thumb|Kote-lyönti. Kyseenomainen tekniikka kuuluu shikakewaza-ryhmään eli peruslyöntitekniikoihin. Kote-lyönti suoritetaan kote-hanskan varteen; ei rystysille tai suojaamattomaan käsivarteen.right|thumb|Kendōn 2005 SM-joukkuekilpailun palkitut FKA:n kendōn joukkue-SM-kisoissa 26. helmikuuta 2005 Ulvilassaright|thumb| Kendō shiai. Tuomarit liputtavat pisteen punaiselle kilpailijalle kendōn yksilö-SM-kisoissa Helsingissä joulukuussa 2002. Kendō () on japanilaiseen miekkailuun pohjautuva kamppailulaji. Suomessa kendōta on harjoitettu vuodesta 1986 lähtien. Suomessa oli vuoden 2009 lopussa yli 1000 kendōn harjoittajaa ja yhteensä 23 kendō-seuraa 20. paikkakunnalla. Lisäksi Suomen kendoseurojen keskusliittoon (FKA) kuuluu viisi iaidō-seuraa, joissa ei harjoitella kendōta. Suomen kendoseurojen keskusliitto ry on SLU:n jäsen.
Kendōn alku Suomessa Suomen ensimmäisen kendō-leirin järjesti Porvoossa vuonna 1986 sikäläinen kyūdō-seura Heiwa No Yumi (nyk. Yosaiki ry.) Ajatuksen kendō-leirin pidosta saivat porvoolaiset Mitsuo ja Tarja Takayama. Kouluaikoinaan kendōta Japanissa harjoitelleen Mitsuo Takayaman vaimo Tarja oli kyūdō-harrastuksessaan tutustunut leireillä kyūdō-opettaja Feliks Hoffiin, jolla oli myös 4. dan kendōssa. Heiwa No Yumi r.y. otti heti leirin jälkeen kendoryhmän seuraansa muuttuen samalla monilajiseuraksi jonka nimeksi vaihdettiin Yosaiki. Tämä tapahtui 10. marraskuuta 1986. Seuraavat kendō-seurat perustettiin Helsinkiin ja Turkuun. Hoff-sensein hoitaessa kyūdō-ryhmää, Angela Neumeister kävi vetämässä leirejä säännöllisesti 1980-luvun lopun Suomessa. Vuonna 1990 Japanin kendōliitto ZNKR osoitti Suomelle sen, mitä oltiin kaivattu: ensimmäisen vuotuisen kendō-opettajan Tōru Takahashin (tuolloin 6. dan), joka oli Tokion musiikki- ja taidekorkeakoulun kendō-opettaja. Hän ja muut Japanista vierailleet ZNKR:n lähettämät kendō-opettajat kehittivät merkittävästi Suomen kendōta. Nykyisin Suomen kendoseurojen keskusliitossa on 28 jäsenseuraa 23 eri paikkakunnalla ja jäseniä liiton seuroissa yhteensä noin tuhat henkeä. Suurimpana kendō-kaupunkina mainittakoon Helsinki, jossa toimii jopa neljä Kendoliiton seuraa, joista kolmessa harjoitellaan kaikkia Kendoliiton kolmea miekkailulajia, kendōta, iaidōta ja jōdōta, ja neljännessä pelkästään iaidōta. Merkittävän laajentumisen kendō koki Suomessa vuonna 1999, jolloin toiminta aloitettiin Oulussa. Sieltä kendō on levinnyt ensin Kokkolaan, ja hieman myöhemmin myös Tornioon ja Kannukseen. Torniossa on tiettävästi maailman pohjoisin kendoseura.
Kendō-leirit right|thumb| Kendō-opettaja Saburō Iwatate (kolmas vasemmalta eturivissä) ja hänen sensei-opettajaryhmänsä FKA:n kendō-leirillä Kisakeskuksessa 11.–13. helmikuuta 2005 Pohjan kunnassa Leireily on olennainen osa suomalaista kendōn harjoittelua. Suomessa järjestetään säännöllisesti useita kansallisesti tärkeitä leirejä, kuten Pori Jazz -festivaalin aikaan järjestettävä kesäinen Pori Jazz -kendōleiri, syystalvesta järjestettävä Helsinki-kendōleiri ja alkukesästä järjestettävä kyū-väelle suunnattu Linnakendō-leiri. Näille hakeutuu väkeä Suomen kaikista kendō-seuroista. Kendō-seurat järjestävät myös pienimuotoisempia leirejä.
