalla. Eteläinen osa kuului mahdollisesti Palatium-kukkulan roomalaisille. Koko Capitolium liitettiin laajennettuun Rooman kaupunkiin vaiheessa, joka tunnetaan neljän alueen (regiones quattuor) kaupunkina, ja joka muodostui kun roomalaiset ja sabiinit yhdistyivät, vaikkakaan kukkulaa ei sisällytetty mihinkään näistä neljästä alueesta. Tämä näyttäisi viittaavan siihen, että kukkula kuului yhteisölle kokonaisuudessaan.

Alun perin kukkulan pohjoisella ja oletettavasti myös eteläisellä huipulla oli luonnonjyrkännettä vahvistaneita varustuksia ja loivemmissa kohdissa tuffikivisiä muureja, joista on löydetty joitakin jälkiä. Kun Palatinuksen ja sabiinien asutukset yhdistettiin, laajennetun kaupungin muuri sulki sisäänsä koko kukkulan ja kulki sen koillisreunaa pitkin myöhemmän niin kutsutun Serviuksen muurin linjaa. Joitakin tämän muurin jälkiä on löydetty.

Kukkulan pohjoisella huipulla sijaitsi Rooman linnoitus Arx. Etelähuipulle Tarquinius Superbus perusti suuren jumaltriadin – Juppiterin, Junon ja Minervan – kultin, ja näin paikasta tuli yhteisön uskonnollinen keskus. Sille annettiin nimi Capitolium (< caput, capitalis, ”pää”), jonka roomalaiset muinaistutkijat selittivät tarinalla, jonka mukaan suurta Juppiterin temppeliä rakennettaessa työmiehet löysivät perustuksia kaivaessaan ihmisen pääkallon, joka oli poikkeuksellisen suuri ja ennusti kaupungin tulevaa suuruutta.Livius: Rooman synty 1.55; Varro: De lingua Latina 5.41. Capitolium oli alun perin vain eteläisen huipun nimi, ja sitä käytettiin myöhemminkin tässä merkityksessä.Cicero: Pro Scauro 47; Varro: De lingua Latina 5.149; Vergilius: Aeneis 9.448; Horatius: Oodit (Carmina) 3.30.8; Livius: Rooman synty 3.18.10; Plinius vanhempi: Naturalis historia 19.23; Res gestae Divi Augusti (Monumentum Ancyranum) 4.3. Varsinainen Capitolium oli valtiokultin keskus ja triumfikulkueiden päätepiste.

pienoiskuva|Capitolium-kukkulan eteläpää eli varsinainen Capitolium antiikin Rooman kaupungin pienoismallissa. Suurimpana erottuu Juppiter Optimus Maximuksen temppeli. Koko kukkulan virallinen nimi oli Arx et CapitoliumLivius: Rooman synty 2.7.10; 3.68.7; Aulus Gellius: Attikan öitä 5.12.2; Livius: Rooman synty 3.18.1: ”arce Capitolioque”, 3.19.7: ”in arce in Capitolio”, 6.20.13: ”arce aut Capitolio”; Valerius Maximus: Factorum et dictorum memorabilium libri IX 6.3.1: ”in arce aut in Capitolio”. tai Capitolium et Arx eri muunnelmineen,Cicero: Pro Rabirio Postumo 35; Livius: Rooman synty 1.33.2, 6.11.4, 38.51.8; Valerius Maximus: Factorum et dictorum memorabilium libri IX 3.2.7; Tacitus: Keisarillisen Rooman historia (Annales) 11.23. mikä osoittaa sen kaksitahoisen luonteen ja säilyi käytössä tasavallan ajan lopulle saakka. Varsinaisen Capitoliumin merkityksen kasvu ja vähentynyt tarve linnoitukselle johtivat kuitenkin siihen, että Capitolium-nimitystä alettiin vähitellen käyttää koko kukkulasta.Cicero: Pro Fonteio 30; Livius: Rooman synty 3.19.12; Valerius Maximus: Factorum et dictorum memorabilium libri IX 1.1.11; Servius Honoratus, Maurus: Kommentaari Aeneikseen (Ad Aeneid) 1.720; Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Tiberius 3; Aulus Gellius: Attikan öitä 17.21.24. Toisaalta Capitolium-sanaa käytettiin joskus myös pelkästään viitattaessa Juppiterin temppeliin, koska se oli merkittävin osa koko kukkulasta.Cicero: Puhujasta (De oratore) 3.180; Vitruvius: Arkkitehtuurista (De architectura) 3.3.5; Plinius vanhempi: Naturalis historia 7.182; Velleius Paterculus: Rooman historia (Historiae Romanae) 2.3.1; Tacitus: Taistelu keisarivallasta (Historiae) 3.71.

