thumb||Leposaari ilmasta. Kulosaaren hautausmaa (), jota kutsutaan myös Leposaaren hautausmaaksi, on pienin Helsingin seurakuntayhtymän hallintaan kuuluvista hautausmaista. Se sijaitsee Kulosaaren pohjoispuolella pienessä Leposaaressa, jota yhdistää Kulosaareen kapea pengertie.
Kuvaus thumb|Hautausmaan kappeli. Kulosaaren hautausmaan pinta-ala on noin kaksi hehtaaria. Pienen koon vuoksi sinne haudataan nykyisin vain Herttoniemen seurakunnan ja Matteus församlingin Kulosaaressa asuvia jäseniä.Kulosaaren hautausmaa Helsingin seurakunnat. Viitattu 10.5.2013. Hautapaikkoja on yhteensä 842, ja marraskuun 2015 loppuun mennessä niihin oli haudattu noin 1 730 vainajaa.http://billiongraves.com/cemetery/Kulosaaren-hautausmaa/168134#cemetery_id=168134&lim=0&num=20&order=asc&action=browse Saaren korkeimmalla kohdalla sijaitsee arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema kahdeksankulmainen kappeli. Kappelin sisäpuolen kattomaalaukset ja kynttilänjalat on tehnyt sisustusarkkitehti Antti Salmenlinna, krusifiksin kuvanveistäjä Essi Renvall.Liljestrand, Holger: ”Leposaari: Kaunis hautausmaa Kulosaaressa”, Itä-Helsingin vaiheita ja nähtävyyksiä, s. 62–63. Itä-Helsingin Kulttuuriseura ry, Helsinki 2000.
Historiaa thumb|Kulosaaren hautausmaa pengertieltä nähtynä. Päätös oman hautausmaan perustamisesta Kulosaaren huvilayhdyskunnan käyttöön tehtiin Kulosaaren seurakunnan kirkkovaltuustossa vuonna 1921 ja seuraavana vuonna ostettiin tarkoitusta varten Ison-Pässin saari. Pohjakaava oli kompromissi Armas Lindgrenin ja Harald Andersinin laatimista vaihtoehtoisista suunnitelmista.Kolbe, Laura: Kulosaari: Unelma paremmasta tulevaisuudesta, s. 272–273. Kulosaaren kotiseuturahaston säätiö, Helsinki 1988. Ison-Pässin saarta alettiin sittemmin kutsua Leposaareksi (ruots. Vilan). Hautausmaa vihittiin 8. marraskuuta 1925 ja Lindgrenin suunnittelema kappeli 20. marraskuuta 1927.Pehkonen, Marja: Hauraita muistoja Helsingin hautausmailta, s. 147. Helsingin kaupunginmuseo 2008.
Ensimmäinen saareen haudattu oli rouva Anna Kuosmanen, joka kuoli hautausmaan vihkimistä seuranneena päivänä; samassa haudassa lepäävät myös hänen poikansa Elo Kuosmanen ja miniänsä Iris Salin-Kuosmanen.
Armas Lindgrenin kuoltua vuonna 1929 Leposaaren suunnittelua jatkoi arkkitehti Arne Helander, joka suunnittelu muun muassa hautausmaan takorautaisen portin. 1930-luvulle saakka hautausmaalle haudattiin myös Kulosaaren ulkopuolella asuneita, mutta sittemmin katsottiin välttämättömäksi rajoittaa käyttöoikeus vain saaren asukkaisiin ja näiden sukulaisiin. Kulosaaren kunta liitettiin Helsingin kaupunkiin vuoden 1946 ja seurakunta Helsingin seurakuntayhtymään vuoden 1959 alusta. Vuoden 2011 alussa Kulosaaren seurakunta liitettiin Herttoniemen seurakuntaan.http://vrk.fi/default.aspx?docid=4097&site=3&id=0
Hautausmaalla on myös sankarihauta-alue. Sen yhteydessä on Arne Helanderin suunnittelema, vuonna 1941 paljastettu sankaripatsas Kuoleva soturi, jonka reliefin on tehnyt kuvanveistäjä Ben Renvall. Talvi- ja jatkosodassa kaatui yhteensä 32 kulosaarelaista, joista 18 oli upseereita, kolme lentäjiä ja yksi lotta. Heistä useimmat on haudattu Leposaareen.Kuoleva soturi Julkiset veistokset -tietokanta. Helsingin kaupungin taidemuseo. Viitattu 10.5.2013. Kahdeksan vainajaa jäi kentälle.
