Suomen rataverkko on rautatien rataosuuksien muodostama väyläverkko, jota hallinnoi Väylävirasto. Suomen rataverkon pääasiallinen liikennöitsijä on valtion omistama VR-Yhtymä.

Vuonna 2023 Väyläviraston hallinnoiman rataverkon pituus oli 5 915 kilometriä, josta 5 614 km oli liikennöitävissä. Valtaosa radoista, 5 201 kilometriä, oli yksiraiteisia. Kaksi- tai useampiraiteisia rataosia ovat muun muassa pääkaupunkiseudun lähiliikenteen radat, pääradan osuus Helsinki–Riihimäki–Tampere sekä Riihimäki–Kouvola–Luumäki, Joutseno–Imatra tavara ja Lahden oikorata. Vuonna 1982 rataverkon pituus oli vielä 6 041 kilometriä, mutta siitä suljettiin vuoteen 1996 mennessä 381 km.

Rataverkon tärkeimmät reitit ovat Helsinki–Riihimäki–Tampere–Oulu (päärata), Riihimäki–Vainikkala–Pietari (Pietarin rata) ja Helsinki–Turku (rantarata). Vuonna 2018 liikenne- ja viestintäministeriö on määritellyt Suomen rautateiden pääväylät.https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/68f47823-caf3-428d-b9a5-cf7167d3f3bb/213e4d94-3d89-4a7e-b4c4-fc09bdd3bb28/PAATOS_20181121071451.pdf Suomesta on yhteys Ruotsin rataverkkoon Tornion kautta sekä Venäjälle Vainikkalasta, Imatrankoskelta, Niiralasta ja Vartiuksesta.

Tasoristeyksiä rataverkolla oli 2 387 kappaletta vuonna 2024. Niitä poistetaan vuosittain, ja uusia rakennetaan vain erityistapauksissa.

Historia

Rautateiden rakentaminen alkoi Suomessa suhteellisen myöhään. Ensimmäinen rataosuus avattiin Helsingin ja Hämeenlinnan välille vuonna 1862: ensimmäinen junavuoro ajettiin Helsingistä Hämeenlinnaan 31. tammikuuta 1862, ja säännöllinen liikenne kaupunkien välillä alkoi 17. maaliskuuta 1862. Helsingin ja Hämeenlinnan välisestä osuudesta muodostui myöhemmin Suomen päärata. Vuonna 1870 valmistui yhteys Helsingistä Pietariin, joka siihen aikaan oli tärkeä yhteys pääkaupunkien välissä. Koska Suomen suuriruhtinaskunta oli Venäjän keisarikunnan vallan alainen, Suomen rataverkosto rakennettiin samaan raideleveyteen kuin Venäjällä (5 jalkaa eli 1 524 mm; mutta kuitenkin nykyisin Venäjällä käytetään 1 520 mm).

22. kesäkuuta 1876 rataosuutta Helsinki–Hämeenlinna laajennettiin Toijalan kautta Tampereelle, ja samaan aikaan valmistui rata Toijalasta Turkuun. Näin maan kolme suurinta kaupunkia oli yhdistetty. Vuonna 1883 seurasi yhteys Tampereelta Haapamäen kautta Seinäjoelle ja Vaasaan ja vuonna 1886 edelleen Seinäjoelta Ouluun. Vuonna 1909 rautatiet veivät myös Lapin pääkaupunkiin Rovaniemelle. Sen jälkeen uusien ratojen rakentaminen väheni pitkäksi aikaa, eivätkä sodat parantaneet tilannetta. Koska tärkein Joensuuhun kulkenut, Viipurista alkanut rata joutui rauhansopimuksessa 1944 suurimmalta osaltaan Neuvostoliitolle, rakennettiin sitä korvaamaan 1960-luvulla yhteys Parikkalasta Onkamoon. 1960-luvulla ja 1970-luvulla saatiin vihdoin rakennettua suuremmissa määrin uutta rataa, esimerkiksi oikorata Tampere–Lielahti–Parkano–Seinäjoki, joka lyhensi Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen välistä matka-aikaa.

Sähköistys

pienoiskuva|500px|Suomen rataverkon sähköistyksen tilanne helmikuussa 2022.

Suomessa aloitettiin laaja rautatieverkon sähköistämisprojekti vuonna 1968. Myöhäisen aloituksen etuna oli, että voitiin käyttää uusinta tekniikkaa eli 25 kV:n jännitettä ja 50 Hz:n taajuutta. Sähköistämisen etuna on pienempi energiankulutus ja saasteettomuus. Sähköistys aloitettiin Helsingistä Kirkkonummelle vievällä rataosuudella.

Sähköistysten valmistumisvuodet

Helsinki–Kirkkonummi 1969 Helsinki–Kerava 1970 Kerava–Riihimäki 1972 Riihimäki–Toijala 1974 Toijala–Seinäjoki 1975 Huopalahti–Martinlaakso 1975 (uusi rata) Riihimäki–Kouvola 1977 Kouvola–Imatra/Vainikkala 1978 Kouvola–Kotkan satama 1979 Kouvola–Kuusankoski 1979 Kouvola–Pieksämäki 1980 Seinäjoki–Kokkola 1981 Kokkola–Oulu 1983 Pieksämäki–Kuopio 1983 Kuopio–Iisalmi 1984 Juurikorpi–Hamina 1984 (uusi rata) Imatra–Joensuu 1988 Kerava–Sköldvik 1990 Martinlaakso–Vantaankoski 1991 (uusi rata) Kirkkonummi–Karjaa 1993 Tampere–Jyväskylä 1994 Karjaa–Turku satama 1995 Jyväskylä–Pieksämäki 1995 Tampere–Rauma 1998 Kokemäki–Pori 1999 Turku–Toijala 2000 Tuomioja–Raahe 2001 Oulu–Rovaniemi 2004 Iisalmi–Oulu/Vartius 2006 Kytömaa–Hakosilta 2006 (uusi rata) Kerava–Vuosaari 2008 (uusi rata) Murtomäki–Talvivaara 2009 (uusi rata) Seinäjoki–Vaasa 2011 Rovaniemi–Kemijärvi 2014 Vantaankoski–Havukoski 2015 (uusi rata) Kemijärvi–Patokangas 2016 Pännäinen–Alholma 2017 Jyväskylä–Äänekoski 2017 Mäntyluoto–Pori 2020 Mäntyluoto–Tahkoluoto 2021 Turku–Hangonsaari 2022 Hanko–Karjaa 2023 Iisalmi–Ylivieska 2024 Hyvinkää–Karjaa 2025 Laurila–Tornio–Haaparanta 2025

Nykyisestä matkustajakäytössä olevasta rataverkosta on sähköistämättä Tornion ja Kolarin, Oriveden ja Haapamäen, Jyväskylän ja Haapamäen, Haapamäen ja Seinäjoen, Pieksämäen ja Joensuun, Joensuun ja Nurmeksen sekä Savonlinnan ja Parikkalan väliset rataosat.

Suomen rataverkon osuuksia

Nykyisiä rataverkon osuuksia

Haapamäki–Pori-rata (pääosin lakkautettu 1985) Haapamäki–Seinäjoki-rata Hangon rata (Karjaa–Hanko) Heinolan rata (Lahti–Heinola) Huutokoski–Parikkala-rata (Huutokoski–Savonlinna–Parikkala) Iisalmi–Kontiomäki-rata Iisalmi–Ylivieska-rata Ilomantsin rata (Joensuu–Ilomantsi) Joensuu–Kontiomäki-rata Jyväskylä–Haapajärvi-rata Jyväskylä–Pieksämäki-rata Karjalan rata (Kouvola–Joensuu) Kehärata (Vantaankoski–Lentoasema–Hiekkaharju) Keravan kaupunkirata Kolarin rata (Tornio–Kolari) Lahden oikorata (Kerava–Lahti) Lahti–Kouvola-rata Lahti-Loviisa-rata Laurila–Kelloselkä-rata Martinniemen rata (Haukipudas–Martinniemi; purettu 1999) Orivesi–Jyväskylä-rata (ns. Jämsän rata) Otanmäen rata (Murtomäki–Otanmäki) Oulu–Kontiomäki-rata

Oulu–Tornio-rata Pieksämäki–Joensuu-rata Pietarin rata (Riihimäki–Vainikkala–Pietari) Pohjanmaan rata (Seinäjoki–Oulu) Päärata (Helsinki–Tampere + Pohjanmaan rata) Raahen rata (Tuomioja–Raahe) Rantarata (Helsinki–Turku satama) Rauman rata (Rauma-Kokemäki) Savon rata (Kouvola–Iisalmi) Siilinjärvi–Viinijärvi-rata Suupohjan rata (Seinäjoki–Kaskinen) Tampere–Haapamäki-rata Tampere–Pori-rata Tampere–Seinäjoki-rata Turku–Toijala-rata Uudenkaupungin rata (Turku–Uusikaupunki–Hangonsaari) Vaasan rata (Seinäjoki–Vaasa) Valkeakosken rata (Toijala–Valkeakoski) Vantaankosken rata (Helsinki–Vantaankoski) Vartiuksen rata (Kontiomäki–Vartius–valtakunnanraja) Ämmänsaaren rata (Kontiomäki–Ämmänsaari)

Rakenteilla olevia rataverkon osuuksia Espoon kaupunkirata

Suunnitteilla olevia rataverkon osuuksia Espoo–Salo-oikoratahttps://www.tunninjuna.fi/tunnin-juna/miksi-tunnin-juna , tunnettu myös nimillä Turun tunnin juna ja Länsirata Itärata Helsingistä itään Jäämeren rata Lapista Jäämerelle Lentorata Helsinki-Vantaan lentoasemalta pohjoisessa Keravalle ja etelässä Helsinkiin Rail Nordica, eurooppalaisen raideleveyden rata Tornio–Kemi, Kemi–Rovaniemi ja Kemi–Oulu Soklin rata Soklin kaivokselta Kemijärvelle tai Kelloselälle Suomi-rata eli Tampereelta Riihimäelle kulkevan pääradan parantamiseen ja Lentoradan rakentamiseen tähtäävä hanke Tampereen oikorata Pirkkalassa ohi Tampereen URPO-rata Uusikaupunki–Rauma–Pori

Katso myös Suomen rautatieliikenne Suomen raideleveys Suomen rataverkon kaksi- ja useampiraiteiset rataosat Luettelo Suomen rautatietunneleista Lapin rautatiesuunnitelmat

Lähteet

Aiheesta muualla

Trainspotting bükkes – Suomi

*