Kendōssa kehittyminen vaatii harjoittelua monien erilaisten ihmisten kanssa. Näin vältetään haitallisten maneerien kehittyminen. Tämä toteutuu hienosti kendō-leireillä. Kendō-leireille on usein hankittu opettajia ulkomailta: varsinkin Japanista, mutta myös muualta. Opettajat tuovat usein mukanaan omia oppilaitaan, jotka myös monipuolistavat harjoittelua leireillä.
Kendō-leireillä on usein erilaisia teemoja kendōhon liittyen, ja niissä saatetaan harjoitella myös muita Suomen kendoliiton seuroissa harjoitettavia lajeja, kuten ZNKR jōdōta, ZNKR iaidōta tai näihin liittyviä koryū-lajeja. Kendō-leireillä järjestetään myös pääsääntöisesti kaikki Suomessa suoritettavat kendōn tasokokeet dan-arvoissa. Tällöin paikalle on saatu riittävä määrä graduointiraatiin tarvittavia edistyneitä, korkean dan-arvon kendō-harrastajia.
Suomen kendō-maajoukkueen menestys
Suomi on useasti kunnostautunut kansainvälisissä kendō-kilpailuissa, vaikka kendōta harrastavien määrä ei Suomessa ole kuin marginaalinen verrattuna valtalajeihin. Taulukossa olevat lyhenteet WKC ja EKC tarkoittavat World Kendo Championships - (Kendōn maailmanmestaruuskisat) ja European Kendo Championships (Kendōn EM-kisat) -kisoja. Maailmanmestaruuskisat järjestetään kolmen vuoden välein. Euroopanmestaruuskisat järjestetään maailmanmestaruuskisojen välivuosina. Kunakin vuonna järjestetään vain joko WKC tai EKC -kilpailut.
{| class="wikitable" |- ! Vuosi !! Kilpailu!! Järjestysnro.!! Maa !! Kaupunki !! Suomen maajoukkueen saavutukset |- | 1989 || EKC|| 10.|| Alankomaat|| Amsterdam|| Suomi otettiin jäseneksi Euroopan kendōliittoon |- | 1990 || EKC|| 11.|| Saksa|| Berliini|| Markus Frey sai Fighting Spirit -palkinnon |- | 1991|| WKC|| 8.||Kanada|| Toronto|| |- | 1993|| EKC|| 12.|| Suomi|| Turku|| Naisten joukkue voitti pronssia Mikko Salonen (KKTI) sai Fighting Spirit -palkinnon |- | 1994|| WKC|| 9.|| Ranska|| Pariisi|| Miesten joukkue 8 parhaan joukossa Markus Frey (KKTI) sai Fighting Spirit -palkinnon |- | 1995|| EKC|| 13.|| Skotlanti|| Glasgow|| |- | 1996|| EKC|| 14.|| Unkari|| Miskolc|| Naisten joukkue voitti kultaa miesten joukkue voitti pronssia |- | 1997|| WKC|| 10.|| Japani|| Kioto|| Naisten joukkue 8 parhaan joukossa* Mikko Salonen (KKTI) ja Susanna Porevuo (KKTI) saivat Fighting Spirit -palkinnon |- | 1998|| EKC|| 15.|| Sveitsi|| Basel|| Naisten joukkue voitti hopeaa Susanna Porevuo (KKTI) voitti pronssia |- | 1999|| EKC|| 16.|| Ranska|| Lourdes|| Naisten joukkue voitti kultaa Outi Kääriäinen (KKTI) voitti pronssia |- | 2000|| WKC|| 11.|| Yhdysvallat|| Santa Clara|| |- | 2001|| EKC|| 17.|| Italia|| Bologna|| Naisten joukkue voitti kultaa |- | 2002|| EKC|| 18.|| Ranska|| Nantes|| Susanna Porevuo voitti hopeaa |- | 2003|| WKC|| 12.