Bordeaux’ndoggi () on Ranskasta kotoisin oleva vahti- ja seurakoira. Aikoinaan se oli taistelukoirarotu, josta sittemmin kehittyi vahtikoira. Sitä on käytetty myös suurriistan metsästyksessä.
Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi muutamia bordeaux’ndoggin pentueita vuosittain. Vuonna 2018 se oli Ranskassa 5. suosituin paikallinen rotuLOF 2018: Quid des races françaises? Société Centrale Canine. Haettu 4.2.2019. – listauksessa se on 6. suosituin, mutta tämä johtuu ainoastaan siitä, että virallinen listaus laskee myös madagaskarilaisen coton de tuléarin ranskalaiseksi roduksi.
Ulkonäkö pienoiskuva|Bordeaux'ndoggi Bordeaux’ndoggi on hyvin voimakasrakenteinen, tasapainoinen, melko matalaraajainen ja lihaksikas koira. Pää on hyvin suuri verrattuna muuhun ruumiiseen. Väriltään rotu on kokonaan mahonginruskea tai kellertävä. Pienet valkoiset merkit rinnassa ja käpälissä sallitaan. Maski on musta tai kastanjanruskea. Huulet ovat paksut ja roikkuvat. Urosten säkäkorkeus on 60–68 cm ja narttujen 58–66 cm. Uros painaa vähintään 50 kg ja narttu 45 kg. Karvapeite on lyhyttä, hienolaatuista ja pehmeän tuntuista. Kaulassa nahka tyypillisesti roikkuu.
Luonne ja käyttäytyminen
Bordeaux’ndoggi on uskollinen omalle isännälleen ja tarvittaessa myös suojelee häntä. Vanhat vietit ja vaistot ovat vuosisatojen ajan myös kulkeutuneet tämän päivän bordeaux’ndoggiin, ja tarvittaessa siitä löytyy räjähtävää voimaa ja nopeutta. Bordeaux’ndogin karskin ulkomuodon takana on lempeä ja rauhallinen luonne. Rodun eduatajat eivät hauku turhaan, vaan tarkkailevat ympäristöään rauhallisesti ja tarpeen vaatiessa toimivat.
Alkuperä Rodun alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Sana doggi tuli käyttöön vasta 1300-luvun lopulla. 1800-luvun puolivälissä tätä vanhaa koirarotua tuskin tunnettiin Akvitanian alueen ulkopuolella. Bordeaux’ndoggia on käytetty taistelijana, vahtina ja suurriistan, kuten villisian, metsästyksessä. Myös karjan paimennus ja isäntäväen omaisuuden suojeleminen ovat kuuluneet rodun tehtäviin. Se on ollut mukana myös ensimmäisessä maailmansodassa, jossa sen tehtävänä oli vetää haavoittuneita turvaan. Maailmansotien jälkeen koirakannat romahtivat, ja bordeaux’ndoggeja jäi henkiin vain puolisen sataa. Näistä koirista nykyinen kanta muodostuu.
Terveys Rodun keskimääräinen elinikä on vain noin kuusi vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet, sydänsairaudet sekä luuston ja nivelien sairaudet. Suurikokoisilla koirilla elinikä on tyypillisesti lyhyempi mitä pienikokoisilla ja suurikokoiset koirat myös sairastavat enemmän elämänsä aikana suhteessa pienempiin koiriin. Bordeaux’ndoggin tyypillisimpiä terveysongelmia ovat muun muassa lonkkaniveldysplasia, kyynärniveldysplasia, osteokondroosi, eturistisidevauriot, silmäluomien virheasennot, dilatoiva kardiomyopatia ja erilaiset iho-ongelmat.
Vain noin 17 %:lla bordeaux’ndoggeista on terveet lonkat (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla A tai B), kun taas kohtalaista tai vaikeaa lonkkaniveldysplasiaa esiintyy jopa 49 %:lla rodun edustajista (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla D tai E). Eriasteista kyynärniveldysplasiaa esiintyy jopa 44 %:lla rodun edustajista. Bordeaux'ndoggin PEVISA-ohjelmassa on pakollinen lonkkakuvauslausunto ja kyynärkuvauslausunto.
Osteokondroosi on rustonalaisen luutumisen paikallinen häiriö, jota esiintyy erityisesti massiivisilla roduilla. Tyypillisin esiintymispaikka on olkanivel, mutta osteokondroosia voi esiintyä myös muissa nivelissä. Bordeaux’ndoggilla esiintyy usein osteokondroosia, muun muassa polvinivelessä.
Kun polven eturistiside repeää, reisiluu alkaa liukua normaalia enemmän taaksepäin sääriluun nivelpintaa vasten. Tämä johtaa nopeasti tulehdukseen polvessa ja altistaa nivelrikon kehittymiselle. Bordeaux’ndoggilla esiintyy jonkun verran eturistisidevaurioita.
Erilaisista silmäsairauksista rodulla esiintyy silmäluomien kiertymistä sisään- ja ulospäin.
Yksi bordeaux’ndoggi yleisimmistä kuolinsyistä ovat sydänsairaudet. Dilatoiva kardiomyopatia on sydänlihaksen sairaus, jossa sydämen vasen kammio laajenee ja sen pumppauskyky heikkenee. Sairaus saattaa johtaa sydämen vajaatoimintaan ja sitä myöten koiran menehtymiseen jo melko nuorella iällä. Dilatoiva kardiomyopatia on perinnöllinen sairaus ja sitä esiintyy tyypillisesti isoilla koiraroduilla.
Rodulla esiintyy jonkun verran atopiaa ja ruoka-aineyliherkkyyttä sekä demodikoosia. Atopiassa ja ruoka-aineyliherkkyydessä elimistön puolustusmekanismi reagoi normaalista poikkeavalla tavalla tavallisiin, useimmiten vaarattomiin asioihin (allergeeni). Atopia ja ruoka-aineyliherkkyys ovat elinikäisiä vaivoja, jotka ovat usein kontrolloitavissa, mutta eivät parannettavissa. Oireina ovat usein ihon kutina ja punoitus ja usein koira nuolee tai raapii kutisevia alueita. Korvatulehdukset ovat yleisiä atopiasta kärsivillä koirilla sekä myös tassujen ihotulehduksia voi esiintyä.
Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Bordeaux’ndoggi ovat yhtä sisäsiittoisia koirarotuja kuin muutkin. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli hieman alle 10 %. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25 % ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25 %, joka on melkein sama, mitä keskimääräisellä koirarodulla on havaittu geenitutkimuksissa. Bordeaux’ndoggin jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut 30 %.
Katso myös
Mastiffi Bullmastiffi Cane corso Napolinmastiffi
Lähteet KoiraNet-jalostustietojärjestelmä Bullmastiffit ja Mastiffit ry Rotumääritelmä (PDF)
Viitteet
Aiheesta muualla
Luokka:FCI 2 Pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat Luokka:Mastiffit Luokka:Ranskalaiset koirarodut