Vasemmistoliitto (, lyhenne Vas.) on suomalainen vasemmistolainen puolue. Se sai vuoden 2023 eduskuntavaaleissa 11 kansanedustajaa ja on siten Suomen kuudenneksi suurin puolue. Puolueen puheenjohtaja on Minja Koskela.
Euroopan parlamentissa vasemmistoliitto kuuluu GUE/NGL-ryhmään. Vasemmistoliitolla on Euroopan parlamentissa kolme europarlamentaarikkoa: Li Andersson, Merja Kyllönen ja Jussi Saramo.
Tavoiteohjelmassaan vasemmistoliitto pyrkii parantamaan yhteiskunnan hyvinvointia, lisäämään ympäristön ja talouden kestävyyttä, kasvattamaan ihmisten välistä tasa-arvoa, vapautta ja mahdollisuutta työhön ja toimeentuloon sekä edistämään maahanmuuttoa Suomeen. Vasemmistoliiton talouspoliittisena suuntauksena on elvytyksen eli julkisten investointien kannattaminen.
Historia
Vasemmistoliiton aatteellinen tausta kumpuaa suomalaisen vasemmiston, sosialismin ja kommunismin historiasta.
Tausta ja perustaminen
Puolue luotiin vuonna 1990 Suomen Kansan Demokraattisen Liiton ja Suomen Kommunistisen Puolueen pohjalle. Niihin yhdistyi myös Suomen Naisten Demokraattinen Liitto.
Vasemmistoliitto perustettiin 28.–29. huhtikuuta 1990 Helsingin Kulttuuritalolla ja jäähallissa pidetyssä avoimessa kokouksessa, johon otti osaa 3 500 kannattajaa.The Left-Wing Alliance. Vasemmistoliitto.fi 1998. Vasemmistoliiton historiaa , Vasemmistoliitto 2008 Vuoden lopulla myös Demokraattisen Vaihtoehdon kansanedustajat liittyivät puolueeseen. Demokraattisen Vaihtoehdon kannattajat oli suljettu SKP:n toiminnasta 1980-luvun puolivälissä.
Idea uudesta puolueesta syntyi 1980-luvun lopussa, kun kansandemokraatit alkoivat pohtia, miten voisivat päästä eroon SKP/SKDL-kaksoisorganisaatiosta ja SKP:n sisäisistä riidoista. Vuoden 1988 presidentinvaaleja varten perustettu Liike 88 oli keskeinen välivaihe ajatuksen edistymisessä.Kai Hirvasnoro: Päivänkakkaramiehiä, ay-konservatiiveja ja änkyröitä. Fraktiot taistelevat 15-vuotiaassa Vasemmistoliitossa. Kansan Uutiset Viikkolehti 15.4.2005. Vasemmistoliiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Claes Andersson.
Yksi vasemmistoliiton suunnittelijoista, Reijo Käkelä, siirtyi SDP:hen jo ennen puolueen perustamista, kun SKP:n vähemmistöläiset eli taistolaiset otettiin mukaan.Miettunen, Hannu: Suvi-Annen toivoton tehtävä. Turun Sanomat 5.3.2006. Uudelleen perustetun SKP:n jäsenet poistuivat vasemmistoliitosta 1990-luvun puolivälissä.
Claes Anderssonin kausi (1990–1998)
Vasemmistoliitto osallistui sekä Paavo Lipposen ensimmäiseen (1995–1999) että toiseen (1999–2003) hallitukseen pitäen hallussaan kahta ministerinsalkkua. Puoluekokouksessa 1995 vain 17 viidestäsadasta edustajasta äänesti hallitukseen osallistumista vastaan.
