thumb|110px|Tyypillisesti osoitin näyttää vinolta nuolelta.
Osoitin eli hiiriosoitin ( tai ) on tietoteknisen laitteen graafiseen käyttöliittymään kuuluva symboli, jota käyttäjä voi liikuttaa osoitinlaitteella, kuten hiirellä, ja jonka avulla voi osoittaa ja valita näytössä olevia elementtejä, kuten kuvakkeita tai hypertekstin linkkejä. Käyttöliittymässä elementtiä osoitetaan siirtämällä osoitin sen kohdalle, jolloin sekä osoittimen että osoitettavan elementin ulkoasu saattaa muuttua. Kun elementti valitaan (tyypillisesti hiirellä napsauttamalla eli klikkaamalla), elementti toimii sille ominaisella tavalla tai sitä voi käsitellä.
frame|Kursori eli kohdistin on osoittimen erikoistapaus, joka osoittaa tekstin syöttökohdan.
Osoitinta kutsutaan myös kursoriksi, mutta oikeastaan kursori eli kohdistin on osoittimen erikoistapaus, joka osoittaa, mihin kohtaan käyttöliittymässä voi syöttää tekstiä. Graafisessa käyttöliittymässä voi olla samanaikaisesti sekä osoitin että kohdistin, joten on tärkeää pystyä erottamaan ne toisistaan käsitteellisesti. Kohdistinta voidaankin joskus kutsua tekstikursoriksi tai tekstiosoittimeksi, jottei se sekaantuisi hiiriosoittimeen.
Osoittimen symboli
Tyypillisesti osoitin näyttää ylävasemmalle osoittavalta nuolelta, jonka suhteellisen kookkaan kärjen vasen reuna on pystysuora eli 90 asteen kulmassa ja oikea reuna 45 asteen kulmassa. Osoitinsymboli voi kuitenkin muuttua sen mukaan, millaisessa kohdassa käyttöliittymää osoitin on ja millaista elementtiä sillä osoitetaan. Esimerkiksi käden näköinen osoitin ilmentää, että osoitettavaan elementtiin voi kuvaannollisesti tarttua, ja sojottava etusormi hyperlinkin kohdalla, että linkkiä napsauttamalla pääsee siirtymään tekstissä toiseen kohtaan tai kokonaan toiseen tekstiin. Sen sijaan muokattavissa tai kopioitavissa olevan tekstin kohdalla osoitin tapaa muistuttaa niin sanotun I-palkin poikkileikkausta eli pystyviivaa, jossa on lyhyet pääteviivat. Joissain sovellusohjelmissa voi olla käytössä laaja kirjo muunkinlaisia osoitinsymboleita. Usein tietokoneen käyttäjä voi myös valita kuhunkin tarkoitukseen mieleisensä symbolin käyttöjärjestelmän omista asetuksista tai ladata Internetistä uusia symboleja.
Koska käyttöliittymät ovat tulleet entistä monipuolisemmiksi ja näyttöruutujen koot vaihtelevat pienestä mobiililaitteen näytöstä suuriin tauluihin, osoittamisen ja valitsemisen tehokkuus ja tarkkuus on käyttäjän kannalta tärkeää. Myös osoittimen symbolin suunnalla ja muodolla on merkitystä, sillä tutkimuksissa on havaittu, että nuoliosoitinta on luontevampaa liikuttaa nuolen suuntaisesti kuin sen vastaisesti, ja oikeakätiset käyttävät hiirellä tehokkaammin vasemmalle kuin oikealle kallistunutta nuoliosoitinta. Tehokkaimmaksi ainakin tietynlaisissa käyttötilanteissa on kuitenkin havaittu suuntaukseltaan täysin neutraali osoitin.
Erityisiä osoitinratkaisuja
Tavanomaisessa osoittimessa on aktivaatioalueena yksi piste (). Sellaisille käyttäjille, joiden motoriset ja kognitiiviset kyvyt saattavat olla heikentyneet, on suunniteltu alueosoittimia (), jotka eivät vaadi käyttäjältä yhtä suurta tarkkuutta kuin tavanomaiset osoittimet. Alueosoittimien aktivaatioalue on tavallista suurempi, ja niiden on todettu helpottavan osoittamista erityisesti silloin, kun osoitettava alue on pieni, esimerkiksi kapea kahden pikselin viiva. Alueosoitinten kanssa voidaan myös käyttää niin sanottuja tahmeita kuvakkeita (), joissa aktivaatioalueen käyttäytyminen muuttuu sen mukaan, onko osoitin lähestymässä kohdetta vai liikkumassa siitä poispäin. Vaikeasti liikuntarajoitteiset voivat käyttää osoittimen liikuttamiseen tai osoittamiseen osoitinlaitteen sijasta esimerkiksi ääneen, silmänliikkeisiin tai EEG-signaaliin perustuvaa ohjausta.
Historia Yhdysvaltalainen Ivan Sutherland kehitti vuonna 1963 väitöskirjatyössään yhden ensimmäisistä graafisista käyttöliittymistä, valokynällä ohjattavan Sketchpadin. Ensimmäisen tietokonehiiren esitteli vuonna 1968 yhdysvaltalainen Douglas C. Engelbart tutkimusryhmineen silloisessa Stanfordin tutkimusinstituutissa kehitetyssä oN-Line System -järjestelmässä. Havaintoesityksessä Engelbartin hiirellä ohjaama osoitin (josta hän käytti nimitystä bug, ötökkä) näytti suoraan ylöspäin osoittavalta nuolelta. 1970-luvulla Xerox PARCissa kehitettiin eteenpäin graafista käyttöliittymää ja hiiriohjausta, joita esiteltiin Xerox Altossa. Pystysuoran nuolen todettiin erottuvan matalan resoluution näytöissä huonosti, joten osoitinnuoli käännettiin hieman vinoon asentoon. Järjestelmällistä käytettävyysvertailua ei tiettävästi tehty, vaan nuoli suunnattiin ylävasemmalle, koska se tuntui kehittäjistä luontevimmalta vaihtoehdolta.
Lähteet
Aiheesta muualla
Videota D. Engelbartin ensimmäisestä hiirestä ja osoittamisesta Applen OSX-osoitinsymboleista Microsoftin Windows-osoitinsymboleista
Luokka:Käyttöliittymät