Leposaareen haudattuja tunnettuja henkilöitä
Jaakko Ahokas, kieli- ja kirjallisuustutkija, professori, kääntäjä Tauno Alava, rautatievirkamies, liikenneneuvos Harald Andersén, kuoronjohtaja, kuoromusiikin vaikuttaja, säveltäjä Harald Andersin, arkkitehti Pekka Anttila, kauppaneuvos, Lapponia Jewelryn perustaja ja toimitusjohtaja Pontus Artti, diplomaatti Erik Berner, toimitusjohtaja Otto Brunila, laivanvarustaja, merenkulkuneuvos Martin Brushane, jazzrumpali ja trumpetisti Ragnar Bäckman, vuonna 1937 haaksirikkoutuneen S/S Savonmaan kapteeni Jaakko Enkovaara, kauppaneuvos, Oy Eho Ab:n toimitusjohtaja Timo Eränkö, näyttelijä, muusikko, sanoittaja (Lapinlahden Linnut) Einar Flinckenberg, arkkitehti Allan Franck, kilpapurjehtija, olympiamitalisti Allan Granfelt, liikemies Helge Gyllenberg, mikrobiologian professori Gisela Gästrin, rintasyövän torjunnassa ansioitunut lääkäri Magnus Haaksalo, kenraaliluutnantti Niilo Hakkarainen, Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n toimitusjohtaja Erik Heinrichs, Mannerheim-ristin ritari, jalkaväenkenraali, puolustusvoimien komentaja Arne Helander, arkkitehti Benjamin Helander, professori, Keskusmetsäseura Tapion toimitusjohtaja Uuno Hirvonen, kirjailija (pseudonyymi Simo Penttilä) Salama Hirvonen, toimittaja ja kääntäjä Herman Hortling, sisätautiopin dosentti, perinnöllisyystutkija Jaakko Ihamuotila, vuorineuvos, Valmet Oy:n ja Neste Oyj:n toimitusjohtaja Martti Ilveskorpi, asuntosäästötoiminnan ja asuntopolitiikan vaikuttaja Jarl Jaatinen, arkkitehti Stig Jaatinen, talousmaantieteen professori Pauli Jalassola, teollisuusneuvos, Yhteiskirjapaino Oy:n toimitusjohtaja Kurt Jansson, Sotainvalidien Veljesliiton toiminnanjohtaja, YK:n apulaispääsihteeri Urho Jonkka, kenraalimajuri Bertel Jung, arkkitehti Felix Jungell, näyttelijä ja laulaja Kurt Jäger, elokuvatuottaja Kurt Kaira, KHO:n jäsen, KKO:n jäsen, oikeusministeri Hannes Kolehmainen, juoksija, olympiavoittaja Matti Korhonen, Suomen Pankin johtaja Kaarlo Koskimies, päätoimittaja, kanslianeuvos Anders Kramer, vuorineuvos, Karhula Oy:n toimitusjohtaja, Kulosaaren huvilakaupungin toimitusjohtaja Håkan Krogius, diplomaatti Lolo Krusius-Ahrenberg, professori, historioitsija Elo Kuosmanen, näyttelijä ja tanssija Urho Kähönen, poliitikko, pääjohtaja Launo Laakkonen, teollisuusneuvos, Temet Oy:n perustaja Adolf Lindfors, näyttelijä, kansallisteatterin johtaja Armas Lindgren, arkkitehti Olavi Linnamies, metsäneuvos A. K. Loimaranta, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja E. O. Mansukoski, kauppaneuvos, Keskon pääjohtaja Ingvar S. Melin, poliitikko Maria Melin, yksityisyrittäjä Hjalmar Neovius, korkeimman oikeuden presidentti Kuno Nevakari, hammaslääketieteen professori Armas Nissilä, jääkäri Eino Nivanka, kirjallisuuden tutkija, kirjastonhoitaja Aarni Nyberg, taloustieteen professori, Suomen Tiedeakatemian jäsen Hannes Nylander, maatalousneuvos, kansanedustaja Martti Paalanen, arkkitehti Liisa Paatso, näyttelijä Aarno Pajunen, kauppaneuvos, Edv. Pajunen Oy:n (sittemmin Alepa) toimitusjohtaja Frans Pehkonen, oikeusneuvos, korkeimman oikeuden presidentti Kauko Pirinen, kirkkohistorioitsija Uolevi Poppius, kenraaliluutnantti Bruno Procopé, kauppaneuvos Jaakko Rahola, TKK:n rehtori ja kansliapäällikkö Aimo Reitala, taidehistorioitsija Erkki Riimala, mainospäällikkö, merenkulun historiaan perehtynyt kirjailija Tiina Rinne, näyttelijä Hanna Rönnberg, taidemaalari ja kirjailija E. A. Saarimaa, suomen kielen opettaja, kielenhuollon asiantuntija, oppikirjojen tekijä Iris Salin, tanssitaiteilija Antti Salmenlinna, sisustusarkkitehti Heikki Salomaa, muusikko, näyttelijä, Lapinlahden Lintujen perustajajäsen Ahti M. Salonen, poliitikko Erkki Salonoja, kauppaneuvos, Helsingin Kauppiaat Oy:n perustaja Karl Sandelin, arkkitehti Risto Sarvas, Metsäntutkimuslaitoksen johtaja Eino Schroderus, arkkitehti Kurt Simberg, arkkitehti Jorma Soiro, kauppaneuvos, hotelli Tornin toimitusjohtaja Arne Somersalo, everstiluutnantti, kansanedustaja Kaarle Sorkio, kauppaneuvos, ministeri, Keskon johtaja Wolter Stenbäck, sortokausien aktivisti ja Suomen Matkailuyhdistyksen johtaja Einar Stenij, fyysikko, Teknillisen korkeakoulun professori Esko Suhonen, arkkitehti, professori Pekka Suhonen, kirjailija Antti Suviranta, KHO:n presidentti Bruno Suviranta, kansantaloustieteilijä, professori Timo Suviranta, koripalloilija Paavo Talvela, Mannerheim-ristin ritari, jalkaväenkenraali Jukka Tammenoksa, kauppaneuvos, Chymos Oy:n toimitusjohtaja Aarne Tarasti, kansliapäällikkö Eeva Therman-Patau, perinnöllisyys- ja kromosomitutkija J. J. Tikkanen, taidehistorioitsija Robert Tikkanen, arkkitehti, olympiamitalisti, J. J. Tikkasen poika Sakari Timonen, gynekologi, professori, kohdunkaulan syövän torjunnassa ansioitunut lääkäri Ilmari Turja, kirjailija, lehtimies Onni Turpeinen, apteekkari, lääketehdas Orionin perustaja Asko Vilkuna, professori, kansatieteilijä Kustaa Vilkuna, akateemikko, kansatieteilijä Armas Willamo, elokuvatuottaja Martti Vuorenjuuri, kirjailija, toimittaja ja musiikkikriitikko Leo Vuoristo, Vuoristo-yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Aarne I. Välikangas, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja
Lähteet
Kirjallisuutta
Hanski, Raimo ym. (toim.): Leposaaren sankarit 1939–1944. 1994.
Aiheesta muualla
Luokka:Helsingin hautausmaat hautausmaa