Adjektiivi Capitolinus johdettiin substantiivista Capitolium, ja Capitolinus mons (”Capitoliumin vuori”) tuli yleiseksi nimitykseksi koko kukkulalle.Rhetorica ad Herennium 4.43; Pompeius Festus, Sextus: De verborum significatione 322; Solinus, Gaius Julius: De mirabilibus mundi 1.12, 4.13; Florus: Epitome de T. Livio Bellorum omnium annorum DCC Libri duo 1.11, 1.13; Orosius: Historiae adversus paganos 2.19.8; Manilius, Marcus: Astronomica 4.28 (lat.); Vibius Sequester: De fluminibus, fontibus, lacubus, nemoribus, gentibus, quorum apud poetas mentio fit, teoksessa Riese, Alexander: Geographi latini minores 157. Esiintyy myös muoto Capitolinus collis (”Capitoliumin kukkula”).Livius: Rooman synty 1.12.1; Martialis: Epigrammit 12.21.6; Arnobius: Adversus nationes 4.3; Augustinus: Jumalan valtio (De civitate Dei) 2.22, 3.8, 3.12, 4.23. Kahden huipun välisen painanteen nimitys Asylum selitettiin tarinalla, jonka mukaan Romulus otti siellä vastaan pakolaisia muista kaupungeista.Livius: Rooman synty 1.8. Myöhemminkin se toimi turvapaikkana.

Kukkulan rinteen jyrkkää kalliota, josta kuolemaan tuomitut rikolliset heitettiin alas, kutsuttiin varhaisista ajoista lähtien Tarpeian kallioksi (Tarpeium saxum,Varro: De lingua Latina 5.41. Tarpeia rupes),Tacitus: Taistelu keisarivallasta (Historiae) 3.71. ja siksi myös koko kukkulaa tai jotakin osaa siitä kutsuttiin nimellä Tarpeius mons. Roomalaisten muinaistutkijoiden väite, jonka mukaan tämä olisi ollut kukkulan alkuperäinen nimi, on kuitenkin virheellinen.

Tasavallan ensimmäisinä vuosisatoina kukkulalle rakennettiin jossain määrin yksityisasuntoja. Tämän osoittaa se, että vuonna 390 eaa. oli olemassa kilta niille, jotka asuivat in Capitolio atque arce.Livius: Rooman synty 5.50. Manlius Capitolinuksen petoksen jälkeen säädettiin laki, joka kielsi patriiseja asumasta kummallakaan huipulla.Livius: Rooman synty 6.20. Tällaisista kielloista huolimatta linnoitusten asteittainen tuhoutuminen ja nopeasti kasvavan väestön asuintarpeet johtivat jatkuviin rikkomuksiin tätä puolipyhää kukkulaa kohtaan. Vuonna 93 eaa. myytiin huomattava alue, joka oli aiemmin kuulunut papistolle, ja se siirtyi yksityisomistukseen.Orosius: Historiae adversus paganos 5.18; kts. myös Cicero: Pro Milone 64. Ensimmäisen vuosisadan puoliväliin mennessä koko kukkula, lukuun ottamatta Area Capitolinaa, temppelien paikkoja ja jyrkimpiä rinteitä, oli yksityisasuntojen valtaama.Tacitus: Taistelu keisarivallasta (Historiae) 3.71; kts. myös Historia Augusta, Elagabalus 30.

Myöhempi historia

Keskiajalla Capitolium oli Rooman siviilihallinnon keskus. 1500-luvulla kukkula koki perusteellisen muutoksen, kun Michelangelo suunnitteli Piazza del Campidoglion ja sitä ympäröivät rakennukset.

