pienoiskuva|Hypoteettinen planeetta Vulkanus litografisessa kartassa vuodelta 1846.

Vulkanus oli hypoteettinen planeetta, jonka olemassaolo pääteltiin epäsuorasti 1800-luvun alussa Merkuriuksen rataliikkeen omituisuuksien takia. Nimensä tämä oletettu planeetta sai roomalaisten tulen­jumala Vulkanuksen mukaan. Albert Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria selitti Merkuriuksen liikkeet ilman Vulkanusta, ja myöhempi tutkimus on osoittanut, ettei Merkuriuksen radan sisä­puolella voi olla planeettaa.

Etsintä Vulkanuksen etsintä sai alkunsa, kun Pariisin observatorion johtaja Urbain Le Verrier totesi laskemalla, että Merkuriuksen radan aikojen kuluessa havaittu perihelikiertymä vuosisataa kohti oli noin 43 kaari­sekuntia suurempi kuin minkä tunnettujen planeettojen gravitaatiovoimat olisivat Newtonin lakien mukaan aiheuttaneet. Baum-Sheehan s.151-152 Selitykseksi poikkeamalle hän esitti, että Merkuriuksen ja Auringon välissä olisi vielä yksi planeetta. Samaan tapaan hän itse oli Uranuksen liikkeitä tutkimalla ja lasku­toimitusten avulla päätellyt Neptunuksen olemassaolon, ennen kuin se oli löydetty.

Koska tämä oletettu planeetta olisi ollut niin lähellä Aurinkoa, se olisi käytännössä ollut nähtävissä vain täydellisen auringon­pimennyksen aikana. Aina sellaisen sattuessa joukko tähti­tieteilijöitä yrittikin etsiä sitä. Ensimmäisenä sen väitti löytäneensä eräs ranskalainen amatööri­tähti­tieteilijä omatekoisella kaukoputkellaan, ja myöhemmin väitettyjä havaintoja saatiin lisää. Toden­näköisemmin nämä havainnot kuitenkin aiheutuivat joko eri­laisista Maan ilmakehän ilmiöistä tai kyseessä olivat kaukaiset tähdet, jotka vain sattuivat olemaan Maasta katsottuna samalla suunnalla.

Yleinen suhteellisuusteoria Vulkanuksen etsintäyritykset päättyivät vasta, kun Einstein oli esittänyt yleisen suhteellisuus­teorian. Baum-Sheehan s.255-256

Nykyaika Myöhemminkin jotkut tähti­tieteilijät ovat kuitenkin väittäneet löytäneensä sen. Yksi heistä oli yhdysvaltalainen Henry C. Courten, joka tutki vuoden 1970 auringon­pimennyksestä otettuja valokuvia. Hän päätteli, että kuvista ainakin seitsemässä esiintyvät kohteet olivat todellisia ja että kyseessä olisi Merkuriuksen radan sisäpuolella, 0,1 tähti­tieteellisen yksikön etäisyydellä Auringosta oleva pikkuplaneetta. Sen läpimitaksi hän arvioi vähintään 130 ja enintään 800 kilometriä. Löytöä ei kuitenkaan voitu vahvistaa, eikä planeetasta saatu havaintoja myöhemmin. Mikäli kyseessä oli jokin todellinen kohde, kyseessä saattaa olla hetkellisesti lähelle Aurinkoa tullut, ennestään tuntematon komeetta tai pieni asteroidi, joka läpimitta tuskin ylittää 60 kilometriä.

Lähteet

Viitteet

Luokka:Aurinkokunnan hypoteettiset kohteet Luokka:Planeetat