Linoli- eli pellavaöljyhappo (18:2(n-6), C18H32O2 eli 9,12-oktadekadieenihappo tai oktadeka-9,12-dieenihappo) on kasveissa, eläimissä, kukkien tuoksuissa ja semiokemikaalina eliöiden viestinnässä esiintyvä monityydyttymätön ja pitkäketjuinen omega-6-rasvahappo.
Linolihappo on länsimaisen ravinnon yleisin monityydyttymätön rasvahappo. Linolihappo on välttämätön rasvahappo,Linoleic Acid. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3650500/ joka toimii ihon kuivumista estävänä orvaskeden rakennusaineena.
Linolihapon rakennekaava on CH3-CH2-CH2-CH2-CH2-CH=CH-CH2-CH=CH-CH2-CH2-CH2-CH2-CH2-CH2-CH2-COOH, molekyylipaino 280.44548(1724 g mol-1, sulamispiste –5 °C, kiehumispiste 229–230 °C (16 mmHg), tiheys 0,902 g/cm3, taitekerroin 1,4687–1,4707 ja CAS-numero 60-33-3.
Fysiologiaa
Linolihapon eräänä tehtävänä on pitää yllä ihon epiteelin solukalvoja. Linolihapon puuttuessa öljyhappo sitoutuu linolihapon paikalle epiteelissä ja tämän vuoksi solukalvo ei pysty enää pitämään vettä ja iho kuivuu ja hilseilee.
Elimistö muuntaa linolihappoa terveydelle erittäin haitallisiksi yhdisteiksi kuten akroleiini, 4-hydroksi-2-nonenaaluiksi eli HNE:ksi. HNE saattaa aiheuttaa elimistön rappeumamuutoksia, syöpää, Alzheimerin ja Parkinsonin tautia, diabetesta sekä sydän- ja verisuonisairauksia.4-hydroxynonenal in the pathogenesis and progression of human diseases. 2014. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3964795/Oxidative Stress and 4-hydroxy-2-nonenal (4-HNE): Implications in the Pathogenesis and Treatment of Aging-related Diseases. 2022. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8994689/
Ihmisen elimistö kykenee muuntamaan linolihappoa myös elintoimintojen kannalta välttämättömäksi arakidonihapoksi, mutta muunnoksen hyötysuhde on normaalisti vain 0,3–0,6 prosenttia.Eur J Clin Invest. 1999 Jul;29(7):603–9. Comparison of bolus versus fractionated oral applications of [13C]-linoleic acid in humans. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10411666/ Osalla ihmisistä on kuitenkin geenimutaatio, joka parantaa muunnoksen hyötysuhdetta.Inflammatory response to dietary linoleic acid depends on FADS1 genotype. Am J Clin Nutr2019;108:1–11. https://www.semanticscholar.org/paper/Inflammatory-response-to-dietary-linoleic-acid-on-Lankinen-Fauland/321e2fb471c3a2b87bb93793fed89c2e14cb21de
Ravinnosta saatu linolihappo varastoituu rasvakudokseen, jossa sen puoliintumisaika on noin kaksi vuotta. Linolihappoa esiintyy runsaasti muun muassa LDL-kolesterolissa.
Suositukset ja saanti Linolihappoa tarvitaan pieniä määriä ihmisen ravitsemuksessa. Linolihapon optimaalista saantia ei ole kuitenkaan kyetty määrittämään tutkimustiedon puutteen vuoksi.Linoleic Acid: A Nutritional Quandary. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5492028/ Työikäisten naisten päiväsaanniksi suositeltiin Yhdysvalloissa vähintään 12 grammaa ja miehille 17 grammaa vuonna 2013. Suositus perustui siihen, että terveen väestön keskisaanti oli tuolloin kyseistä suuruusluokkaa.
Erään vuonna 2020 julkaistun tieteellisen artikkelin mukaan jo 1–2 energiaprosenttia vastaava määrä olisi riittävä määrä aikuisille, mikä vastaisi noin 2,8–5,6 grammaa keski-ikäisen suomalaisen keskimääräisellä 2500 kalorin päiväkulutuksella.
Ihmiskeho varastoi herkästi pieniäkin linolihappomääriä, koska sitä on esiintynyt perinteisesti hyvin niukasti ihmisravinnossa.
Linolihapon päivittäinen saanti on lisääntynyt länsimaissa viime vuosisadalta alkaen. Linolihapon saanti oli vuonna 1960 keskimäärin 2,7 grammaa, mikä luku on kasvanut maasta riippuen jo noin 5–21 grammaan. Linolihapon saanti lisääntyi 1900-luvun loppupuolella ja 2000-luvulla etenkin kasviöljyjen käytön yleistymisen myötä. Vuosina 1909–1999 linolihapon saannin on arvioitu lisääntyneen Yhdysvalloissa 2,8 prosentista 7,2 prosenttiin ravinnon kokonaisenergiasta.
FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan suomalaisten työikäisten miesten ravinnon n-6- ja n-3-rasvahappojen suhde oli 3,8:1 ja naisten 3,6:1. Linolihapon keskisaanti oli miehillä 12,0 ja naisilla 9,4 grammaa päivässä. Tutkimuksessa haastateltiin 780:tä miestä ja 875:tä naista.
Puute Linolihapon puute on äärimmäisen harvinaista, koska sitä esiintyy äidinmaidossa, äidinmaidon korvikkeissa, teollisissa lastenruoissa sekä muussa ravinnossa. Linolihaposta voi tulla puutetta lähinnä silloin, kun ihminen kärsii esimerkiksi rasvan kroonisesta imeytymishäriöstäCorrection of the cutaneous manifestations of essential fatty acid deficiency in man by application of sunflower-seed oil to the skin. J Invest Dermatol. 1975 Apr;64(4):228-34. https://core.ac.uk/download/pdf/81944162.pdf tai vatsahalkiostaEssential fatty acid deficiency in infants receiving parenteral nutrition. https://www.jpedsurg.org/article/S0022-3468(78)80463-1/pdf tai jos ruokavalio sisältää hyvin vähän rasvaa.http://www.fineli.fi/component.php?compid=2095&lang=fi
Vuonna 1958 julkaistussa yhdysvaltalaisessa interventiotutkimuksessa havaittiin, että rasvattomaan maitoon perustuva täysin linolihapoton ravinto aiheutti imeväisikäisille koehenkilöille hyvin lyhyessä ajassa ensin ulostemäärän kasvua ja peräsuolen ärsytystä, minkä jälkeen etenkin tummaihoisten lasten iho alkoi kuivua, paksuuntua, hilseillä ja tulehtua. Iho-oireet katosivat noin 4 viikossa, kun linolihaposta saatava energiaprosentti nostettiin 1,3:een. Kahden prosentin suuruisella annoksella oireet katosivat yleensä jo 1–2 viikossa.
Linolihapon puute saattaa myös hidastaa imeväisikäisten kasvua. Linolihapon puutteen yhteydessä esiintyy tyypillisesti myös epänormaalin pieniä arakidonihappopitoisuuksia ja suuria simahappopitoisuuksia.Correction of the cutaneous manifestations of essential fatty acid deficiency in man by application of sunflower-seed oil to the skin. J Invest Dermatol. 1975 Apr;64(4):228-34. https://core.ac.uk/download/pdf/81944162.pdf
Ruokapitoisuudet Ruokaöljyt ja margariini sekä monet siemenet ja pähkinät sisältävät hyvin suuria määriä linolihappoa. Suurimmat linolihappopitoisuudet löytyvät auringonkukka-, maissi- ja soijaöljystä, saksanpähkinästä, auringonkukan- ja seesaminsiemenistä, parapähkinästä, kurpitsansiemenistä, rypsiöljystä, majoneesista, pistaasipähkinästä, pellavaöljystä, margariinista, mantelista, soijajauhosta ja maapähkinästä.
Sadassa grammassa auringonkukkaöljyä on noin 52 grammaa linolihappoa, saksanpähkinässä 38, rypsiöljyssä 22 ja oliiviöljyssä 10 grammaa. Sadassa grammassa laardia eli sianrasvaa on noin 2,8 ja voissa yksi gramma linolihappoa. Broilerinrasvassa on enemmän linolihappoa kuin laardissa mutta kalan- ja naudanrasvassa vähemmän.Fineli, Eniten ja vähiten sisältävät elintarvikkeet. http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2095&fuclass=all&specdiet=none&items=1000&from=top&portion=100g&lang=fi
Terveysvaikutukset Liian suuri linolihapon saanti johtaa linolihapon hapettuneiden aineenvaihduntatuotteiden muodostumiseen (OXLAM, engl. oxidized linoleic acid metabolites) ja mitokondrioiden toimintahäiriöihin, jotka saattavat lisätä esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien sekä Alzheimerin taudin riskiä. Linolihapon kahden vuoden pituinen puoliintumisaika johtaa siihen, että OXLAM:eja ehtii muodostua todella pitkään.
Osa linolihapon terveysvaikutuksista näyttäisi riippuvan yksilöllisistä taustatekijöistä. Tutkimuksista on saatu viitteitä siitä, että sukupuoli, perimä, ympäristötekijät sekä yksilön terveydentila vaikuttavat siihen, kuinka linolihappo muuttaa yksilön insuliini- ja glukoosiaineenvaihduntaa sekä haiman betasolujen toimintaa.
Kuolleisuus Työikäisillä miehillä vuosina 1966–73 toteutetun Sydney Diet Heart Study -nimisen Australiassa tehdyn interventiotutkimuksen tuloksena oli, että tyydyttyneen rasvan korvaaminen linolihappoa runsaasti sisältävällä safloriöljyllä ja siitä valmistetulla margariinilla lisäsi koehenkilöiden kokonaiskuolleisuutta 49 prosentilla ja sydän- sekä verisuonisairastavuutta 56 prosentilla. Tuloksen ajateltiin viittaavaan siihen, että linolihappoa runsaasti sisältävällä ravinnolla olisi haitallisia terveysvaikutuksia.Use of dietary linoleic acid for secondary prevention of coronary heart disease and death: Evaluation of recovered data from the Sydney Diet Heart Study and updated meta-analysis February 2013BMJ Clinical Research 346. https://www.researchgate.net/publication/235406046_Use_of_dietary_linoleic_acid_for_secondary_prevention_of_coronary_heart_disease_and_death_Evaluation_of_recovered_data_from_the_Sydney_Diet_Heart_Study_and_updated_meta-analysis Vuonna 2016 julkaistussa satunnaistettuihin vertailututkimuksiin perustuvassa tutkimuskatsauksessa havaittiin kuitenkin, ettei runsaalla linolihapon saannilla ollut vaikutusta tutkittavien kokonais- tai sydänkuolleisuuteen silloin, kun linolihappo oli peräisin öljystä eikä 1960- ja 1970-luvuilla valmistetuista margariineista. Tutkimuksiin osallistui yhteensä lähes 11 000 koehenkilöä.
Ruoansulatuselimistön sairaudet Vuonna 2020 julkaistussa iranilaistutkimuksessa havaittiin, että sillä väestöneljänneksellä, jonka veressä oli eniten linolihappoa, esiintyi neljä kertaa enemmän haimasyöpää kuin alhaisimman linolihapon saannin väestöneljänneksellä.
Euroopassa tehdyssä väestötutkimuksessa havaittiin, että niillä, joiden ravinto sisältää eniten linolihappoa, esiintyy 2,5 kertaa enemmän haavaista paksusuolentulehdusta. Runsas linolihapon saanti saattaa selittää jopa 30 prosenttia haavaisen paksusuolentulehduksen yleistymisestä.
Yksilönkehitys Linolihapon puute lapsilla voi aiheuttaa kasvun hidastumista. Äidin liiallisen linolihapon saannin taas on havaittu lisäävän lapsen neurologisten kehityshäiriöiden riskiä.
Iho-oireet Linolihapon puute voi aiheuttaa ihon kuivumista ja hilseilyähttp://www.fineli.fi/component.php?compid=2095&lang=fi tai ihottumaa.
Tulehduksen lisääntyminen Nettikeskusteluissa linolihappoa väitetään vaarallisesti vedoten yksittäisiin tutkimuksiin. Oikeasti vain 0,2 prosenttia linolihaposta muuttuu arakidonihapoksi, ja silläkin on myös tulehdusta vähentäviä vaikutuksia. Omega-3- ja omega-6-happojen hyödyllisintä suhdetta ei tiedetä, mutta rypsiöljyssä niitä on tasapainoisesti. Joissain tutkimuksissa siemenöljyjen karttaminen on ollut hyväksi siksi, että karttajat joutuvat välttelemään eniten prosessoitua ruokaa, kuten ravintoloiden ja tehtaiden rasvankeittimien tuottamaa. Sellaista grilliruokaa ei muutenkaan pitäisi syödä usein.
Aiemmin luultiin, että omega-6-rasvahapot lisäävät ja omega-3-rasvahapot vähentävät matala-asteista tulehdusta. Molemmilla on päinvastaisiakin vaikutuksia. Yhteenveto satunnaistetuista tutkimuksista todisti, että linolihapon saannin moninkertaistaminen tai pudottaminen kolmannekseen ei vaikuttanut tulehdusarvoihin millään tavoin. Linolihappo onkin tulehdukselle keskimäärin neutraalia. Perimä kuitenkin vaikuttaa: 33 prosentilla suomalaisista linolihappo vähensi tulehdusta, 18 prosentilla lisäsi, mutta heilläkin verensokeri ja huono LDL-kolesteroli laskivat, kun juoksevalla kasviöljyllä korvattiin tyydyttynyttä rasvaa.
Laajoissa väestötutkimuksissa runsas linolihapon saanti vähensi CRP-arvoja eli tulehdusta. Sen sijaan voi ja muu tyydyttynyt rasva lisäävät tulehdusta.
Aiemmin oli saatu viitteitä siitä, että ravinnon liiallinen linolihappopitoisuus lisää aivojen tulehdusriskiä, minkä todennäköisenä syynä pidetään linolihapon hapettumistuotteita.