Pavlodarin alue (; ) on hallintoalue Kazakstanin koillisosassa. Sen keskus on Pavlodarin kaupunki. Alueen pinta-ala on 124 645,94 neliökilometriä. Siellä oli 749 686 asukasta vuonna 2025.
Pavlodarin alue rajoittuu kaakossa Abain, etelässä Qarağandyn ja lännessä Aqmolan ja Pohjois-Kazakstanin alueisiin, pohjoisessa Venäjän Omskin ja Novosibirskin alueisiin ja koillisessa Altain aluepiiriin. Alue on etupäässä Länsi-Siperian alankoon kuuluvaa Irtyšjoen tasankoa. Lounaassa on Kazakstanin kumpumaa mataline vuoristoineen kuten Baianaula (1 026 metriä) ja Qyzyltau (alueen korkein kohta Äulie 1 055 metriä). Hyötykaivannaisiin kuuluvat ruskohiili, monimetallimalmit, kupari ja rautamalmi. Järviin on keräytynyt ruokasuolaa.
Alueen ilmasto on hyvin mantereinen ja kuiva. Keskilämpötila on tammikuussa –17:stä –19:ään ja heinäkuussa 19–22 astetta. Vuotuinen sademäärä on pohjoisessa 292, etelässä 194 ja Baianaulavuorilla 340 millimetriä.
Ainoa suuri joki on Irtyš, joka virtaa alueen läpi kaakosta luoteeseen. Kumpumaalta alkunsa saavat pienet joet kuten Öleñtı ja Şıdertı päättyvät laskujoettomiin järviin, joista suurimmat ovat Sıletıteñız ja Jalauly. Järvistä useimmat ovat suolaisia. Alueen läpi kulkee Irtyšin–Qarağandyn kanava.
Alue on etupässä viljelyskäyttöön otettua heinä- ja ruohoaroa. Pohjoisin osa on metsäaroa koivikkoineen. Hiekkaisilla alueilla lounaassa on mäntymetsiä ja Irtyšin varrella rantaniittyjä ja tiheikköjä. Eläinkuntaan kuuluvat susi, kettu, ilves ja majava, Irtyšin rantametsissä aasianmetsäkauris ja Baianaulavuorilla argaali.
Vuonna 1938 perustettu alue jakautuu hallinnollisesti Aqqulyn, Aqtoğain, Baianauylin, Ertısin, Jelezinin, Main, Pavlodarin, Şarbaqtyn, Tereñkölin ja Uspenin piireihin sekä Aqsun, Ekıbastūzin ja Pavlodarin kaupunkipiireihin. Kaupunkiväestön osuus on 71,2 prosenttia. Asukkaista 56,9 prosenttia on kazakkeja, 28,9 prosenttia venäläisiä, 5,3 prosenttia ukrainalaisia, 3,1 prosenttia saksalaisia ja 1,9 prosenttia tataareja (vuonna 2025).
Alueen läpi kulkevat Keski-Siperian ja Etelä-Siperian rautatiet. Ratayhteys Abain alueen Şariin valmistui vuonna 2002. Maanteiden pituus on 5 150 kilometriä. Irtyšillä on jokiliikennettä.
Alueella on kaivos-, metalli-, koneenrakennus-, energia-, öljynjalostus-, elintarvike- ja kevyttä teollisuutta. Maatalous on keskittynyt viljan viljelyyn sekä maidon, lihan ja villan tuotantoon. Suurimmat veronmaksajat olivat vuonna 2022 Pavlodarin öljynjalostamo, Ekıbastūzin voimalaitos, Pavlodarin alumiinitehdas ja Bogatyr Kömirin hiilikaivos.
Lähteet
Aiheesta muualla
Alueen sivusto
Luokka:Kazakstanin hallinnolliset alueet