Rovaniemen Palloseura eli RoPS on vuonna 1950 perustettu rovaniemeläinen jalkapalloseura, jonka miesten edustusjoukkue pelaa Ykkösessä ja naisten edustus Naisten Kakkosessa.
RoPS:n kotikenttä on Rovaniemen keskuskentällä ja seuran tunnusvärit ovat sininen ja valkoinen. Seuran pelaajamäärä, nappulat ja ikäkausijoukkueet yhteen laskettuna on noin tuhat.
Historia
Seuran perustaminen
Rovaniemeläinen sanomalehti Lapin Kansa uutisoi 12. helmikuuta 1950 rovaniemeläisten palloilijoiden halusta irtaantua "yleisurheiluseurojen kahleista" ja perustaa uusi palloseura Rovaniemelle. SPL:n Lapin piirin alaisen palloseuran perustava kokous pidettiin 16. helmikuuta 1950 ja sillä päivämäärällä Rovaniemen Palloseura sai alkunsa. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin SPL:n Lapin piirin puheenjohtaja K.O. Kemppainen ja sihteeriksi Valle Virtasalo. Kemppainen korosti puheessaan, että Lapin piirin on saatava SPL:n alainen palloseura ja vilkkaan keskustelun tuloksena oli, että sellainen myös perustetaan.
Uuden seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Ave Somersaari, varapuheenjohtajaksi Helge Sallasvaara, sihteeriksi Valle Virtasalo, rahastonhoitajaksi Veikko Tiainen ja kalustonhoitajaksi Juhani Antikainen. Johtokunnan muiksi jäseniksi valittiin Arvi Winberg, Armas Saastamoinen, Paavo Lampinen ja Arvo Autio sekä varalle Eino Ohenoja ja Holger Kramsu. Tilintarkastajaksi valittiin Antti Marski ja Ossi Suhonen sekä varalle Erkki Kähkönen ja Osmo Paavola. Jäsenmaksuksi seura päätti aikuisilta 50 markkaa, junioreilta 20 markkaa, kannattavilta jäseniltä 200 markkaa ja seuran ainaisjäseniltä 1 000 markkaa. Seuran nimeä ei vielä tuolloin päätetty, vaan se jätettiin kevätkokoukseen, johon mennessä seuran jäsenet saivat jättää uudelle seuralle nimiehdotuksensa.
14. maaliskuuta 1950 pidetyssä kokouksessa uuden seuran nimeksi hyväksyttiin Rovaniemen Palloseura (RoPS). Seuran peliasun väreiksi valittiin samassa kokouksessa sininen ja valkoinen.
Ensimmäiset vuosikymmenet
thumb|right|RoPS:n ensimmäinen logo vuodelta 1950. Suunnittelijana toimi Arvi Vinberg. Juuri perustetun RoPS:n tavoitteena ensimmäisenä kesänä oli koota iskukykyinen joukkue rovaniemeläisistä pelaajista. Tavoitteena oli tuolloin nousu Maakuntasarjaan. RoPS pelasi ensimmäiset harjoitusottelunsa toukokuussa 1950 toista rovaniemeläistä joukkuetta Lappia vastaan, joista ensimmäinen päättyi RoPS:n voittoon 3–2 ja toinen 2–2 tasapeliin. Seuran ensimmäinen virallinen ottelu päättyi 3–1 voittoon TP-47:sta. RoPS:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin 13. marraskuuta 1952 Arvo Autio.
RoPS asetti ensimmäisenä toimintavuonnaan tavoitteekseen nousun Maakuntasarjaan. Ensimmäiset vuodet eivät tuoneet nousua, mutta seitsemännellä kaudellaan RoPS vihdoin toteutti tavoitteensa, kun se nousi 1956 Maakuntasarjaan seuraavaksi kaudeksi. Seuran uudeksi puheenjohtajaksi valittiin 16. marraskuuta 1958 Onni Kaitokari.
RoPS pelasi ensäimmäisen kymmenen kauden aikana piirisarjassa ja Maakuntasarjassa. RoPS:n puheenjohtaja Arvo Autio arvosti Urheilun ja liikunnan Rovaniemi-kirjoitussarjassa RoPS:n ensivuosikymmenen suurimmaksi yksittäiseksi saavutukseksi 1–1 tasapeliä Suomen Cupissa 1957 edelliskauden cup-mestaria Helsingin Pallo-Poikia vastaan. Seuran uudeksi puheenjohtajaksi valittiin marraskuussa 1959 vuoden tauon jälkeen poismuuttavan Onni Kaitokarin tilalle Arvo Autio.
RoPS:n ensimmäinen kausi Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Suomensarjassa alkoi mollivoittoisesti 1. toukokuuta 1960, kun OTP murskasi sarjatulokkaan Oulussa 8–1. Ensimmäisen voittonsa Suomensarjassa RoPS saavutti kevätkauden viimeisessä ottelussa, kun JBK kaatui Rovaniemellä 3–0. Kauden kahdesta voitosta toisen RoPS onnistui nappaamaan viimeisellä kierroksella, kun vaasalainen VPV kaatui lumisella keskuskentällä 5–3. Ensimmäisen Suomensarja-kauden saldoksi jäi 2 voittoa, 4 tasapeliä, 14 tappiota ja 8 pistettä.
Kaudeksi 1961 RoPS putosi takaisin Maakuntasarjaan. Elokuussa 1961 Suomen cupin kolmannella kierroksella RoPS voitti Turun Weikot 3–2 ja eteni cupin välieriin, jossa kuitenkin putosi, kun Helsingin Pallo-Pojat voitti 3–2 ja eteni finaaliin. Marraskuussa 1961 RoPS:n puheenjohtajaksi valittiin pankinjohtaja Vaito Saarela.
Kaudella 1962 RoPS voitti Maakuntasarjan ja nousi jälleen Suomensarjaan. Suomen cupissa RoPS voitti ensimmäisten neljän kierroksen aikana OTP:n 3–2, TP-47:n 2–1, Kokkolan Jymyn 0–6 sekä Kalevan Pallo-Pojat 1–0 ja eteni näin cupin välieriin. Välieräottelussa Kotkan Jäntevää vastaan rovaniemeläiset olivat jo 0–2 tappioasemassa, mutta nousivat 4–2 voittoon ja etenivät ensimmäistä kertaa Suomen cupin finaaliin. Finaalissa vastaan asettui HPS, joka murskasi RoPS:n lopulta 5–0.
RoPS nousi jälleen Suomensarjaan kaudeksi 1963. Toisella Suomensarja-kaudellaan rovaniemeläiset onnistuivat säilyttämään sarjapaikkansa, kun he sijoittuivat sarjassa kahdeksanneksi. Pisteitä RoPS keräsi 22 ottelussa 22. Kauden jälkeen 10. marraskuuta 1963 seuran vuosikokouksessa kerrottiin seuran suunnittelevan oman harjoituskeskuksen hankkimista. Suunnitelman esitti puheenjohtaja Vaito Saarela. Esitys otettiin vastaan suurella innolla ja asia jätettiin johtokunnan kehitettäväksi.
Kaudella 1964 RoPS saalisti ainoastaan kuusi voittoa ja 15 pistettä, mikä tarkoitti jälleen putoamista alemmalle tasolle Maakuntasarjaan. Suomen Cupissa RoPS putosi 3. kierroksella häviten Reippaalle 3–1.
Kaudelle 1965 RoPS nuoreni selvästi, kun osa kokeneemmista pelaajista lähti joukkueesta. Joukkue sijoittui sarjassa viidenneksi ja putosi Suomen Cupin ensimmäisellä kierroksella hävittyään TP-47:lle 1–3. Seuran uudeksi puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Olavi Oksman.
Kausina 1966–1967 RoPS taisteli Maakuntasarjassa ilman nousua, mutta kausi 1968 toi odotetun nousun Suomensarjaan. RoPS voitti sarjan selvällä 7 pisteen erolla toiseksi tulleeseen OPV:n. Suomen cupissa KPV pudotti RoPS:n kolmannella kierroksella maalein 2–0.
RoPS nousi takaisin Suomensarjaan kaudeksi 1969. Edellisestä Suomensarja-visiitistä oli kulunut viisi vuotta ja tuona aikana rovaniemeläinen jalkapalloilu oli kehittynyt, mutta rutiinia se kaipasi. Tavoitteekseen RoPS asetti säilymisen Suomensarjassa. Joukkue ei lopulta kyennyt uusimaan sarjapaikkaansa, vaan jäi sarjan viimeiseksi saldonaan ainoastaan 3 voittoa ja 13 pistettä. Suomen Cupissa RoPS putosi neljännellä kierroksella, kun KuPS voitti sen 4–2. Kauden aikana joukkue koki surullisen menetyksen, kun keskustuen (keskikenttä) paikalla pelannut Pentti Valkonen kuoli työtapaturmassa.
RoPS:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Pentti Saajo, kun kolme vuotta puheenjohtajana toiminut Olavi Oksman kieltäytyi ehdokkuudesta. Samaisessa kokouksessa keskusteltiin myös bingopelin aloittamisesta RoPS:n nimissä.
Vuodesta 1970 lähtien Maakuntasarja tunnettiin nimellä III divisioona ja samalla Suomensarja muuttui II divisioonaksi. RoPS lähti III divisioonakauteen uusitulla joukkueella ja onnistuikin nousussa II divisioonaan.
RoPS onnistui säilyttämään paikkansa II divisioonassa kaudella 1971. Suomen Cupissa Lahti-69 pudotti RoPS:n neljännesvälierissä lukemin 4–1.
Kaudelle 1973 suunnitellun sarjajärjestelmän uudistuksen vuoksi II divisioonasta voittaja nousi SM-sarjaan ja ainoastaan sijoille 2–4 sijoittuneet säilyivät toiseksi korkeimmalla sarjatasolla, SM-sarjan ja II divisioonan väliin perustetussa I divisioonassa. RoPS ei kyennyt taistelemaan sarjapaikasta, vaan jäi toiseksi viimeiseksi ja putosi III divisioonaan. Seuran uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Veikko Koivikko.
Visiitti neljänneksi korkeimmalla sarjatasolla III divisioonassa jäi yhden kauden mittaiseksi, kun RoPS voitti 16 pelistään yhtä tasapeliä vaille kaikki.
Kaudella 1974 RoPS sijoittui II divisioonassa Pohjoisloghkon kolmanneksi ja jäi kaudella 1975 vain pisteen päähän sarjanoususta. Lopulta kaudella 1978 nousu tapahtui ja RoPS eteni ensimmäistä kertaa uusittuun maanlaajuiseen I divisioonaan.
Ensimmäisellä kaudellaan I divisioonassa RoPS jäi vain pisteen päähän pääsystä Mestaruussarjan karsintaan. Toisella kaudellaan RoPS sijoittui toiseksi ja nousi näin ensimmäistä kertaa Mestaruussarjaan.http://www.rsssf.com/tablesf/fin2hist.html
RoPS oli yleisömäärissä kahdella I divisioonakaudellaan täysin ylivoimainen. Ensimmäisellä kaudella RoPS:n yleisökeskiarvo oli 1857, kun toiseksi suurimman yleisökeskiarvon keräsi MP, 1059 katsojaa.Jalkapallokirja 1980 Toisella kaudella RoPS:n yleisökeskiarvo oli 2016 ja toiseksi suurin keskiarvo oli Jarolla, 1262.Jalkapallokirja 1981
Jalkapallon pääsarjassa RoPS pelasi ensimmäisen kerran kaudella 1981. RoPS putosi Mestaruussarjasta ensimmäisen kauden jälkeen, mutta nousi takaisin kaudeksi 1983.
Menestyksen vuodet
1980-luvun loppupuoli oli seuralle vahvaa aikaa. Vuonna 1986 seura saavutti Suomen Cupin voiton kukistamalla loppuottelussa Kemin Palloseuran 2–0. Kausina 1988 ja 1989 RoPS saavutti Mestaruussarjassa pronssia. Seuran nousu maan kirkkaimmalle huipulle oli samalla 1980-luvun huomattavimpia suomalaisia urheiluilmiöitä. Cup-voittajien cupissa 1987–1988 RoPS ylsi puolivälieriin.
