Lucian päivää vietetään Pyhän Lucian muistoksi vuosittain hänen kuolinpäivänään 13. joulukuuta. Muistopäivä kuuluu alun perin katoliseen pyhimyskalenteriin, mutta nykyisin sitä vietetään maallistunein muodoin ennen kaikkea ruotsinkielisessä kulttuurissa. Perinteeseen kuuluu Lucia-neito, joka on pukeutunut valkoisiin vaatteisiin, punaiseen vyöhön ja kynttiläkruunuun ja pitää kädessään kynttilää.
Lucia tuo valoa talven pimeyteen. Lucia ( ’valo’) on suomennettuna Valotar. Juliaanisessa kalenterissa talvipäivänseisaus osui keskiajalla Lucian kuolinpäivään, mikä viittaa siihen, ettei kyseessä ollut sattuma. Vuoden pisimpään yöhön ja valon juhlaan liittyneet pakanalliset tavat ja uskomukset yhdistyivät Lucian nimeen.
Taustaa
Luciaan liittyvät kertomukset ovat peräisin Sisilian saarelta Italiasta. Lucian historiallisuutta ei pyhimyslegendoissa epäillä. Lucian muistopäivää vietettiin katolisella keskiajalla myös Pohjoismaissa, ja ”Lutsi-neitsyt” tunnettiin myös Suomessa, kuten Mikael Agricolan Rukouskirjasta vuodelta 1544 ilmenee. Ensimmäinen tieto Lucian päivän vietosta Pohjoismaissa uudella ajalla on Ruotsin Länsi-Götanmaalta vuodelta 1746. Perinnettä vietetään jonkin verran myös Suomessa, Tanskassa ja Norjassa sekä amerikanruotsalaisten parissa. Ruotsissa nimitys ”lille jul” (pikkujoulu) on liitetty Lucian päivään. Lucian päivän viettoa on kutsuttu ruotsalaiseksi lisäksi kansainvälisiin juhlatapoihin. Nykyisissä juhlatavoissa Lucian päivän kynttilänvalo saatetaan tulkita auringonpaisteen ja esimerkiksi ihmisten välisen lämmön vertauskuvaksi.
Lucialle tapahtui viiriäisihme Syrakusassa, kun vallitsi nälänhätä vuonna 1646, jolloin kaupunkilaiset rukoilivat apua Lucialta. Tällöin viiriäisparvi ilmestyi kaupunkiin (tai yksi viiriäinen messun aikana kirkkoon) ja heti sen jälkeen saapui 13. toukokuuta (tai joulukuuta) laiva täynnä viljaa. Tapauksen muistoksi toukokuun ensimmäistä sunnuntaita vietetään Syrakusassa Viiriäisten Pyhän Lucian juhlana. Viiriäinen on mahdollisesti tarttunut tarinoihin siitä, että Syrakusan vanha keskusta sijaitsee Ortigian saarella, ja sana ”Ortygia” tulee kreikan sanasta ortyx, joka tarkoittaa viiriäistä.
Lucian sanotaan kuolleen marttyyrikuoleman vuonna 304. Hänestä kertovat varhaisimmat lähteet ilmestyvät historiankirjoitukseen kuitenkin vasta yli sata vuotta myöhemmin. Lucia-kertomukset ovat saaneet vaikutteita Artemiin lisäksi myös varhaisempiin kristillisiin naispyhimyksiin liitetyistä tarinoista.
Lucian päivä Suomessa
Historia
pienois|pysty|Ensimmäinen Suomen Lucia-juhla Helsingissä 1949. Suomessa Lucia-neito valitaan Folkhälsanin ja sanomalehti Hufvudstadsbladetin yhteistyöllä. Ne valitsevat ehdokkaat, joista valtakunnallinen Lucia-neito valitaan yleisöäänestyksessä. Äänestykseen liittyy keräys hyväntekeväisyyteen. Koko Suomen Lucia on valittu vuodesta 1949. Lucia kruunataan Helsingin tuomiokirkossa. Kruunaamisen jälkeen Lucia-neito esiintyy tuomiokirkon portailla tonttujen kanssa ja Lucia-kulkue kiertää Helsingin keskustassa. Myöhemmin hän osallistuu useisiin tapahtumiin. Lisäksi useilla paikkakunnilla ja kouluissa valitaan omia Lucia-neitoja ja järjestetään Lucia-kulkueita.