Kansanedustajat Esko-Juhani Tennilä, Mikko Kuoppa ja Veijo Puhjo erotettiin eduskuntaryhmästä heti kauden alussa 1995 näiden äänestettyä hallitusta vastaan. Nämä perustivat sitten oman eduskuntaryhmänsä, Vasemmistoryhmän (Va-r). Ennen seuraavia eduskuntavaaleja kapinalliset kuitenkin hyväksyttiin takaisin ja asetettiin ehdokkaiksi.Kapinalliset kelpasivat Vasemmistoliitolle. Yle 22.11.1998.
Kulttuuriministerinä toiminut Andersson joutui väistymään hallituksesta syyskuussa Suvi-Anne Siimeksen tultua valituksi puoluejohtajaksi.
Siimeksen kausi (1998–2006)
Eduskuntavaalien 2003 jälkeen vasemmistoliitto ei päässyt hallitukseen,Siimes: Vasemmistoliitto hallitukseen , Verkkouutiset 18.3.2003 sillä Anneli Jäätteenmäen hallituksesta tehtiin edeltäjiä kapeapohjaisempi punamultahallitus.
Maaliskuussa 2006 vasemmistoliittoa vuodesta 1998 johtanut Siimes ilmoitti eroavansa tehtävästään. Erimielisyyksiin puolueensa kanssa ajautunut puheenjohtaja osoitti erotessaan syyttävän sormensa vasemmistoliiton ”entisiin taistolaisiin”, jotka hänen mielestään jarruttivat välttämättömiä uudistuksia.Siimes eroaa puolueensa johdosta, Yle 2.3.2006. Siimes oli arvostellut tovereitaan julkisuudessa usein jo aiemmin, mutta kulminaatiopisteeksi muodostui puolueen eduskuntaryhmän ottama kanta kriisinhallintalain käsittelyssä. Ryhmän enemmistö vaati, että EU:n taistelujoukkojen käyttöön tulisi olla suomalaisten osalta Yhdistyneiden kansakuntien tai Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön valtuutus.Kriisinhallintalaki eteni eduskunnassa, Yle 12.3.2006
Vasemmistoliiton entinen puoluesihteeri (1990–1995) ja SAK:n apulaisjohtaja Matti Viialainen perusti vuonna 2005 Vasemmisto yhteen -yhdistyksen, jonka tarkoituksena on edistää kahden suuren vasemmistopuolueen yhtymistä. Viialainen oli esittänyt vastaavaa usein aikaisemminkin. Ennen yhdistyksen perustamista kiersi vasemmistopiireissä aihetta käsitellyt Viialaisen ja Timo Roppolan kirjoittama muistio. Keskustellessaan muistiosta puoluehallitus katsoi, ettei yhdistämiselle ollut asiallisia perusteita tai kannatusta.Turha yhdistämiskeskustelu lopetettava , Vasemmistoliiton puoluehallituksen kannanotto 16.2.2005 Viialainen erosi vasemmistoliitosta keväällä 2006 katsottuaan ”maltillisten voimien joutuneen puolueessa tappiolle”.Viialainen jättää Vasemmistoliiton, Yle 14.5.2006
Korhosen kausi (2006–2009)
Vasemmistoliiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin 13. toukokuuta 2006 Tampereella pidetyssä ylimääräisessä puoluekokouksessa kansanedustaja ja entinen kuntaministeri Martti Korhonen.Martti Korhonen Vasemmistoliiton puheenjohtajaksi , Vasemmistoliiton tiedote 13.5.2006. Varsinaisessa puoluekokouksessa kesällä 2007 ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin helsinkiläinen kansanedustaja Paavo Arhinmäki ja toiseksi varapuheenjohtajaksi riihimäkeläinen lähihoitaja ja kaupunginvaltuutettu Aino-Kaisa Pekonen. Puoluesihteeriksi valittiin Sirpa Puhakka ja puoluevaltuuston puheenjohtajaksi Katja Syvärinen.
Heikosti menneiden Eurovaalien jälkeen puheenjohtaja Martti Korhonen ilmoitti 10. kesäkuuta 2009 eroavansa. Vetovastuun otti varapuheenjohtaja Paavo Arhinmäki.
