pienoiskuva|Näkymä valtatien 8 sillalta. pienoiskuva|Pieni niva Hjuforsin silallan alla. Ähtävänjoki () on Pohjanmaalla Pedersöressä ja Etelä-Pohjanmaalla Evijärvellä virtaava 61 kilometriä pitkä joki, joka muodostaa yli 180 kilometriä pitkästä Ähtävänjoen vesistön pääuomasta sen alimman kolmanneksen. Ähtävänjoki alkaa Evijärvestä ja se laskee Luodonjärveen. Luodonjärvi on Perämerestä erotettu tekojärvi.

Joen kulku Joki alkaa Evijärven luoteispäästä Puotilahden viereisestä lahdesta. Joen luontainen reitti olisi Isosaaren molemmat puolet, mutta päävirta kulkee pohjoista Kaarenhaaraa pitkin. Joessa on täällä pohjapato, joka sääntelee Evijärven vedenpintaa. Alkuosuutta kutsutaan kartassa Moskuanvirraksi. Timoseen mennessä löytyy joesta kaksi koskea, kunnes tulee Kattilakosken voimalan padot. Joen kulkua on muutettu Timosen jälkeen ja Kattilakoskella. Joki on muutettu 2,2 kilometriä pitkäksi patoaltaaksi, joka päättyy vesivoimalaitokseen. Joki on altaassa 1,2 metriä alempana kuin Evijärvessä.

Kattilakoskelta joki virtaa mutkitellen seitsemän kilometriä pohjoiseen päin. Hjulforsissa on joessa suuria saaria kuten esimerkiksi Hattarsholmen, joka sijaitsee Juurijärven vieressä. Joessa on täällä laaja Hjulkosken alle syntynyt suvanto Hjulkoskedan. Joki kääntyy Laaminjärven vierestä ja haarautuu hetkeksi Micksholmenin ympäri. Lamabackanin ympäristössä on joen äärellä vielä Lilla Lame ja Kiiskisenjärvi. Tämän jälkeen kääntyy joki neljäksi kilometsiksi länteen päin saapuen Lappforsiin. Joen kulku on täällä hyvin vaihteleva, osittain Björkforsin voimalan takia, ja muutamia joen rantametsiä on otettu luonnonsuojelualueiksi.

Lappforsin jälkeen joen ympäristö on maatalousvaltainen ja joki on aiempaa jyrkempi, jolloin edessä on vielä viisi vesivoimalaitosta. Joki virtaa yli viisi kilometriä Lappforsista Finnholmiin pohjoiseen päin. Vaikka joessa on Finnholmin voimalaitos, virtaavat Oxhålsforsenin saarien erottamat rinnakkaiset kosket vapaina . Joki kääntyy Finnholmista kohti luodetta koko alajuoksun matkalle. Alussa on Humalssa sijaitseva Hattarin voimalaitos, parin kilometrin jälkeen Värnån voimalaitos, ja joiden jälkeen joki saapuu Ähtävään. Kirkonkylässä joki alittaa kantatien 68, joka jatkaa Pietarsaareen joen pohjoispuolella. Joki virtaa peltoaukeiden keskellä ja siihen yhtyy Ytteressessä koillisesta tuleva Mattbäcken. Taajama-alueen asutus tulee joelle etenkin pohjoisrannassa. Ennen Kolppin taajamaa joen ylittää rautatie ja pian sen jälkeen valtatie 8. Joki ei laske suoraan Luodonjärveen, vaan siihen yhtyy ensin Purmonjoki vasemmalta ja joet laskevat yhteistä uomaa myöten tekojärven Storfjärdeniin.

