Karl Johan Lång (30. toukokuuta 1934 Pirttikylä – 24. syyskuuta 1998 Helsinki) oli suomalainen juristi, joka toimi vankeinhoitolaitoksen ylijohtajana ja oikeusministeriön vankeinhoito-osaston osastopäällikkönä vuodesta 1970 alkaen. Hän oli myös lyhytaikaisen Teuvo Auran II virkamieshallituksen oikeusministeri vuosina 1971–1972. Koulutukseltaan hän oli oikeustieteen kandidaatti.
Hän toimi Suomen Demokraattisten Lakimiesten puheenjohtajana samaan aikaan kuin ollessaan oikeusministeri 1971–1972 sekä kuului kansainvälisen kattojärjestön Kansainvälisen demokraattisten lakimiesten liiton IADL:n varapuheenjohtajistoon 1970–1975. Hän johti 1970-luvulla myös Julkisen sanan neuvostoa.
Lång toimi vuosina 1988–1995 Ihmisoikeusliitto ry:n puheenjohtajana ja vuosina 1989–1992 perusoikeuskomitean puheenjohtajana. Komitea valmisteli perusoikeusuudistusta, joka toteutui vuonna 1995.
Lång toimi myös vuonna 1996 Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman huumausainepoliittisen toimikunnan puheenjohtajana
K. J. Långin katsotaan vaikuttaneen johtajakaudellaan rangaistusten täytäntöönpanoa koskevan lainsäädännön uudistamiseen ja vankien aseman parantamiseen merkittävästi. Hän oli profiloitunut rangaistuspolitiikassa "korostetun liberaaliksi".
Lång jäi eläkkeelle vuoden 1997 lopussa ja kuoli seuraavana vuonna syöpään 64 vuoden ikäisenä.
Långin puoliso vuodesta 1959 oli hallitusneuvos Ulla Lång o.s. Backholm. Heillä on kaksi lasta.
Julkaisuja
Lähteet
Aiheesta muualla
K. J. Långin muistokirjoitus Hufvudstadsbladetissa.
Luokka:Suomalaiset juristit Luokka:Suomen oikeusministerit Luokka:Ministeriöiden osastopäälliköt Luokka:Vuonna 1934 syntyneet Luokka:Vuonna 1998 kuolleet