Eteläsuomalainen osakunta (ESO) on yksi Helsingin yliopiston viidestätoista osakunnasta. Vuonna 1905 perustetun osakunnan vuosijuhlapäivä on 10. lokakuuta, Aleksis Kiven syntymäpäivä ja suomalaisen kirjallisuuden päivä. Nimestään poiketen osakunnan alueena on pelkästään Uudenmaan historiallinen maakunta.Säännöt Osakunta, Eteläsuomalainen osakunta

Osakunnan jäseneksi voi liittyä tutkintoon johtavia opintoja Helsingin yliopistossa suorittava henkilö. Ulkojäseneksi voi liittyä suomalaisen ylioppilastutkinnon tai vastaavan kansainvälisen tutkinnon suorittanut henkilö. Jäsenistä suurin osa on aina ollut Helsingin yliopistosta, mutta myös muiden pääkaupunkiseudun yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijoita on liittynyt osakuntaan.

Osakunnan entisten jäsenten keskuudessa toimii omien sääntöjensä puitteissa Eteläsuomalaisen Osakunnan Seniorit.Eteläsuomalaisen Osakunnan Seniorit

Muiden osakuntien kanssa ESO tekee yhteistyötä sekä suoraan kahdenkeskisesti että Osakuntien yhteisvaltuuskunnan kautta. Erityisen läheiset suhteet ESOlla on sisarosakunta Nylands nationiin sekä entisiin naapureihin Uudella Ylioppilastalolla, Varsinaissuomalaiseen ja Savolaiseen osakuntaan.

Ystävyyssopimukset

Eteläsuomalaisella osakunnalla on ystävyyssopimuksia ulkomaisten opiskelijajärjestöjen kanssa. Vuonna 1930 solmittiin ystävyyssopimus tarttolaisten Eesti Üliõpilaste Selts Põhjalan ja Eesti Naisüliõpilaste Seltsin kanssa. ESO oli ensimmäisiä suomenkielisiä osakuntia, joka solmi ystävyyssopimuksen Upsalan yliopiston osakunnan kanssa. Ystävyys Stockholms nationin kanssa alkoi virallisesti 30.4.1941. Vuonna 1962 todettiin Nylands nationin ja Upsalan Värmlands nationin ystävyyssopimuksen koskevan myös värmlantilaisten ja ESOn välisiä suhteita. Virallisia ystävyysjärjestöjä on myös Lundissa (Malmö nation), Kööpenhaminassa (Studeterforeningen af 1820) ja Oslossa (Det Norske Studentersamfund). ESOlla on myös ystävyyssopimus Aalto-yliopiston Sähköinsinöörikillan kanssa.

Historiaa

Nylands Nation ei suostunut muuttumaan kaksikieliseksi, joten suomenkieliset uusmaalaiset ylioppilaat kirjoittautuivat muihin osakuntiin. Helsingin yliopiston rector magnificuksen aloitteesta sijaiskansleri hyväksyi uuden osakunnan perustamisen, ja Eteläsuomalainen osakunta perustettiin 1. toukokuuta 1905. ESO joutui aloittamaan käytännössä tyhjästä, sillä se ei saanut juurikaan omaisuutta mukaansa erotessaan nykyäänkin olemassa olevasta Nylands Nationista.Historia Osakunta, Eteläsuomalainen osakunta

1960-luvulla, yliopiston opiskelijamäärän noustessa voimakkaasti, ESOn jäsenmäärä kohosi noin 7 000 jäseneen tehden osakunnasta yliopiston ja samalla Suomen suurimman. 1970-luvulla kuitenkin ylioppilaskunta radikalisoitui poliittisesti, ja osakuntia syytettiin porvarillisiksi samalla kun niiden jäsenmäärät romahtivat. Uudella ylioppilastalolla jo 1910-luvulta alkaen toiminut ESO joutui lähtemään evakkoon talon toisesta kerroksesta Casa Academicalle, mutta Uudelle ylioppilastalolle palattiin jo vuonna 1980, tällä kertaa neljänteen kerrokseen. Lopullisesti ESO lähti talosta keväällä 2026, kun ylioppilaskunta joutui myymään koko keskustakiinteistönsä ratkaistakseen kiinteistösijoituksiinsa liittyvän vakavan talouskriisin. Osakunta on kesän ja syyslukukauden 2026 ajan väistössä Hämäläisten talolla Helsingin Kampissa.Päätösluettelo Hämäläis-Osakunnan maaliskuun kokouksesta sekä pöytäkirjan liite "Eteläsuomalaisen osakunnan väistötilasuunnitelma". 31.3.2026, Helsinki.

Henkilöitä

Inspehtorit

Edvard Hjelt (1905–1906) Kaarle Krohn (1906–1928) Uunio Saalas (1928–1937) Yrjö Reenpää (1937–1949) Arvo Sipilä (1949–1957) Ernst Palmén (1958–1967) Yrjö Blomstedt (1968–1976) Matti Klinge (1976–1986) Antti Ahlström (1986–2000) Kimmo Kontula (2000–2010) Laura Kolbe (2010–2021) Tuomas Heikkilä (2021–)

Kunniajäsenet Suluissa vuosi, jona kutsuttu kunniajäseneksi

Edvard Hjelt (1906) Jean Sibelius (1912) Kaarle Krohn (1928) Uunio Saalas (1937) Yrjö Reenpää (1949) Arvo Sipilä (1958) Rolf Nevanlinna (1962) Mika Waltari (1962) Ernst Palmén (1978) Lauri Aho (1980) Yrjö Blomsted (1980) Olli Lehto (1980) L. Arvi P. Poijärvi (1980) Matti Kuusi (1985) Erkki Salonen (1985) Matti Klinge (1986) Risto Ihamuotila (1994) Asko Harmia (1995) Antti Alhström (2000) Tarja Halonen (2003) Kimmo Kontula (2010) Ilkka Niiniluoto (2013) Laura Kolbe (2022) Sari Lindblom (2025)

Lähteet

Aiheesta muualla Eteläsuomalainen osakunta

Luokka:Osakunnat Luokka:Helsingin yliopisto