Rakennukset pienoiskuva|pysty=1.15|Capitoliumin pohjakaava.

Varsinainen Capitolium

Juppiter Optimus Maximuksen temppeli

Juppiter Optimus Maximuksen temppeli (Aedes Iovis Optimi Maximi Capitolini, Templum Iovis Capitolini) oli Capitoliumin ja koko Rooman tärkeimpiä pyhäkköjä. Se oli omistettu Capitoliumin triadille eli Juppiterille, Junolle ja Minervalle. Perimätiedon mukaan sen rakennustyön aloittivat kuninkaat Tarquinius Priscus ja Tarquinius Superbus, mutta se vihittiin tasavallan alussa. Temppelissä oli kolme cellaa: keskellä Juppiter, toisella puolella Minerva ja toisella Juno. Temppeli paloi vuosina 83 eaa., 69 jaa. ja 80 jaa., ja rakennettiin palojen jälkeen aina uudelleen; neljännen version rakennuttajaksi kirjattiin Domitianus vuonna 82 jaa.

pienoiskuva|vasen|Juppiter Optimus Maximuksen temppelin pienoismalli. pienoiskuva|vasen|Juppiter Optimus Maximuksen temppelin sivumuurin jäänteitä. Temppelin yhteydessä mainitaan myös vanhemmat Terminuksen ja Juventaksen pyhäköt, joiden sanottiin jääneen uuden temppelin sisään tai sen alueelle, koska ne eivät suostuneet ”väistymään” Juppiterin temppelin tieltä. Tämä oli roomalaisessa traditiossa merkityksellinen ennusmerkki Rooman pysyvyydestä.

Juppiterin temppelin portaiden edessä oli Juppiterin pääalttari (Ara Iovis). Se oli valtiokultin ja triumfikulkueiden kannalta keskeinen paikka, jonne triumfaattori nousi uhraamaan Juppiterille.

Area Capitolina

Area Capitolina oli etelähuipun suuri pyhäkköalue Juppiter Optimus Maximuksen temppelin ympärillä. Se oli keinotekoisesti tasattu ja tukimuureilla laajennettu alue, jolla oli Juppiterin suuren temppelin lisäksi lukuisia pienempiä temppeleitä, alttareita, patsaita, votiivilahjoja ja sotasaaliita. Useimpien tarkat sijainnit ovat epävarmoja, mutta kirjalliset lähteet osoittavat, että alue oli hyvin täyteen rakennettu. Siellä olivat muun muassa Scipio Africanuksen kaari (fornix) sekä valtava Juppiterin patsas, joka näkyi Albanus-vuorelle asti. Alueen tärkeimmät temppelit on lueteltu alla.

Juppiter Feretriuksen temppeli

Juppiter Feretriuksen temppeli (Aedes Iovis Feretrii) oli tradition mukaan Rooman ensimmäinen temppeli, jonka Romulus perusti voitettuaan Acronin ja omistettuaan tälle jumalalle spolia opima -sotasaaliin. Se oli hyvin pieni rakennus, mutta symbolisesti äärimmäisen tärkeä. Se sijoitetaan yleensä Area Capitolinalle tai sen välittömään yhteyteen.

Juppiter Tonansin temppeli

Juppiter Tonansin eli ”ukkostavan Juppiterin” temppelin (Aedes Iovis Tonantis) rakennutti Augustus. Hän vihki sen vuonna 22 eaa. sen jälkeen kun oli selvinnyt läheltä salamaniskua. Temppeli sijoitetaan tavallisesti Area Capitolinan sisäänkäynnin läheisyyteen, Clivus Capitolinuksen yläpäähän.

Fideksen temppeli

Fideksen eli Fides Publican temppeli (Aedes Fidei) sijaitsi lähellä Juppiter Optimus Maximuksen temppeliä. Se oli omistettu uskollisuudelle, luottamukselle ja sopimusten pyhyydelle. Sen arvellaan sijainneen Area Capitolinan lounaisreunalla temenosmuurin läheisyydessä.

Opsin temppeli