Vesivoimalat Ähtävänjoessa on toiminnassa seitsemän vesivoimalaitosta, joiden yhteinen kapasiteetti on 7,1 megawattia (MW) ja vuosituotanto 35,9 gigawattituntia (GWh). Niistä alimmat kaksi ovat Herrforsin voimalaitos (omistaa Herrfors: teho 0,5 MW ja vuosituotanto 3,0 GWh) Kolpissa ja Långforsin voimalaitos (teho 1,1 MW ja vuosituotanto 4,4 GWh) ennen Ytteresseä. Ähtävän taajaman itäpuolella toimii Värnån voimalaitos (Värnåfors, 0,6 MW ja 4,5 GWh), joka alkujaan on rakennettu 1920, mutta sittemmin laajennettu ja nykyaikaistettu. Vuonna 1993 siihen vaihdettiin toinen vesiturbiini. Sen omistaa Esse Elektro-Kraft Sen putouskorkeus on 4,5 metriä.. Ei kaukana edellisestä, mutta jo keskijuoksulla, on Kvarnforsenissa toimiva Hattarin voimalaitos (1,1 MW ja 4,4 GWh). Hattar valmistui ja otettiin käyttöön vuonna 1981 ja sen omistaa Esse Elektro-Kraft . Siitä parin kilometrin päässä sijaitsee Finnholmin voimalaitos (0,7 MW ja 3,8 GWh). Lappforsin yläpuolella eli Ähtäväjoen yläjuoksulla on Björkforsin voimalaitos (1,2 MW ja 6,8 GWh). Björkforsista seitsemän kilometrin päässä sijaitsee viimeinen Kattilakosken voimalaitos (1,9 MW ja 9,0 GWh). Sen putouskorkeus on 4,5 metriä . Ähtävänjoen yläjuoksu on tasaista ja pudotus on voimalaitokselle liian pientä.

Ähtävänjoen alaosan alue

Yleistä Ähtävänjoki on Ähtävänjoen vesistöalueen laskujoki. Vesistöalueen valuma-alueen pinta-ala on 2053 neliökilometriä, josta suuri osa sijaitsee Evijärven yläpuolella. Kun Evijärven valuma-alue on 1754 neliökilometrin suuruinen, jää Ähtävänjoen alaosan alueelle (47.01) 300 neliökilometriä. Vesistöalueen pituus Evijärveltä Luodonjärvelle on 39 kilometriä ja alueen leveys vaihtelee ollen 4–9 kilometriä. Ähtävänjoen sivu-uomille jää silloin vain vähän tilaa ja ne ovatkin lähinnä lyhyitä ojia.

Ähtävänjoen sivu-uomia Ähtävänjoki virtaa Evijärvestä Luodonjärveen, jolloin siihen yhtyy joitakin lyhyitä alla olevaan taulukkoon kerättyjä sivujokia, -ojia tai -puroja. Osalla niistä on omat vesistöviranomaisten määrittämät valuma-alueet, joiden verkkopalvelusta mitatut valuma-alueet on ilmoitettu taulukossa. Sivu-uoman yhtymäkohdan etäisyys (*) on mitattu Luodonjärven rannasta. Sivu-uomannimi  Pääuomankohta  Etäisyys(km *)  Pituus(km)  VirtaamaMQ(m³/s) Valuma-alue(km²) Lähteet  Ähtävänjoki laskee Luodonjärveen Rödbäcken Edsevö 5 2,2,2,–,–,– Vadbäcken Kållby 6 2,2,2,–,–,– Dalabäcken Torpet 7 39 2,2,2,–,–,3 Mattbäcken Ytteresse 14 80 2,2,2,–,–,3 Nådjärvbäcken Ähtävä 18 26 2,2,2,–,–,3 Angjärvbäcken Lappfors 35 2,2,2,–,–,– Huvudsjöbäcken Lappfors 36 16 2,2,2,–,–,3 oja Kiiskisenjärveltä Kisk 42 2,2,2,–,–,– Långvattensbäcken Kisk 44 8 2,2,2,–,–,3 Lamminjärvi Hjulfors 47 2,2,2,–,–,– Juurijärvi Hjulfors 48 2,2,2,–,–,– oja Vitsjönista Vitsjö 51 2,2,2,–,–,–Ähtävänjoki alkaa Anttikoskella Evijärven länsirannasta noin 10 kilometriä yläjuoksulle päin. Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = Karttapaikan verkkopalvelu, 3 = katsottu Suomen ympäristökeskuksen VALUE-palvelusta (Ähtävänjoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 29.12.2022)

Lähteet Huomioita

Viitteet

Aiheesta muualla

Ähtävänjoki, Ympäristö.fi

Luokka:Suomen joet * Luokka:Ähtävä