Lucia-juhla tuli alkujaan Suomeen Högvallan seminaarin kautta 1919, jonne sen toi opettaja Ruotsin Värmlannista.Julens festligheter. Porvoon kaupunki. Helsingissä ensimmäinen Lucia-kulkue järjestettiin vuonna 1930, ja ensimmäinen virallinen Lucia-neito Suomessa valittiin vuonna 1950.
Lucia-juhlaa on vietetty Suomessa 1800-luvulla, luultavasti jo 1700-luvulla, ruotsalaisen perinteen mukaisesti. Näissä juhlissa ei kuitenkaan ollut Lucia-neitoa, vaan ne olivat koulujen syyslukukauden päätösjuhlia (ruots. luciefest). Nämä luciajuhlat olivat valon juhlia, niin sanottuja illuminaatioita, joissa koko koulu valaistiin. Juhla oli usein samalla koko kaupungin juhla.
Lyskraft. Finlands Lucia från år 1950 -kirjan mukaan ensimmäinen tieto Lucia-neidosta Suomessa on vuodelta 1898, Turusta, Svenska fruntimmerskolan i Åbo -koulusta (Turun ruotsalainen naisväenkoulu). Koulunjohtaja Kaarlo Tiililän päiväkirjamerkintöjen mukaan Porvoon suomalaisessa yhteiskoulussa on vuonna 1898 harjoiteltu Lucia-juhlaa.
2020-luku ja vuoden 2024 rasismikohu Vuonna 2024 Suomen Lucia-perinne nousi laajan yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön, kun Daniela Owusu valittiin ensimmäisenä mustana naisena valtakunnalliseksi Luciaksi. Valinta laukaisi sosiaalisessa mediassa rasistisen vihakampanjan, joka herätti myös kansainvälistä huomiota. Pääministeri Petteri Orpo tuomitsi rasismin ja esitti julkisen anteeksipyynnön Owusulle.
Tapauksen seurauksena Lucia-keräys sai historiallisen suuren julkisen tuen. Keräys tuotti ennätykselliset 653 704,19 euroa, mikä on kaikkien aikojen suurin summa keräyksen historiassa.
Lucia-neidot Suomessa vuodesta 1950 lähtien
1950-luku
Vuosi Nimi Kotipaikkakunta 1950 Barbro Reihe 1951 Maj-Britt Ekman 1952 Kerstin Klingberg 1953 Märta Cavonius 1954 Ann-Mari Nybondas 1955 Christina Holmberg 1956 Gunnel Törnroos 1957 Leila Saxberg 1958 Barbro Ahlroth Pohja 1959 Astrid Carlström
1960-luku
Vuosi Nimi Kotipaikkakunta 1960 Ingegerd Londen 1961 Carita Norra 1962 Ingeborg Spiik 1963 Betty Nyholm 1964 Ingrid Lindqvist 1965 Christa Oinonen 1966 Mona Bäckström 1967 Eivor Ahti 1968 Charlotta Blomqvist 1969 Gun-May Lundqvist
1970-luku
Vuosi Nimi Kotipaikkakunta 1970 Christel Lindström 1971 Marianne Hellman 1972 Ann-Chistin Forsberg 1973 Maria Hagelstam 1974 Bodil Ehn 1975 Erica Aminoff 1976 Kate Nyberg 1977 Carita Forsblom 1978 Helena Pettersson 1979 Nina Krause
1980-luku
Vuosi Nimi Kotipaikkakunta 1980 Jannike Danielsen 1981 Ann-Lis Blomqvist 1982 Kira Ollonqvist 1983 Helena Ek Loviisa 1984 Barbro Hakalax Kauniainen 1985 Anne Alhainen Kotka 1986 Ulrica Hagback 1987 Nina Björkfelt 1988 Susanna Palin 1989 Eva-Maria Uppstu Kristiinankaupunki
1990-luku