Arhinmäen kausi (2009–2016)
Uusi puheenjohtaja, Paavo Arhinmäki, valittiin 27. kesäkuuta 2009 järjestetyssä puoluevaltuuston ylimääräisessä kokouksessa.
Eduskuntavaalin 2011 jälkeen Vasemmistoliitto liittyi Kataisen hallitukseen, jossa se sai kaksi ministerinpaikkaa. Puheenjohtaja Arhinmäestä tuli kulttuuriministeri. Vasemmistoliiton listoilta valitut kansanedustajat Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho äänestivät Kataisen hallitukselle epäluottamusta, ja heidät erotettiin eduskuntaryhmästä. He muodostivat tällöin Vasenryhmä-eduskuntaryhmän.Yle Uutiset, viitattu 1.12.2011. Kevään 2014 kehysriihen ratkaisut johtivat siihen, että puolue ei katsonut voivansa jatkaa hallituksessa. Arhinmäki perusteli eroamista sillä, että hallitus heikentää pienituloisimpien asemaa.
Juha Sipilän hallituskaudella eduskuntavaalien 2015 jälkeen puolue toimi oppositiossa, ja vastusti erityisesti pienituloisiin kohdistuvia leikkauksia ja hallituksen suunnittelemaa sote- ja maakuntauudistusta, joka olisi kasvattanut yksityisten toimijoiden roolia.
Li Anderssonin kausi (2016–2024)
Vaalikauden aikana kesällä 2016 Li Andersson valittiin neuvoa-antavan jäsenäänestyksen perusteella puolueen puheenjohtajaksi. Uusi puheenjohtaja onnistui luotsaamaan puolueen kasvattamaan kannatustaan sekä vuoden 2017 kuntavaaleissa että vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.
Eduskuntavaaleissa 2019 vasemmistoliiton kärkiteemoina olivat eriarvoistumisen pysäyttäminen, oikeudenmukainen ilmastonmuutoksen torjunta ja uusi työ. Vasemmistoliitto parantaisi vanhusten palvelutalojen ja kotihoidon hoitajamitoitusta sekä perustaisi vanhusasiainvaltuutetun viran varmistamaan ikäihmisten palveluiden toteutumista.
Puolue aloitti 6. kesäkuuta 2019 Rinteen hallituksessa neljän muun puolueen, sosialidemokraattien, keskustan, vihreiden ja RKP:n kanssa. Hallitukseen osallistumisesta järjestettiin neuvoa-antava jäsenäänestys, jossa 97 % äänestäneistä puolueen jäsenistä kannatti puolueen johdon tapaan hallitukseen osallistumista. Neuvoteltu hallitusohjelma oli julkaistu kokonaisuudessaan ennen äänestystä. Jäsenäänestystä ja hallituksen aloittamista edeltäneissä hallitusneuvotteluissa kaikkien puolueen asettamien kynnyskysymysten nähtiin täyttyneen uuden hallituksen panostaessa esimerkiksi terveydenhuoltoon, koulutukseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan leikkausten sijaan. Puolue sai hallituksesta opetusministerin sekä sosiaali- ja terveysministerin salkut, joista ensimmäiseksi valittiin puolueen puheenjohtaja Li Andersson ja jälkimmäinen jaettiin kahdeksi kahden vuoden kaudeksi niin, että Aino-Kaisa Pekonen toimi soteministerinä kaksi ensimmäistä vuotta ja Hanna Sarkkinen kaksi jälkimmäistä vuotta.
Puolueen ministerit säilyivät samoina, hallituspohjan ja hallitusohjelman tapaan, pääministeri Antti Rinteen vaihtuessa Sanna Mariniin ja hallituksen Marinin hallitukseksi.
Puolueen puheenjohtaja ja opetusministeri Li Anderssonin jäädessä äitiysvapaalle joulukuussa 2020 hänen tilalleen sijaiseksi kesään 2021 asti nousi puolueen varapuheenjohtaja Jussi Saramo.
Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto menetti viisi kansanedustajan paikkaa. Puolueen mieskansanedustajien määrä putosi seitsemästä kahteen. Åbo Akademin tutkimuksen mukaan lähes kolmannes aiemmin vasemmistoliittoa ja vihreitä kannattaneista antoi äänensä taktisesti SDP:lle. Taustalla olivat ennen kaikkea SDP:n puheenjohtajan Sanna Marinin puheet siitä, että vaaleissa äänestetään hallituspohjasta. Vasemmistoliitto menetti kannatustaan selvästi perinteisesti vahvoilla tukialueillaan Kainuussa ja Lapissa. Lapin vaalipiirissa vasemmistoliiton kannatus laski 4,2 prosenttiyksikköä, eikä puolue saanut eduskunnan jättäneen Markus Mustajärven tilalle Lapista enää uutta kansanedustajaa.
Koskelan kausi (2024–)
Lokakuussa 2024 vasemmistoliiton puheenjohtajaksi valittiin Minja Koskela.
Nimi ja tunnukset
Rakenne ja organisaatio
Puolueen toimielimet
Vasemmistoliiton korkein päättävä elin on joka kolmas vuosi kokoontuva puoluekokous, jonka tehtävänä on valita puolueelle puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa, puoluesihteeri, puoluehallitus ja puoluevaltuusto. Kokouksissa hyväksytään puolueen ohjelmat ja asiakirjat.
Puoluekokousten välillä ylintä päätäntävaltaa käyttää kaksi kertaa vuodessa kokoontuva puoluevaltuusto ja kuukausittain kokoontuva puoluehallitus.
Eduskuntaryhmä
Vasemmistoliittoa eduskunnassa edustaa vasemmistoliiton eduskuntaryhmä. Eduskuntaryhmä toimii vasemmistoliiton kansanedustajien yhteistyöelimenä. Eduskuntaryhmän kokouksissa keskustellaan ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä ja muodostetaan kantoja eduskunnan käsittelyssä olevaan asiaan. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän valtiopäiväkaudella 2019–2023 muodostaa 16 kansanedustajaa. Ryhmän puheenjohtajana toimii kansanedustaja Jussi Saramo.Vasemmistoliiton kansanedustajat vasemmisto.fi
Piirijärjestöt
Puolueen järjestörakenne koostuu paikallis-, piiri- ja keskustasosta. Vasemmistoliitolla on 13 piirijärjestöä.
Helsingin Vasemmistoliitto Hämeen Vasemmistoliitto Kainuun Vasemmisto Keski-Suomen Vasemmisto Kaakkois-Suomen Vasemmistoliitto Vasemmistoliiton Lapin piiri Pirkanmaan Vasemmistoliitto Pohjanmaan Vasemmisto Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto Satakunnan Vasemmistoliitto Savo-Karjalan Vasemmisto Vasemmistoliiton Uudenmaan piirijärjestö Varsinais-Suomen Vasemmistoliitto
Lähiyhteisöt
Vasemmistoliiton naisjärjestö on Vasemmistonaiset. Nuorisotyötä tekee puolueesta riippumaton, itsenäinen Vasemmistonuoret ja varhaisnuorisotyötä Suomen Demokratian Pioneerien Liitto.
Vasemmistoliiton sivistysjärjestö on Kansan Sivistystyön Liitto. Vasemmistoliiton samoin kuin sen edeltäjien päätearkistona toimii Kansan Arkisto, joka on kaikille avoin yksityinen keskusarkisto.
Muita vasemmistoliiton oheisjärjestöjä ovat Yrjö Sirolan Säätiö, Kansantalojen Liitto, Eläkeläiset ja Kansan Radioliitto. Lisäksi puoluetta lähellä ovat Vasemmisto-opiskelijat, Kulttuurityön Keskus, Hebe-säätiö, Nuorisolomat ja Lasten Toiminnan Tukisäätiö.
Media