RoPSin 1980-luvun menestys sai jatkoa vielä ensimmäisellä Veikkausliiga-kaudella 1990. Kausi alkoi 13 tappiottomalla ottelulla, ja joukkue oli runkosarjassa toinen. Puolivälierissä RoPS hävisi kotonaan MP:lle rangaistuspotkukilpailussa, mutta voitti vierasottelun Mikkelissä. Ratkaisuottelu Rovaniemellä päättyi tasan, jolloin MP jälleen voitti rangaistuspotkukilpailun. RoPS teki kuitenkin onnistuneen protestin tuomarivirheestä. Tästä seurasi uusintaottelu, jonka MP viime hetken maalilla voitti. RoPSin lopullinen sijoitus oli viides. Otteluparin sekavat tapahtumat vaikuttivat osaltaan koko pudotuspelijärjestelmän lopettamiseen.
Heti kauden 1991 alussa RoPS vaihtoi valmentajaa, kun seuran aikoinaan pääsarjaan luotsanneen Jerzy Masztalerin korvasi Graham Williams. Joukkue taisteli mitaleista loppuun asti, mutta jäi tasaisessa sarjassa lopulta seitsemänneksi. Kauden aikana RoPS voitti Lahden Reippaan 11–0, mikä on edelleen Veikkausliigan historian suurinumeroisin voitto. Kausi 1992 sujui sarjan keskikastissa lopullisen sijoituksen ollessa jälleen seitsemäs. Joukkuetta valmensi Olavi Tammimies.
Parin edellisen kauden pettymyksistä huolimatta RoPSin tavoite oli edelleen selviytyä eurocupeihin. Kaudelle 1993 uudeksi valmentajaksi tuli Keith Armstrong II divisioonan Rovaniemen Lapista. Tavoitteesta jäätiin selvästi, sillä RoPS ylsi niukasti kahdeksan joukkueen loppusarjaan, jonka päätyttyä joukkue löytyi jälleen seitsemänneltä sijalta. RoPS ylsi myös Suomen Cupin finaaliin, mutta HJK oli Porissa pelatussa loppuottelussa parempi maalein 2–0.
thumb|upright|RoPSin aikaisempi logo. Kaudella 1994 sai alkunsa eräs RoPSin tavaramerkeistä, sillä joukkueeseen saapui kaksi sambialaista pelaajaa. Toinen heistä oli Zeddy Saileti, joka vuosikausien ajan houkutteli seuraan maanmiehiään. Kausi sujui muutamia edellisiä paremmin, ja joukkue oli mitalivauhdissa aina syksyyn saakka. Neljä viimeistä ottelua tuottivat kuitenkin tappion, joten RoPSin sijoitus oli viides. Kauden päätyttyä Keith Armstrong siirtyi TP-Seinäjoen valmentajaksi. Myös pelaajapuolella joukkue koki pahoja menetyksiä.
Taantuminen sarjan häntäpäähän
Nimimiehensä menettänyt RoPS joutui taistelemaan sarjapaikastaan kaudella 1995. Tehtävää hankaloittivat Veikkausliigan joukkuemäärän supistaminen sekä valmentajaruletti. Heikon alkukauden jälkeen Timo Salmen korvasi jo aiemmin seuran valmentajana toiminut Graham Williams. Hän kuitenkin yllättäen jätti paikkansa syyskuussa, jolloin hänen tilalleen tuli Ari Matinlassi. Joukkue sijoittui lopulta yhdeksänneksi säilyttäen sarjapaikkansa.
Kausi 1996 oli myös vaikea. Ari Rantamaan valmentama miehistö joutui taistelemaan sarjapaikastaan kuuden joukkueen putoamissarjassa, mutta Zeddy Sailetin maalit nostivat RoPSin sarjan toiseksi ja viimeiselle suoran säilyjän paikalle. Liigakarsintaan joutunut HJK jäi RoPSista pisteen päähän.