Vuosi Nimi Kotipaikkakunta 1990 Petra Fagerholm Hanko 1991 Ingrid Biese Moskova 1992 Annalena Reinikainen Västanfjärd 1993 Catrine Karlsson Jomala 1994 Johanna Lindgård Bromarv, Tammisaari 1995 Katarina Nyqvist Pedersören kunta 1996 Jonna Ansa Espoo 1997 Heidi Fager Espoo 1998 Katja Weckström Vantaa 1999 Melina Renqvist Vantaa
2000-luku
Vuosi Nimi Kotipaikkakunta 2000 Sofie Backman Inkoo 2001 Jessica Söderholm Helsinki 2002 Andrea Mattsson Maarianhamina 2003 Anna-Charlotta Thibblin Helsinki 2004 Maria Brandt Närpiö 2005 Marianne Ekqvist Helsinki 2006 Karolina Henriksson Espoo 2007 Frida Andersson Tammisaari 2008 Sonja Sjöblom Loviisa 2009 Ellen Husberg Vantaa
2010-luku Vuosi Nimi Kotipaikkakunta 2010 Mirella Uddström Porvoo 2011 Nora Peltola Vihti 2012 Julia Hanhikoski Kokkola 2013 Elin Andersson Tammisaari, Raasepori 2014 Vanessa Eriksson Jomala 2015 Sonja Lehto Kauniainen 2016 Ingrid Holm Kemiö, Kemiönsaari 2017 Anna-Kajsa Edström Pietarsaari2018 Elin Qvist Kauniainen2019 Sara RayÄhtävä, Pedersören kunta
2020-luku
Vuosi Nimi Kotipaikkakunta 2020 Ingrid EnckellHelsinki 2021 Tilde Polviander Maarianhamina 2022 Wilma Grönqvist Karjaa, Raasepori 2023 Madeleine Amoroso Helsinki 2024 Daniela Owusu Kirkkonummi 2025 Alexandra Lindqvist
Santa Lucia -laulu
Nykyiseen pohjoismaiseen Lucia-perinteeseen liittyy oleellisesti myös ”Santa Lucia” -niminen, alkujaan italialainen laulu. Sen sävelsi 1800-luvulla Teodoro Cottrau napolilaiseen kansanlaulutekstiin.Tammen musiikkitietosanakirja, 2. osa (M–Ö), art. Santa Lucia. Helsinki: Tammi, 1983. . Sen alkuperäiset italiankieliset sanat eivät kuitenkaan liity Lucian päivän viettoon, vaan se kuvaa merimaiseman kauneutta Napolin Santa Lucia -nimisen kaupunginosan edustalla. Suomessa laulu tunnetaan V. Artin sanoittamana myös nimellä ”Soi iltakellot”.Leskelä, Timo (toim): Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta, s. 151. Helsinki: Tammi, 2008. .
Lucia-lauluun on myös toiset sanat, jotka Anna-Mari Kaskinen on kääntänyt ruotsinkielisestä laulusta: ”Sankta Lucia, tultasi kannat, kylmyyteen maailman toivoa annat.”
Lucianpäivään, toisaalta tapaninpäivään 26. joulukuuta tai jouluun sinänsä on liitetty myös Pyhään Stefanokseen liittyvä laulu ”Staffansvisa”.Staffan var en stalledräng. Sulasol.Kappaleen tiedot. Fono.fi.
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Lucia.fi. Folkhälsanin Lucia-sivut. Lucian päivän juhlintaa Helsingissä. Helsingin kaupunki. Valontuojan matka pimeään Pohjolaan. Ylen Elävä arkisto. Joulu – rauhan vai rahan juhla? Ylen Elävä arkisto. Yle uutiset: Lucian päivä.
Luokka:Pyhien juhla- ja muistopäivät Luokka:Norjalaiset juhlapäivät Luokka:Ruotsalainen kulttuuri Luokka:Suomalaiset kristilliset juhlapäivät Luokka:Tanskalainen kulttuuri Luokka:Joulukuun juhlapäivät Luokka:Joulu Ruotsissa Luokka:Joulu Suomessa Luokka:Suomenruotsalainen kulttuuri Luokka:49 Kansatiede, antropologia Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit