pienoiskuva|400x400px|Islamilainen maailma, tummanvihreällä merkityissä maissa islam on valtauskontona, vaaleammissa vähemmistöuskona. thumb|Alueet, joilla vallitsee aavikkoilmasto (keltainen) tai savanni-ilmasto (ruskea)

Varhaiset islamilaiset dynastiatUmaijadit (Damaskos) 661–750 Abbasidit (Bagdad) 750–1258 Umaijadit (Espanja) 756–1031 Idrisidit (Marokko) 789–926 Samanidit (Iran: Khurasan) 819–1005 Saffaridit (Iran: Sistan) 867–1495 Rassidit (Jemen) 860–1281 Tulunidit (Egypti, Syyria) 868–905 Hamdanidit (Irak, Syyria) 905–1004 Fatimidit (Pohjois-Afrikka, Egypti) 909–1171 Buijidit (Iran, Irak) 932–1062 Ikhšididit (Egypti, Syyria) 935–969 Ghaznavidit (Afganistan) 977–1186 Seljukit (Irak, Iran) 1038–1194 Almoravidit (Pohjois-Afrikka, Espanja) 1056–1147 Ghuridit (Afganistan, Pohjois-Intia) 1000–1215 Anatolian seljukit (Turkki) 1077–1307 Alamutin ismailiitit (Iran) 1090–1256

Islamilaiset dynastiat 1100-luvulta lähtienAlmohadit (Pohjois-Afrikka, Espanja) 1130–1269 Ayyubidit (Egypti, Syyria) 1168–1260 Delhin sulttaanikunta (Intia) 1206–1555 Rasulidit (Jemen) 1229–1454 Nasridit (Granada) 1230–1492 Mamelukit (Egypti, Syyria) 1250–1517 Abbasidit (Egypti) 1258–1517 Ikhanidit (Iran) 1256–1353 Osmanit (Turkki) 1281–1924 Muzaffaridit (Iran) 1314–1393 Timuridit (Iran, Transoxiana) 1370–1506 Safavidit (Iran) 1501–1732 Mogulit (Intia) 1526–1858 Qajarit (Iran) 1779–1924 Islamin historia kertoo islamin synnystä ja kehityksestä yhdeksi maailmanuskonnoista sekä islamilaisten valtakuntien kehityksestä. Islaminuskon ympärille on syntynyt omaperäinen, useille mantereille ulottuva sivilisaatio. Nykyisin muslimeita on 1,9 miljardia, ja islam on kristinuskon jälkeen maailman suurin uskonto. Vielä 1900-luvun alussa muslimeita oli ainoastaan 200 miljoonaa.Hurgronje, 1916, s. 7

Islam syntyi suurista kirjauskonnoista ja itämaisista pelastususkonnoista viimeisenä. Sen synty on ajoitettu varhaiseen keskiaikaan, vallitsevan näkemyksen mukaan 600-luvulle, mutta joidenkin mukaan vasta 800-luvun alkuun. Profeetta Muhammedista islamin perustajana alettiin kirjoittaa abbasidien valtakunnassa Bagdadissa 700-luvulla. Abbasidien historiankirjoituksen mukaan muslimit olivat pyhän sodan avulla 600-luvulla luoneet islamilaisen kalifaatin. Islam oli Atlantilta Afganistanin vuorille ulottuneessa monikansallisessa valtiossa aluksi vain valloittajien eli arabien uskonto. Enemmistöuskonnoksi se muuttui valta-alueillaankin vasta 1000-luvun tienoilla.Hämeen-Anttila 2004, s. 33 Tällöin islamilainen maailma oli jo poliittisesti hajonnut ja abbasidikalifien valta murtunut.

Islamin opinkappaleet kehittyivät arvostettujen imaamien, kuten Muhammad al-Shafi'in kirjoittamissa teoksissa 800-luvulla. Sen jälkeen itse oppi vakiintui. Juutalaisuuden tapaan islam on lakiuskonto, missä Jumalan muuttumaton laki eli šaria on pääasia. Šarian tulkinta myös nykyisin perustuu 1300-luvulla eläneiden suurten imaamien, kuten al-Misrin teoksiin,Schacht 1982, s. 69–71 ei suoranaisesti Koraaniin, jonka asema on luonteeltaan rituaalinen.Silverstein 2010, s. 72 Islam on maailmanuskontona hyvin yhtenäinen, ja muslimien valtaosa noudattaa päivittäin sen rituaaleja. Suurimpana erona on islamin jakautuminen sunnalaisuuteen (n. 85%) ja šiialaisuuteen (n. 15%).

Syntymisensä jälkeen islaminusko jatkoi voittokulkuaan myös arabimaailman ulkopuolelle varsinkin niille alueille, joissa vallitsi aavikkoilmasto.Silverstein 2010, s. 7 Pyhän sodan ohella islam on levinnyt kauppiaiden välityksellä. He levittivät islamia etenkin mustaan Afrikkaan ja Indonesiaan, joka nykyisin on väestöltään suurin islamilainen maa. Suurimpia historiallisia muslimivaltakuntia ovat olleet Lähi-idän abbasidikalifaatti (750–1258) Lähi-idässä, Osmanien valtakunta (1299–1923) Turkissa ja Lähi-idässä sekä suurmogulien valtakunta (1526–1857) Etelä-Aasiassa.

Kolonialismin kaudella muslimimaat olivat eurooppalaisten valtioiden siirtomaita. Siirtomaajärjestelmän purkauduttua niissä on syntynyt poliittisia liikkeitä, joissa islaminusko on saanut lisääntyvää merkitystä. Muslimien muuttoliikkeen johdosta Islaminusko alkoi 1900-luvulla yleistyä myös Euroopassa.Silverstein 2010, s. xv

Formatiivinen vaihe (600–800) pienoiskuva|Abbasidien kalifaatti vuoden 750 jälkeen. Tummennettuja umaijadikalifaattiin löyhästi kuuluneita alueita abbasidit eivät koskaan saaneet haltuunsa. thumb|Abbasidikalifaatti noin vuonna 850. Reuna-alueet olivat enää muodollisesti abbasidien alaisuudessa.Silverstein 2010, s. 22 thumb|Samanidien dynastia (819–999). Samanidit olivat muodollisesti abbasikalifien alaisuudessa toimivia emiirejä. thumb|Persialaiset saffaridit (861–1003) olivat periaatteessa abbasidikalifaatin alaisia. Islamin kahta ensimmäistä vuosisataa kutsutaan sen "formatiiviseksi vaiheeksi".Berg, 2000; Rippin & Bernheimer, 2019, s. 17 Tuon ajan tapahtumia tunnetaan huonosti.Hämeen-Anttila 2004, s. 13 600-luvun alussa Lähi-itään oli syntynyt valtava arabiheimojen hallitsema valtakunta sen jälkeen, kun sassanidien Persia oli romahtanut ja Bysantti oli vetäytynyt Lähi-idästä. Tuolta ajalta säilyneet aikalaislähteet eivät vielä tunne islamia eivätkä profeetta Muhammedia. Valtakunnan ensimmäinen varmistettu hallitsija on Syyrian Damaskoksessa vaikuttanut Muawija (641/661–678/680), jonka perustamaa hallintoa kutsutaan umaijadien dynastiaksi. Sana muhammed alkaa esiintyä valtakunnan kolikoissa ja virallisissa piirtokirjoituksissa 600-lopulta alkaen,Johns 2003, s. 426 mutta dynastian uskonnosta ei ole juuri mitään aikalaislähteitä.

Muhammed

Islamin profeetta Muhammedista alkaa ilmestyä kirjallisuutta sen jälkeen, kun sisällissodan jälkeen vuonna 750 valtaan nousi Persian Khorasanista tullut abbasidien arabisuku. He siirsivät kalifaatin painopisteen kreikkalaisesta Syyriasta persialaiseen Mesopotamiaan, ja vaihtoivat hallintokielen kreikasta arabiaksi.

