Koiranheisi (Viburnum opulus), kansanomaisesti myös koiranheisipuu, on puuvartinen pensas, joka kuuluu tesmayrttikasvien heimoon ja heisien sukuun. Koristekasvina viljelty lumipalloheisi eli lumipallopensas on sen kerrannaiskukkainen lajike. Koiranheittä käytetään myös lääkekasvina.
Ulkonäkö ja koko Koiranheisi kasvaa korkeintaan nelimetriseksi haarovaksi pensaaksi. Kuori on vaaleanharmaa. Lehdet ovat erikoisennäköisiä, eikä sitä helposti sekoita muihin pensaisiin. Lehtilapa on muutaman sentin levyinen ja kolmi- tai viisiliuskainen.
Koiranheiden valkoiset kukinnot ovat muodoltaan lähinnä puolipallomaisia. Niiden keskiosassa on pieniä, kellanvalkeita, kaksineuvoisia kukkia, ja reunalla suuria, valkoisia, neuvottomia kukkia. Marja on kypsänä punainen. Kasvia on pidetty myrkyllisenä, mutta se ei sitä ole.
Levinneisyys Koiranheisi esiintyy havumetsävyöhykkeen eteläosasta etelään koko Euroopassa, paitsi välimerenilmaston alueella ja Kaakkois-Euroopan aroilla. Aasiassa levinneisyys ulottuu samalla kasvillisuusvyöhykkeellä Baikaljärven tienoille. Itä-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa kasvaa muotoja, jotka ovat koiranheidelle läheistä sukua.
Koiranheisi kasvaa Etelä-Suomen ravinteikkailla mailla lehdoissa, puronvarsilla ja metsänreunoissa. Se on yleinen Suomenselän itä- ja eteläpuolella ja esiintyy harvinaisempana pohjoisessa Kainuuseen, Pohjois-Pohjanmaalle ja Lounais-Lappiin asti.
Ongelmia Lumipalloheidellä on tunnetusti herkästi kirvoja. Vakavampaa on, että nämä papukirvat ovat osoittautuneet perunan eräitä lajikkeita vakavasti uhkaavan Y-viruksen väli-isänniksi. Esimerkiksi tunnettujen siemenperunan viljelyalueiden Tyrnävän ja Limingan alueilla papukirva talvehtii tiettävästi vain heisillä.
Käyttö pienoiskuva|Koiranheiden marjoja pienoiskuva|Koiranheiden marjoja lähikuvassa Koiranheiden väkevän happamia, pahanhajuisia marjoja on pidetty myrkyllisinä, mutta todellisuudessa ne ovat syömäkelpoisia; Elias Lönnrot kertoo niistä valmistetun etikkaa ja paloviinaa. Marjat kerätään myöhään syystalvella ensimmäisten pakkasten jälkeen ja käytetään muiden marjojen, kuten pihlajanmarjojen ja karpaloiden kanssa. Versojen ja juuren kuorta käytetään Keski-Euroopassa lääkkeenä erityisesti kuukautiskipuihin ja keskenmenon ehkäisyyn. Elias Lönnrot kertoo heidestä seuraavaa:
Etelä-Karjalassa koiranheiden pakkasen imeltämiä marjoja on syöty ennen sokerin käytön yleistymistä. Venäjällä koiranheisi on paikoin suosittu, terveysvaikutteinen marjakasvi, josta on saatavana myös lajikkeita.
pienoiskuva|Lumipalloheisi (Viburnum opulus 'Roseum') Koiranheisi on yleinen koristepensas, erityisesti sen kerrannaiskukkaiset lajikkeet lumipalloheidet (Viburnum opulus 'Pohjan Neito', 'Roseum' ja 'Strömsund'). Lumipalloheidellä on pallomaiset 5–8 cm levyiset kukinnot, jotka koostuvat pelkästään neuvottomista kukista. Koska kukista ei muodostu siementä, lumipalloheittä lisätään kasvullisesti, eikä se leviä luontoon.
Lähteet
Aiheesta muualla Suomen Lajitietokeskus: Koiranheisi (Viburnum opulus) Kasviatlas 2023: Koiranheiden (Viburnum opulus) levinneisyys Suomessa. Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Koiranheisi (Viburnum opulus) Luontoportti: Koiranheisi (Viburnum opulus) Pohjolan kasvien pauloissa: Viburnum opulus – koiranheisi UPM-Kymmene: Metsiemme lehtokasveja (pdf) United States Department of Agriculture (USDA): Viburnum opulus
Luokka:Heidet Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit