pienoiskuva|200px pienoiskuva|Henrik Klausen esitti Peer Gyntiä näytelmän ensi-illassa 1876. pienoiskuva|200px|Gösta Ekman Peer Gyntinä 1930-luvulla. Peer Gynt on Henrik Ibsenin vuonna 1867 kirjoittama symbolinen näytelmä Peer Gynt -nimisen henkilön elämänvaiheista ja mielikuvituksellisista seikkailuista. Palattuaan kotiin Peer vihdoin löytää omimman itseytensä Solveigin, rakastavan naisen, luota. Edvard Grieg sävelsi näytelmään musiikin. Peer Gyntin ovat suomentaneet professori Otto Manninen ja uudestaan Pentti Saarikoski.
Näytelmän kulku
Peer Gyntin isä Jon Gynt oli aikoinaan rikas ja kunniallinen mies, mutta hän joi kaikki rahansa, kuoli ja jätti köyhyyteen vaimonsa ja poikansa. Peer ei halua tulla isänsä kaltaiseksi ja unelmoi paremmasta elämästä. Peerillä on kuitenkin paheensa: rehvastelu ja ylimielisyys. Peer unelmoi Ingridistä ja päättää ryöstää tämän Ingridin hääpäivänä. Hanke kuitenkin epäonnistuu ja Peer aloittaa hurjan pakomatkansa. Peer joutuu naisten kanssa myös muihin ongelmiin. Matkallaan hän tapaa Doveren äijän tyttären sekä myöhemmin Solveigin ja rakastuu molempiin.
Solveig muuttaa Peerin metsämökkiin asumaan, mutta Peer itse lähtee monivuotiselle matkalle, jonka aikana hän toimii liikemiehenä, beduiinipäällikkönä ja profeettana. Hän kiertää Marokon rannikoilla, käy Egyptissä ja päätyy lopuksi hullujenhuoneelle. Kun hän päättää lopulta palata takaisin, hänen laivansa haaksirikkoutuu, ja hän tapaa laivalla Oudon matkustajan.
Palattuaan kotikylään Peer huomaa, ettei ole enää entisensä vaan haluaa luopua kaikesta kokemastaan. Peer vaipuu epätoivoon ja johtuu palaamaan Solveigin luo, joka on odottanut Peeriä siitä lähtien, kun tämä lähti matkoilleen. Solveig vakuuttaa rakkauttaan Peerille.
Näytelmän historia
Peer Gyntiä ei kirjoitettu alun perin esitettäväksi näyttämöllä, mutta suostuteltuaan ystävänsä Edvard Griegin säveltämään tekstiin musiikin Ibsen myöhemmin muokkasi ja lyhensi tekstin musiikkinäytelmäksi. Jens-Morten Hanssen Peer Gynt on kirjoitettu osittain Roomassa, Ischiassa ja Sorrentossa. Peer Gynt julkaistiin 14. marraskuuta 1867 Kööpenhaminassa. Kirjan kustansi Gyldendalske Boghandel (F. Hegel), ja ensimmäinen painos oli 1250 kappaletta. Parin viikon kuluttua siitä otettiin toinen, 2000 kappaleen painos. Kirjan hyvä myynti johtui Ibsenin edellisen näytelmän Brandin suuresta suosiosta.Norja.fi
Henkilöt
Åse, talonpojan leski Peer Gynt, hänen poikansa Kaksi akkaa viljasäkkeineen Aslak, seppä Keittiömestari, pelimanni, häävieraita ynnä muuta väkeä Siirtolaispariskunta Solveig ja pikku Helga, heidän tyttärensä Haegstadin isäntä Ingrid, hänen tyttärensä Sulhanen ja hänen vanhempansa Kolme karjapiikaa Vihreäpukuinen nainen Dovren äijä Hovipeikko ja muita samanlaisia; peikkotyttöjä, peikkolapsia, pari noita-akkaa, maahisia, menninkäisiä, etiäisiä ynnä muuta tällaista väkeä Ruma poika, ääni pimeästä, lintujen huutoja Kari, torpparineukko Master Cotton, Monsieur Ballon, Herr v. Eberkopf ja Trumpeterstråle, matkustelevia liikemiehiä Varas ja trokari Anitra, beduiinipäällikön tytär Arabeja, orjattaria, tanssivia tyttöjä ynnä muita Memnonin patsas (laulava) Gizan sfinksi (mykkä) Begriffenfeldt, prof., fil.tri, Kairon mielisairaalan johtaja Huhuu, kieli-intoilija Malebarin rannikolta Hussein, ministeri jostakin idästä Fellah, joka kantaa kuninkaan muumiota Kaikenkarvaisia hulluja ja heidän vartijoitaan Norjalainen kapteeni miehistöineen Outo matkustaja Pappi Ruumissaattue Nimismies Napinvalaja Laiha mies Lähde: Henrik Ibsen, Peer Gynt, Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo, 1983
Lähteet
Aiheesta muualla
Peer Gynt Ibsen worldwide -sivustossa Peer Gynt on tulossa Lahden kaupunginteatterin ohjelmistoon. "Peer Gynt - Mies maailman huipulta", Seinäjoen kaupunginteatterissa ensi-ilta 28.2.2013 Peer Gyntin ensimmäiset esitykset, Aamulehti, 24.02.1929, nro 54, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Henrik Ibsenin näytelmät Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit