Suomen rahajärjestelmän historian aikajana kuvaa Suomen valtion alueella käytettävään rahajärjestelmään liittyviä historiallisia vuosilukuja ja ajankohtia.
Ruotsin vallan aika 1000-luvulla Ruotsin vaikutuksen lisääntyessä Suomen alueella myös sen rajajärjestelmä levisi alueelle Ruotsin raha yleistyi Ahvenanmaalla 1200-luvulla ja mantereella 1300-luvulta alkaen, sisämaassa 1400-luvulla. Etelä-Suomessa käytettiin ruotsalaisen rahan rinnalla keskiajalla yleisesti myös liivinmaalaista rahaa, joka oli lyöty useimmin Tallinnassa.
Suomen suuriruhtinaskunta 1809 Suomi siirtyi Ruotsista osaksi Venäjää. Lailliseksi rahayksiköksi tuli hopearupla, mutta ruotsalainen raha pysyi vielä pitkään liikenteessä.Kuustera s. 286-287 1811 Suomen ensimmäinen pankki, Waihetus- Laina- ja Depositioni -Contori, perustettiin Turkuun keisari Aleksanteri I määräyksestä. Ajan myötä pankista kehittyi Suomen Pankki, joka muuttui edelleen keskuspankiksi 1800-luvun loppupuolella.Suomen Pankki: Historia Suomenpankki.fi. Viitattu 14.6.2018
1840 raharealisaatio: Suomessa palattiin hopeakantaan, eli hopearuplaan. Muutaman seuraavan vuoden aikana ruotsalainen raha lunastettiin pois liikenteestä. 1854 Venäjällä ja samalla Suomessa irtauduttiin hopeakannasta. 1860 oma raha markka, jonka arvo oli ¼ paperiruplasta. Julistus markasta annettiin 4. huhtikuuta. Kuustera s. 287-288
1865 markka sidottiin hopeaan. Julistus arvon sitomisesta hopeaan luettiin Suomen kaikissa kirkoissa 12. marraskuuta. 1875 Suomen Pankki siirtyi osakatejärjestelmästä kontingenttijärjestelmään, jonka ansiosta liikkeellä ollut setelistö ei enää reagoinut yhtä herkästi valuuttavarannon muutoksiin. 1878 kultamarkka korvasi hopeamarkan vuoden alussa. Suomessa siirryttiin kultakantaan monien muiden eurooppalaisten valtioiden tavoin. Kuustera s. 289-290 1905 Venäjän keisarikunnan valtionpankin haarakonttori aloitti elokuussa toimintansa Helsingissä
Suomen itsenäisyyden aika 1926 takaisin kultakantaan. $1 = 39,70 markkaa, kun se oli ollut vuonna 1913 5,23 markkaa eli devalvoituminen oli 87 %.
Toisen kultakannan hajoaminen ja siirtyminen kelluviin kursseihin 1931 markka irrotettiin kultakannasta 1933 markka ”puntaklubiin”
Sotatalouden vuodet setelirahoituksella merkittävä asema hinta- ja palkkasäännöstely sodan jälkeen paineiden annettiin purkautua: seteleiden leikkaus, devalvaatiota
Toisen maailmansodan jälkeinen aika 1948 Suomi mukaan Kansainväliseen valuuttarahastoon (IMF) 1957 devalvaatio 39 % 1967 devalvaatio 31,25%
Bretton Woodsin–järjestelmä murtuu – tilalle valuuttaindeksijärjestelmä markka suhteessa valuuttaindeksiin: ulkomaankaupassa tärkeät valuutat 1973 valuuttakäärme EEC:ssa 1979 EMS, ERM
Kellunnan kautta Euroon 1980-luvulla Suomen taloudessa epätasapaino 1991 kesäkuussa markka sidottiin ecuun (EMS) 1991 devalvaatio 14 % (15. marraskuuta) 1992 markka kellumaan 8. syyskuuta. Menetti ecuun nähden arvoaan 27 %. 1995 Suomi liittyi EU:hun 1996 lokakuussa markka kytkettiin ERM:iin 1998 annetun lain mukaan Suomen pankin "tehtävänä on toteuttaa osaltaan Euroopan keskuspankin neuvoston määrittelemää rahapolitiikkaa." 1999 markka sidottiin kiinteällä vaihtokurssilla (1 : 5,94573) euroon, jota käytettiin markan ohella tilisiirroissa 2002 euro syrjäytti markan myös käteisrahana
Katso myös Rahan historia Suomessa
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla Rahamuseo
Luokka:Suomen taloushistoria Luokka:Aikajanat Luokka:Rahajärjestelmä