Abbasidikalifit perustivat Tigris-joen varteen itselleen hallintokeskuksen nimeltä Rauhan kaupunki (nykyinen Bagdad). Kalifihovissa kirjoitettiin pian historiikki, joka alkoi maailman luomisesta ja päättyi arabivaltakunnan ja sen uskonnon perustajan elämäkertaan. Historiikin tekijä Ibn Ishaq (k. 767) kertoi, että perustaja oli profeetta Muhammed. Hän kuvasi tämän elämänvaiheet kansan keskuudesta koottujen tarinoiden perusteella hyvin yksityiskohtaisesti. Koska tarinat oli koottu etenkin kalifin sotilasleireistä, niissä kerrottiin paljon Muhammedin sotaretkistä.Newby, 1989, s. 5; Jansen, 2008, s. 20 Ibn Ishaqin mukaan islam syntyi Arabian niemimaalla Mekan ja Medinan kaupungeissa, missä Muhammed oli saanut ilmestyksiä Jumalalta. Nyt jo kadonneen teoksen mukaan Muhammed kannattajineen valloitti koko Arabian niemimaan tai suurimman osan siitä kymmenessä vuodessa kuolemaansa 632 mennessä.Ibn Ishaq 1955; Ibn Hisham 1999

Valloitussodat

800-luvulla alkoi ilmestyi futuh -historiikkeja, jotka kertoivat tapahtumista 600-luvulla Muhammedin kuoleman jälkeen. Niiden mukaan Muhammedin jälkeen neljä peräkkäin hallinnutta "oikeaan johdettua" kalifia (632–661) hyökkäsivät Bysantin valtakuntaan ja sitten Sassanidien Persiaan ryöstäen Bysantilta sen Lähi-idän omistukset ja murskaten koko Persian valtakunnan. Näin syntyi islamilainen arabivaltakunta.

Abbasidivaltakunnassa kirjoitetut teokset antoivat abbasidien edeltäjistä umaijadeista kuvan islaminuskon pettäjinä. Teosten mukaan ensimmäinen umaijadikalifi Muawija ei ollut sukua Muhammedille, oli ajautunut riitaan neljännen kalifin Alin kanssa ja rikkoi muslimien yhtenäisyyden. Muawijan kelvoton poika Jazid I surmasi Karbalan taistelussa 680 Alin pojan Husainin, joka oli šiialaisille historian kolmas imaami. Tapahtuma sinetöi muslimien jakautumisen sunneihin ja šiioihin.Haeri, 1996, s. 101 Kirjallisia tietoja šiialaisuudesta alkoi ilmestyä 800-luvun lopulla, jolloin šiialaisuus nykyisin tunnistettavana liikkeenä syntyi. Sille oli ominaista sitoutuminen alkuperäiseen imaamien ketjuun laillisina hallitsijoina. Imaameissa yhdistyi sekä maallinen että uskonnollinen valta. Liike suhtautui kielteisesti sunnikalifeihin, joita pidettiin vallananastajina. Rippin & Bernheimer, 2019, s. 121

Erilaisia teorioita Länsimaiset islamin tutkijat ovat pääosin hyväksyneet islaminuskon käsityksen islamin synnystä.Hämeen-Anttila 2006, s. 5 On myös alkanut ilmestyä historiakriittistä tutkimusta, joka on siirtänyt islamin syntyä paljon myöhemmäksi. Inârah -projektin tutkijat ovat väittäneet, että islam syntyi vain hitaasti siten, että Lähi-idän arabipaimentolaisten kansanomainen kristinusko kehittyi vasta 700-luvun lopulla islamiksi. Islamia koskevat tiedot ilmestyvätkin historiallisiin lähteisiin myöhään. Ensimmäinen Muhammed-elämäkerta kirjoitettiin 700-luvun puolivälissä, ja arabien valloittamassa Espanjassa tietoja islamista ei ilmesty lähteisiin ennen 800-luvun puoliväliä. Niinpä vuonna 839 pidetyn Córdoban piispainsynodin muistiinpanoissa islamista ei puhuttu mitään.Ohlig, 2009, s. 47–48; Collins 2014, s. 98–101 Koraanin kirjoitusaika on tuntematon, mutta ainakin osa siitä on peräisin jo 500-luvun lopulta tai 600-luvun alusta. Islaminusko ei kuitenkaan perustu suoraan Koraaniin vaan vasta 800-luvulla alkaneeseen tapaan tulkita sen tekstejä.Silverstein 2010, s. 22

Arabien sotamenestys tulkitaan islaminuskossa Jumalan tahtona. Länsimaiset tutkijat ovat yrittäneet selittää sitä muilla tekijöillä, joita olisivat vanhojen suurvaltojen sotaväsymys, muslimien uskonkiihko ja taistelutahto, kamelien taitava käyttö sekä hyvät taistelutaidot.Keegan, 2005, s. 222; Kennedy, 2007, s. 376; McNeill & McNeill, 2003/2006, s. 139; Tolan, 2002, s. 33 Joidenkin tutkijoiden mukaan Bysantin vetäytyminen ja Persian romahdus eivät johtuneet ulkoisesta hyökkäyksestä, vaan alueilla jo eläneiden, osin pakanallisten arabiheimojen noususta heikentyneitä isäntiään vastaan. Arabiheimojen menestys 600-luvulla on tällöin liitetty paimentolaisyhteiskuntien nousuun ja maatalousyhteiskuntien heikkenemiseen varhaiskeskiajalla. Syy tasapainon heilahdukseen olisi ollut maatalousyhteiskuntia ravistellut ilmaston kuivuminen ja kulkutautien, kuten ruton aiheuttama ja hitaasti edennyt väestökato.McNeill, 2004, s.131–132 Nämä muutokset olisivat lisänneet paimentolaisyhteiskuntien suhteellista voimaa ja lopulta johtaneet 600-luvun tapahtumiin, missä paimentolaisheimot etenivät laajoilla alueilla aina eteläistä Ranskaa myöten.McNeill, 2004, s.131–132

Klassinen kausi 800–1100 Poliittinen ja sotilaallinen kehitys

thumb|Islamilainen maailma vuonna 945, jolloin abbasidien suoraan hallitsema alue oli kutistunut Irakiin. thumb|Lähi-idän kartta noin vuonna 970. Bagdadin abbasidikalifit olivat buijidien dynastiassa enää symbolisia hallitsijoita. thumb|Turkkilaisten ghaznavidien imperiumi (975–1187). thumb|Fatimidien kalifaatin vaiheita 1000-luvulla pienoiskuva|Turkkilaiset seldzukit voittivat Bysantin joukot vuonna 1071 Manzikertissa Anatoliassa. thumb|Seldzukkien valtakunta vuonna 1092. thumb|Aghlabidien dynastia noin vuonna 900 Abbasidien kalifaatti syntyi, kun Khorasanin Mervistä tullut abbasideiksi kutsuttu arabisuku syöksi umaijadit vallasta vuonna 750. Dynastia siirsi pääkaupungin Bagdadiin, mutta kalifit onnistuivat pitämään ohjat käsissään vain ensimmäiset sata vuotta. Kalifit turvautuivat orjasotilaisiin, koska beduiiniheimot olivat epäluotettavia ja kapinaherkkiä. Jo 800-luvun puolivälissä kalifien turkkilaiset orjasotilaat eli mamelukit alkoivat käyttää asemaansa hyväkseen. He murhasivat ja nostivat valtaan kalifeita ja verottivat mielensä mukaan hänen varojaan.Silverstein 2010, s. 23

Abbasidivalta kaventuu lännessä