|| Skotlanti|| Glasgow|| Mikko Salonen (KKTI) miesten yksilökisoissa 8 parhaan joukossa ja voitti Fighting Spirit -palkinnon |- | 2004|| EKC|| 19.|| Unkari|| Budapest|| Miesten joukkue voitti hopeaa, naisten joukkue voitti pronssia Mia Raitanen (KKTI) sai Fighting Spirit -palkinnon |- | 2005|| EKC|| 20.|| Sveitsi|| Bern|| Mia Raitanen (KKTI) sai Fighting Spirit -palkinnon |- | 2006|| WKC|| 13.|| Taiwan|| Taipei|| Markus Frey (KKTI) sai Fighting Spirit -palkinnon |- | 2007|| EKC|| 21.|| Portugali|| Lissabon|| Johanna Pitkänen (Rendaino) ja Markus Lyyrtö (KKTI) saivat Fighting Spirit -palkinnon Emilia Vuorinen (KKTI) oli naisten yksilökisoissa 8 parhaan joukossa. |- | 2008|| EKC|| 22.|| Suomi|| Helsinki|| Naisten joukkue voitti pronssia. Mia Raitanen (KKTI) naisten yksilökisoissa 8 parhaan joukossa Johanna Pitkänen (Rendaino) ja Markus Frey (KKTI) sai Fighting Spirit -palkinnon |- | 2009|| WKC|| 14.|| Brasilia|| São Paulo|| Naisten joukkue kahdeksan parhaan joukossa Mia Raitanen (KKTI) ja Heini Inkinen (KKTI) saivat Fighting Spirit -palkinnon |- | 2010|| EKC|| 23.|| Unkari|| Debrecen|| Naisten joukkue voitti pronssia Otto Seppänen (HY-kendoseura) sai Fighting Spirit -palkinnon Akseli Korhonen (KKTI) miesten yksilökisa hopeaa. |- | 2011|| EKC|| 24.|| Puola|| Gdynia|| Akseli Korhonen (KKTI) miesten joukkuekisassa Fighting Spirit -palkinnon.Sakari Jokinen (HY-kendoseura) miesten yksilökisassa Fighting Spirit -palkinnon. |- | 2012|| WKC|| 15.|| Italia|| Novara|| Sakari Jokinen (HY-kendoseura) miesten yksilökisassa Fighting Spirit -palkinto ja 16 parhaan joukossa.Katja Piipponen (KKTI) naisten yksilökisassa 16 parhaan joukossa.Akseli Korhonen (KKTI) miesten joukkuekisassa Fighting Spirit -palkinto. |- | 2013|| EKC|| 25.|| Saksa|| Berliini|| Miesten joukkue kahdeksan parhaan joukossa Sakari Jokinen (HY-kendoseura) ja Otto Seppänen (HY-kendoseura) saivat miesten joukkuekisassa Fighting Spirit -palkinnot. |- |2014 |EKC |26.
|2015 |WKC |16. |Japani |kioo
|2016 |EKC |27.
|2017 |EKC |28.
|2018 |WKC |17. |Etelä-Korea |Incheon
(* 1997 WKC ei vielä sisältänyt naisten MM-kisaa, vaan sen sijaan käytiin erikseen kansainvälinen naisten turnaus. Lähteenä käytetty kisajulkaisua.)
Kendōn suomenmestaruus kautta aikain Pääartikkeli: Kendon Suomen-mestaruuskilpailut Kendōssa otellaan suomenmestaruuksista kolmessa luokassa: aikusten ja alle 18-vuotiaiden yksilöluokissa sekä viisihenkisten joukkueiden luokissa.
Kendōn joukkuesuomenmestaruus Joukkuemsuomenmestaruuskilpailuissa tellaan viisihenkisillä joukkueilla, mutta joukkueen maksimikokoonpano on 7 henkeä. Kilpailujen alaikäraja on 16 vuotta, mutta niissä ei ole määriteltyä kyū-/dan-arvorajaa. Ottelijat ja ottelujärjestys pitää ilmoittaa ennen ottelua. Kilpailuissa on poolikarsinta, josta kunkin poolin kaksi parasta etenee pudotuspeleihin. Sekajoukkueet ja kokoomajoukkueet sallitaan.
Kendōn yksilösuomenmestaruus Kendōn yksilösuomenmestaruuskilpailuun ovat oikeutettuja osallistumaan Suomen kendoseurojen keskusliiton jäsenseuroissa olevat kendōkat, jotka ovat FKA:n tasokokeissa graduoineet vähintään 1. kyūn. Naiset ja miehet ottelivat samassa sarjassa vuoteen 2007 asti.
Kendōn naisten yksilösuomenmestaruus Kendōn naisten yksilösuomenmestaruuskilpailu on järjestetty yli 18-vuotiaille vuodesta 2008 lähtien. Osallistujilta vaaditaan vähintään kendōn 3. kyū.
Kendōn miesten yksilösuomenmestaruus Kendōn miestenyksilösuomenmestaruus on järjestetty yli 18-vuotiaille vuodesta 2008 lähtien. Osallistujilta vaaditaan vähintään kendōn 1. kyū.
Kendōn alle 18-vuotiaiden yksilösuomenmestaruuskilpailu Kendōn alle 18-vuotiaiden yksiläsuomenmestaruuskilpailuun ovat oikeutettuja osallistumaan FKA:n jäsenseuroissa olevat, kilpailupäivänä alle 18-vuotiaat kendōkat ilman tasorajoitusta. Pojat ja tytöt ottelevat samassa sarjassa.
ZNKR:n Suomeen lähettämät opettajat right|thumb| Kendō-opettaja Tōru Takahashi (kyōshi 7. dan, (8. dan 26.11.2014)), Tokion taidekorkeakoulun professori, Pori Jazz -kendō-leirin kata-harjoituksessa Yyterin hiekkarannalla heinäkuussa vuonna 2004 Japanin kendō-liitto on pitänyt yllä käytäntöä lähettää Suomeen vuosittain keskuudestaan kendō-opettajan ohjaamaan Suomen kendōn kehittymistä. Alkunsa tämä käytäntö on saanut 1980-luvun lopulla Suomen kendōkoiden ZNKR:lle lähettämästä kirjeestä, jossa he pyysivät kendō-ohjausta Suomeen, koska harjoittelivat Suomessa omillaan ilman esikuvaa tai ohjausta. Kirjeen vaikutus oli ilmeinen, koska se näytettiin Daishachirō Uematsulle Japanin kendō-liiton (ZNKR) tiloissa, kun hän oli saanut komennuksen saapua sotilasasiamieheksi Japanin Suomen suurlähetystöön vuonna 1986. Suomen kendōn tultua ”täysi-ikäiseksi” 20 vuoden ”sensei-lähetyksen” jälkeen 2006 ZNKR lopetti kyseisen toiminnan osin taloudellisten ja osin muiden syiden vuoksi. Kuitenkin vuonna 2009 FKA sai vieraakseen taas, pitkällä pestillä, Suomessa vierailevan kendō-opettajan.
Japanin kendō-liiton tuki Suomen kendōlle ZNKR:n apu Suomen kendōlle on ollut erittäin hyödyllinen ja tuloksekas. FKA, Suomen kendō-seurat ja suomalaiset kendōn harjoittajat ovat sen ansiosta solmineet tiiviit ja lämpimät suhteet lukuisiin lajin opettajiin Japanissa, tehneet vastavierailuja näiden harjoitussaleille ja järjestäneet jopa yksityisiä vierailuja, joissa tuttu opettaja on matkustanut Suomeen opettajatoveriensa ja joidenkin oppilaidensa kanssa varta vasten järjestetylle leirille. Näitä opettajia on myös menestyksekkäästi kutsuttu ohjaamaan suuria kansallisia leirejä, jotka korkealuokkaisen japanilaisen ohjauksen ansiosta ovat muuttuneet kansainvälisiksi kendō-leireiksi. Maiden välinen kendō-yhteistyö ja -ystävyys ovat siten merkittävästi ZNKR:n ”sensei-lähetyksen” ansiosta syventyneet.
Daihachirō Uematsu – ensimmäinen japanilainen opettaja