Suomen Punainen Risti – Finlands Röda Kors (lyhenne SPR / FRK, engl. Finnish Red CrossAbout the Red Cross, www.redcross.fi ) on Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liikkeen Suomessa toimiva kansallinen yhdistys. Vuoden 2025 lopussa SPR:llä oli noin 64 000 jäsentä ja 30 000 vapaaehtoista ja kerääjää, jotka toimivat 12 piirissä ja 399 osastossa eri puolilla maata.
Yleiskokouskaudella 2026–2029 Punaisen Ristin hallituksen puheenjohtajana toimii Marja Lehto ja valtuuston puheenjohtajana Mikko Sipilä. SPR:n pääsihteeri on Eero Rämö.
Vuonna 2025 SPR:n henkilöstömäärä Veripalvelussa oli 433 htv, keskustoimistossa 231 htv, Konttiketjussa 129 htv ja turvataloissa 50 htv.
Oikeudellinen asema thumb|Punaisen Ristin tunnus, jonka käyttö Suomessa perustuu lakiin eräiden kansainvälisesti suojattujen tunnusten käytöstä. Suomen Punaisella Ristillä on lain mukaan oikeus käyttää merkkiä toiminnassaan. Suomen Punaisen Ristin nykyinen oikeudellinen asema perustuu 25. helmikuuta 2000 annettuun ja perustuslain voimaantulon yhteydessä 1. maaliskuuta 2000 voimaan tulleeseen lakiin Suomen Punaisesta Rististä (238/2000), joka perustuu hallituksen esitykseen (HE 156/1999) 26. marraskuuta 1999. Esitys sisälsi katsauksen järjestön oikeudellisen aseman kehitykseen.
Suomen Punainen Risti on julkisoikeudellinen yhdistys, ja sen toimintaan sovelletaan yhdistyslain 6 §:n 2 momentissa säädetään rekisteröidyn yhdistyksen jäsenten vastuusta. Järjestöstä ja sen jäsenistä on lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä säädetään yhdistyslain 8 ja 9 §:ssä, 3 luvussa, 26 §:n 2 momentissa, 27–29 §:ssä, 35 §:n 1 ja 2 momentissa sekä 36–39 §:ssä. Punaisen Ristin säännöt hyväksytään järjestön yleiskokouksessa ja annetaan tasavallan presidentin asetuksella. Järjestön pysyväksi suojelijaksi vuonna 2024 lupautui tasavallan presidentti Alexander Stubb. Lailla on suojattu ja tunnustettu myös järjestön oikeus Punaisen Ristin nimen ja tunnuksen ilmaisevaan käyttöön Geneven sopimusten mukaisesti. Lisäksi Suomen Punaisella Ristillä on veripalvelulain mukainen toimilupa veripalvelutoiminnan harjoittamiseen Suomessa.
Historia
Punainen Risti syntyy
Sveitsiläistä liikemiestä Henry Dunantia (1828–1910) pidetään kansainvälisen Punaisen Ristin perustajana, sillä hän ehdotti kirjoittamassaan kirjassa Solferinon muisto (fr Un souvenir de Solferino, 1862) vapaaehtoisuuteen perustuvien yhdistysten perustamista joka maahan avustamaan sodanaikaista lääkintähuoltoa. Dunant oli ollut seuraamassa ranskalais-sardinialaisten ja itävaltalaisten joukkojen välistä Solferinon taistelua Italian kolmannessa itsenäisyyssodassa, ja oli järkyttynyt taistelun raakuudesta ja haavoittuneiden huonosta kohtelusta ja hoidosta ja alkoi järjestää näille apua. Dunantin ajatukset saivat kannatusta Euroopan eri valtioissa; jo seuraavana vuonna (1863) perustettiin toimikunta, josta kehittyi Punaisen Ristin kansainvälinen komitea, ja 16 valtiota allekirjoitti ensimmäiset Geneven sopimukset, joissa avustusjärjestöjen rooli määriteltiin. Punaisen Ristin kansallisia yhdistyksiä alettiin perustaa eri maihin.
Suomen Punainen Risti perustetaan Ajatus Punaisen Ristin perustamisesta levisi myös Suomeen Pietarin keisarillisen hovin kautta. Vuonna 1874 kreivitär Aline Armfelt, ministerivaltiosihteeri Alexander Armfeltin rouva, teki aloitteen kansallisen yhdistyksen perustamisesta Suomeen. Venäjän Punainen Risti yritti myös perustaa Suomeen alaosastonsa, mutta se ei saavuttanut kannatusta: Suomen oma kansallinen yhdistys varmisti, että apua voitiin antaa riittävästi kotimaan katastrofeissa. Suuret nälkävuodet olivat tuoreessa muistissa. Hanke toteutui 7. toukokuuta 1877, kun perustettiin Suomen yhdistys haavoitettujen ja sairasten sotilaiden hoitoa varten. Samana vuonna lähetettiin jo ensimmäinen ”sotalasaretti” auttamaan Venäjän ja Turkin välisen sodan uhreja. Nimi muutettiin Suomen Punaiseksi Ristiksi vasta itsenäisyyden jälkeen (1919).
Yhdistyksen olemassaolon alkuaikoina toiminta oli jo kansainvälistä kotimaan avustustoiminnan lisäksi. Autettiin rauhanajan onnettomuuksien ja kulkutautien uhreja sekä perustettiin kulkutautisairaaloita ja koulutettiin sairaanhoitajia. Virallisesti osaksi Punaisen Ristin liikettä Suomen Punainen Risti tuli vuonna 1922, jolloin Suomi ratifioi Geneven sopimukset. Vuonna 1948 SPR sai vastuulleen partiolaisten vuonna 1935 aloittaman veripalvelutoiminnan Suomessa.
Maailmansotien välisenä aikana Suomen Punainen Risti perusti sairaanhoitajareservin, johon suomalaiset sairaanhoitajat liittyivät sotatilanteen varalta. Lotta Svärdin kanssa käydyn kiistan jälkeen SPR:n sairaanhoitojaosto sai tehtäväkseen hoitaa suomalaisten sairaanhoitajien tietojen ylläpidon ja tarvittaessa liikekannallepanon. Vuonna 1941 perustettiin Mannerheimin käskystä Suomen Punaisen Ristin Apusisarjärjestö, joka koulutti avustavia hoitajia sotasairaanhoidon tarpeisiin. Apusisartoiminnan kokemusten perusteella Suomen valtio aloitti apuhoitajakoulutuksen vuonna 1946. SPR:n oma koulutus lakkautettiin vuonna 1951. Apuhoitajista tuli merkittävä osa suomalaista sairaanhoitoa vuosikymmeniksi. Samoja työtehtäviä tekevät nykyisin lähihoitajat.
Organisaatio thumb|Suomen Punaisen Ristin katastrofivalmiusyksikön eli ERU-yksikön ajoneuvo.
Suomen Punaisen Ristin toiminta perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen. Järjestön organisaatio Suomessa voidaan nähdä kolmiportaisena: paikallistaso, piiritaso ja valtakunnallinen taso.
Suomen Punainen Risti on Opintokeskus Siviksen ja SOSTEn jäsenjärjestö.
Suomen Punaisen Ristin osastot pienoiskuva|Suomen Punaisen Ristin Jyväskylän osaston teltta K50-messuilla Jyväskylän kirkkopuistossa kesäkuussa 2016. Paikallistasolla toimivat osastot, joita toimii lähes jokaisessa Suomen kunnassa. Suomen Punaisella Ristillä on 399 osastoa. Yhden kunnan alueella saattaa toimia useita osastoja: esimerkiksi Helsingissä toimii tällä hetkellä 10 osastoa. Jokainen osasto kuuluu yhteen piiriin, joita on yhteensä 12.
Suomen Punaisen Ristin piirit thumb|Suomen Punaisen Ristin Oulun piiritoimisto sijaitsee Uudellakadulla (kuvassa oikealla).
Piirien alueet noudattelevat usein maakunta- tai entistä läänijakoa. Jokaisella tasolla vapaaehtoiset ovat tärkeitä päättäjiä ja paikallistasolla eli osastoissa toiminta perustuu juuri heidän panokseensa.
Vuonna 1929 perustettiin ensimmäinen piiri Kuopioon. Vuonna 1933 perustettiin Viipurin, Mikkelin, Vaasan, Satakunnan ja Pohjanmaan piirit. Vuonna 1935 perustettiin Varsinais-Suomen ja Turunmaan piirit. Hämeen piiri perustettiin vuonna 1936, Lapin piiri 1938 ja Laatokan-Karjalan piiri sekä Ahvenanmaan osasto 1939. Seitsemän piirin piirihallituksen puheenjohtajana toimi silloisen piirin alueen läänin maaherra.
Suomen Punaisen Ristin piirien palkatut työntekijät tukevat alueensa osastoja. He järjestävät koulutusta ja tapahtumia piirin vapaaehtoisille sekä vastaavat alueellisesta varautumisesta ja viranomaisyhteistyöstä.
Suomen Punainen Risti toimii 12 piirissä, jotka ovat: Helsingin ja Uudenmaan piiri, Hämeen piiri, Kaakkois-Suomen piiri, Lapin piiri, Länsi-Suomen piiri, Oulun piiri, Satakunnan piiri, Savo-Karjalan piiri, Varsinais-Suomen piiri, Åbolands distrikt (Turunmaan piiri), Ålands distrikt (Ahvenanmaan piiri) ja Österbottens svenska distrikt (Pohjanmaan ruotsinkielinen piiri).
Suomen Punaisen Ristin keskustoimisto Valtakunnallisesti toimintaa kehittää Helsingissä sijaitseva keskustoimisto. Se tekee viranomaisyhteistyötä, vastaa valtakunnallisista kampanjoista kuten Nälkäpäivästä sekä kansainvälisestä avustustyöstä. Keskustoimisto tekee myös kannanottoja ja edistää järjestön arvoja suomalaisessa yhteiskunnassa.
Yleiskokous Järjestön ylin päättävä elin on joka kolmas vuosi kokoontuva yleiskokous, joka koostuu osastojen edustajista. Vuonna 2026 yleiskokous järjestettiin Rovaniemellä. Vuoden 2023 yleiskokous järjestettiin Joensuussa. Vuoden 2020 yleiskokous järjestettiin pandemiatilanteesta johtuen alueellisina etäkokouksina, ja sitä johdettiin Vaasasta. Vuonna 2017 yleiskokous järjestettiin Helsingissä. Sitä ennen yleiskokoukset järjestettiin vuonna 2014 Turussa, vuonna 2011 Lahdessa, vuonna 2008 Oulussa, vuonna 2005 Porissa, vuonna 2002 Jyväskylässä sekä vuonna 1999 Haminassa.
Äänivaltaiset edustajat yleiskokoukseen valitsee osaston hallitus. Piirien edustajat valitsee piirin hallitus. Yleiskokouksessa valitaan koko järjestön hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, jäsenet sekä valtuuston puheenjohtaja, varpuheenjohtaja ja jäsenet. Yleiskokouksessa hyväksytään myös koko järjestön toimintalinjaus seuraavalle kolmelle vuodelle. Lehti Järjestön oma jäsenlehti on 4 kertaa vuodessa ilmestyvä Punainen Risti - Röda Korset. Siinä on sisältöä sekä suomeksi että ruotsiksi. Lehden päätoimittajana toimii SPR:n viestintäjohtaja Marja Vest.
Toiminta pienoiskuva|Suomen Punaisen Ristin postimerkki vuodelta 1932. Suomen Punaisen Ristin toimintamuotoja ovat esimerkiksi ensiaputoiminta, kansainvälinen avustustoiminta, keräystoiminta, kotimaan valmiustoiminta, maahanmuuttajatyö, nuorisotoiminta, Nuorten turvatalot, ruoka-apu, terveyden edistäminen, vastaanottokeskustoiminta, veripalvelutoiminta, ystävätoiminta ja Kontti-kierrätystavaratalot.
Suomen Punainen Risti tunnetaan myös erityisesti joulukorteista ja aikaisemmin myös postimerkeistä, jotka ovat suosittuja keräilykohteita.
Ensiaputoiminta thumb|Punainen Risti Ensiapu ja osa osastoista järjestävät Suomessa ensiapukoulutuksia ja osastot ensiapuryhmätoimintaa. Punainen Risti Ensiapu ylläpitää ns. EA1-, EA2- ja hätäensiapukorttien kouluttamisjärjestelmää. Yhtiön tuotto ohjataan SPR:n valmius- ja ystävätoimintaan. Ensiapukoulutusta vaaditaan useilla työpaikoilla, esimerkiksi toimiessa sähköasentajana.
Punaisen Ristin EA1- ja EA2-koulutuksia järjestää sertifioitu terveystiedon ja ensiavun opettaja. Ensiavun ja terveystiedon kouluttajien (ETK) täydennyskoulutuksen järjestää SPR, ja vaatimuksena koulutukseen pääsemiselle on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö eli ensihoitaja (AMK), fysioterapeutti, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö, hammaslääkäri tai lääkäri. Lisäksi koulutukseen hyväksytään ammattinimikesuojattu perustason ensihoidon lähihoitaja tai sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisalan suorittanut lähihoitaja. Lisäksi myös pelastajalla, palomies-sairaankuljettajalla sekä lääkintävahtimestari-sairaankuljettajalla on mahdollisuus hakeutua koulutukseen. Kolutuksesta saa oikeuden kouluttaa kaikkia SPR-ensiapukursseja kolmen vuoden aikana. Kouluttajapätevyyden uusii käytyään kertauskoulutuksen kolmen vuoden aikana.
Virallisen ensiapukoulutuksen lisäksi Punaisen Ristin paikallisosastot järjestävät apuryhmiä, jotka kokoontuvat säännöllisin väliajoin harjoittelemaan ensiaputaitoja. Ryhmäläisiltä ei vaadita aikaisempaa ensiapuosaamista ja ryhmäiltoihin osallistuminen on ilmaista. Koulutetut ensiapuryhmäläiset osallistuvat päivystystoimintaan tarjoten ensiapupalveluita erilaisissa tapahtumissa.
Kansainvälinen avustustoiminta pienoiskuva|Punaisen Ristin avustusmateriaalin jakoa Haitin Port-au-Princessä, jonne iski 7.0 momenttimagnitudin maanjäristys 12. helmikuuta 2010. Suomen Punainen Risti lähetti Haitiin liikkuvan klinikan, kirurgisen sairaalan sekä avunjakeluyksikön.