Korisliiga on miesten koripallon pääsarja Suomessa. Miesten pääsarjaa on pelattu Korisliiga-nimellä kaudesta 2005–2006 lähtien. Kaudella 2004–2005 sarjasta käytettiin sen pääsponsorin mukaan nimeä Sparliiga. Kaudet 1999–2004 sarjaa pelattiin nimellä SM-koris ja tätä ennen sarjasta on käytetty nimeä miesten koripallon SM-sarja.
Miesten koripallon Suomen mestaruudesta on pelattu vuodesta 1939 lähtien, jolloin mestaruuden voitti Ylioppilaskoripalloilijat Helsingistä. Eniten Suomen mestaruuksia (kaikkiaan 14) on voittanut Pantterit.
Urheilusanomien tammikuussa 2015 julkaiseman artikkelin mukaan Korisliiga on Euroopan 15:nneksi paras kansallinen pääsarja.
Miesten SM-sarjan historiaa
Sarjan alkutaipaleet Suomen Koripalloliitto kokosi keväällä 1939 kahdentoista joukkueen sisäsarjan kilpailemaan ensimmäistä kertaa koripallon miesten Suomen-mestaruudesta. Ensimmäisellä kaudella mukana oli kahdeksan joukkuetta pääkaupunkiseudulta, kaksi joukkuetta Kotkan seudulta sekä kaksi joukkuetta Viipurista. SM-historian ensimmäiset pisteet teki Eiran Kisa-Veikkojen Kaarlo Einiö. Sarjajärjestelmänä ensimmäisellä kaudella oli kahden häviön cup, josta loppusarjaan pääsi mukaan neljä parasta joukkuetta. Kauden ottelut pelattiin maalis-huhtikuun aikana. Loppuotteluun selviytyivät Eiran Kisa-Veikot sekä Ylioppilaskoripalloilijoiden ykkösjoukkue. Kisa-Veikot kuitenkin luovuttivat ottelun, koska jalkapallosarjat olivat jo ehtineet jo alkaa ja samat miehet edustivat seuraa myös jalkapallossa. Historian ensimmäisen Suomen-mestaruuden voitti siis Ylioppilaskoripalloilijat.
Toista kertaa Suomen-mestaruudesta pelattiin syksyllä 1940. Tämä oli ensimmäinen varsinainen koripallon mestaruussarja, sillä ensimmäistä kertaa sarjan kaikki kahdeksan joukkuetta kohtasivat toisensa kertaalleen. Mestaruussarjan otteluita otettiin myös juuri perustetun vedonlyöntitoimisto Oy Tippaustoimisto Ab:n (myöh. Veikkaus Oy) vetokohteiksi. Koripallon suosio Suomessa kasvoikin vedonlyönnin ansiosta huomattavasti. Sarjan voittajaksi ylsi vuonna 1940 Eiran Kisa-Veikot, joka sai samalla ensimmäistä kertaa Oy Perkko Ab:n lahjoittaman karhunkuvioin koristellun kiertopalkinnon. Kiertopalkinnon perusteella mestaruussarjaa alettiin kutsua myös Karhunpokaalisarjaksi. Vuosien 1940 ja 1941 mestaruussarjoissa kaikki kahdeksan joukkuetta olivat helsinkiläisiä, lisäksi mukana oli myös armeijan joukko-osastoja. Vuoden 1941 mestaruussarjan voittikin Kadettikoulun joukkue. Vuoden 1941 alussa Koripalloliitto asetti mestaruussarjaan koripallon nykytilanteeseen nähden erikoisen rajoituksen, sillä rajoituksen mukaan sarjaa eivät saaneet pelata pelaajat, joiden pituus ylitti 190 senttimetriä.
Jatkosodan jälkeen Jatkosodan takia koripallon SM-sarja jäi pelaamatta vuosina 1942 ja 1943. Urheilujärjestöt pyrkivät pitämään kuitenkin toimintaa yllä vaikeinakin aikoina henkisen terveyden ylläpitämiseksi. Suomen Koripalloliitto oli sotavuosien yksi aktiivisimmista urheilujärjestöistä ja SM-sarjan sijaan sotavuosina koripalloa pelattiinkin niin sanotussa sotasarjassa, jonka otteluita löytyi myös veikkauslistalta.
Sotavuosien jälkeen SM-sarja pääsi kolmen vuoden tauon jälkeen käyntiin syksyllä 1944, jolloin seitsemän joukkueen yksinkertaisen sarjan voitti helsinkiläinen Kiri-Veikot. Samana vuonna pelattiin ensimmäistä kertaa myös naisten Suomen-mestaruudesta, jonka vei nimiinsä Helsingin Tarmo. Koripalloliitto oli tehnyt yhteistyötä jo monen vuoden ajan Työväen Urheiluliiton kanssa ja liitot järjestivätkin vuosina 1945 ja 1946 yhteisen Suomen-mestaruussarjan. Vuonna 1945 SM-sarjassa pelasi kahdeksan joukkuetta, joista voiton vei Kiri-Veikot. Seuraavana vuonna sarjassa pelasi kymmenen joukkuetta, joista Suomen-mestaruuden voitti Helsingin NMKY.
Suomen Koripalloliitto liittyi vuonna 1946 Suomen Voimistelu- ja Urheiluliittoon. Tämän johdosta TUL katkaisi kahdeksan vuotta kestäneen yhteistyösopimuksensa Koripalloliiton kanssa. Koripalloliitto kirjoitti kuitenkin huhtikuussa 1947 uuden liittokohtaisen yhteistyösopimuksen TUL:n kanssa ja liitot sopivat, että vuoden 1947 Suomen-mestari ratkaistaan kummankin liiton sisäisten mestareiden keskinäisessä ottelussa. Suomen-mestaruuden voitti SKL:n sarjassa pelannut Helsingin NMKY voittamalla finaalissa TUL:n mestarin Työväen Maila-Pojat.
Televisiointi
Elokuussa 2020 Suomen Koripalloliitto ja Nelonen Media solmivat monivuotisen sopimuksen Korisliigan ja kaiken muut suomalaisen aikuiskoripallon televisioinnista Ruutu suoratoistopalvelussa. Sopimusken ensimmäisellä kaudella 2020-21 näytetään yli 900 koripallo-ottelua. Pääsarjat toteutetaan monikameratuotannoilla kuvattuna sekä selostettuna.
Kesäkuussa 2015 Suomen Koripalloliitto ja Elisa tiedottivat 3+1-vuotisesta yhteistyösopimuksesta, jonka mukaisesti Elisa Viihde -palvelu lähettää Korisliigan kaikki runkosarja- ja pudotuspeliottelut maailmanlaajuisesti. Otteluiden katselu myös mobiililaitteilla on mahdollista. Lähetystekniikassa hyödynnetään areenoiden edelliskaudella asennettuja automaattikameroita.
Lokakuussa 2014 Korisliiga ja seurat aloittivat kolmivuotisena projektina kaikkien Korisliigaotteluiden suoratoiston KorisliigaTV:n välityksellä. Ottelut olivat katsottavissa ympäri maailman. Kameratuotanto tapahtui vastaavaa palvelua muun muassa Euroliigaan tuottavan belgialaisyrityksen avulla, ja jakelualustan tuotti suomalaisyritys. Palvelu tuotettiin liikkeen tunnistavien automaattikameroiden avulla. Lisäksi KorisliigaTV tuotti koosteet otteluista, valmentajahaastattelut sekä reaaliaikaisia huippuhetkiä otteluista. Kaikkia otteluita ei selostettu. KorisliigaTV oli maksullinen, ja katseluoikeuksia pystyi ostamaan runkosarjassa joko yksittäisiin otteluihin, tietyn joukkueen kaikkiin otteluihin tai kaikkien joukkueiden kaikkiin otteluihin. Pudotuspeleistä KorisliigaTV näytti, osin muuta kautta televisioitavien ottelujen vuoksi, 12–31 ottelua. KorisliigaTV:n lisäksi Yleisradio esitti Korisliiga-otteluita Urheiluviikonloppu-lähetyksissään. Urheilusanomat esitti otteluita tilaajilleen viikoittain, ja VeikkausTV lähetti muutamia otteluita.
Joukkueet kaudella 2026–2027
Joukkue Kaupunki Kotihalli Perustettu Päävalmentaja Bisons Loimaa Loimaa Loimaan liikuntahalli 1964 Michael Pounds Helsinki Seagulls Helsinki Töölön kisahalli 2013 Timo SaukkolaKarhu Basket Kauhajoki IKH Areena 1910 Konsta MastomäkiKataja Basket Joensuu Motonet Areena 1949 Petri VirtanenKipinä Basket Äänekoski Äänekosken liikuntatalo 1945 Joni Hautsalo Korihait UusikaupunkiUusikaupunki-areena 1898 Pieti Poikola Kouvot Kouvola MLL Areena 1964 Kari Kurronen KTP-Basket Kotka Steveco Areena 1927 Greg GibsonLahti BasketballLahtiLahti Energia -areena2015 Teemu Turunen Tapiolan Honka Espoo Tapiolan urheiluhalli 1957 Aapo Heinonen Salon Vilpas Salo Salohalli 1908 Jussi Savolainen Tampereen Pyrintö Tampere Pyynikin palloiluhalli 1896 Tero Hassinen
2000-luvun pääsarjaseurat aikajanalla
1. Mestaruus 2. Finaalissa 3. Pronssia SF Välierissä QF Puolivälierissä R Runkosarjan voittaja OUT Putosi sarjatasoa alemmas kauden päätteeksi o Luopui sarjapaikasta seuraavaksi kaudeksi 1 SäyRi ja HonSu yhdistyivät BC Jyväskyläksi 2 Turun NMKY ja Ura Basket yhdistyivät Aura Basketiksi 3 ToPon sarjapaikka siirtyi Helsinki Seagullsille 4 Tapiolan Hongan sarjapaikka siirtyi Espoo Unitedille CANC Kausi keskeytettiin koronavirusepidemian vuoksi Bold Joukkueet 2025–26 kaudella
Joukkue2000–20012001–20022002–20032003–20042004–20052005–20062006–20072007–20082008–20092009–20102010–20112011–20122012–20132013–20142014–20152015–20162016–20172017–20182018–20192019–20202020–20212021–20222022–20232023–20242024–20252025–2026KaudetyhteensäKultaaHopeaaPronssia Aura Basket2 BC Jyväskylä1 BC Nokia ''o Bisons Loimaa o Espoo United4 /o FoKoPo Helsinki Seagulls 3 RR Karhu Basket R KatajaRRRRRR Kobrat Korihait Kouvot KTP Lahti Basketballo LrNMKYRo Pantterit Porvoon Tarmo Pussihukat Salon Vilpas RRR SäyRi1 Tampereen PyrintöR Tapiolan HonkaRo Team Componentao ToPo o Ura Basket o Äänekosken Huima
Tilastot Katsojamäärät Kausi Katsojakeskiarvo runkosarjassaMuutosParas katsojakeskiarvoParas katsojamäärä runkosarjassa2010–2011 831Kataja Basket (1 028)1 818 (Lappeenrannan NMKY – Torpan Pojat 9.3.2011)2011–2012 911+9,6 % Kataja Basket (1 141)2 827 (Kataja Basket – Kouvot 28.1.2012)2012–2013 757−16,9 % KTP-Basket (1 067)1 540 (Salon Vilpas – Kouvot 13.2.2013)2013–2014 824+8,9 % KTP-Basket (1 165)1 984 (Kataja Basket – Bisons 27.12.2013)2014–2015 903+9,6 % KTP-Basket (1 119)1 930 (Namika Lahti – Kouvot 23.11.2014)2015–2016 939+4,0 % Salon Vilpas (1 215)1 848 (Salon Vilpas – KTP-Basket 27.2.2016)2016–2017 941+0,2 % Salon Vilpas (1 594)2 193 (Kouvot – Helsinki Seagulls 3.3.2017)2017–2018 851−9,6 % Salon Vilpas (1 678)2 168 (Salon Vilpas – Espoo United 24.1.2018)2018–2019 873+2,6 % Salon Vilpas (1 455)2 449 (Ura Basket – Salon Vilpas 13.10.2018)2019–2020 826−5,4 % Salon Vilpas (1 369)2 383 (Salon Vilpas – Kouvot 5.1.2020)2020–2021 181−78,1 % Lahti Basketball (282)782 (Salon Vilpas – Karhu Basket 7.11.2020)2021–2022 632+249,2 % Salon Vilpas (955)1 556 (Salon Vilpas – Helsinki Seagulls 12.11.2021)2022–2023Karhubasket (1 583)2 077 (Karhu Basket – Salon Vilpas 26.11.2022)
Mestaruudet thumb|200px|Pantteri-patsas +Eniten mestaruuksia#JoukkueMestaruuksia1Pantterit 142Torpan Pojat 93Helsingin NMKY 74Espoon Honka 75KTP-Basket 66Tapiolan Honka 67Helsingin Kisa-Toverit 58Kouvot 49Turun NMKY 410Tampereen Pyrintö 3
Mitalistit +Eniten mitaleja#JoukkueKultaaHopeaaPronssiaYhteensä1Torpan Pojat 9 9 7 252KTP-Basket 6 7 12 253Pantterit 14 4 3 214Helsingin NMKY 7 3 8 185Tapiolan Honka 6 5 5 166Kataja Basket 2 6 5 137Helsingin Kisa-Toverit 5 5 2 128Espoon Honka 7 1 2 109Kouvot 4 4 1 910Turun NMKY 4 2 3 9
Palkinnot
Suomen Koripalloliitto palkitsee vuosittain pelikausien parhaat seuraavissa kategorioissa:
Vuoden pelaaja SM-finaalien paras pelaaja Vuoden puolustuspelaaja Vuoden tulokas Vuoden kehittynein pelaaja Paras kuudes pelaaja Vuoden ulkomaalaisvahvistus Vuoden valmentaja Vuoden erotuomari
Kaikkien aikojen pelaajatilastot
Katso: Luettelot Korisliigasta
Lähteet
Aiheesta muualla Virallinen kotisivu Suomen koripalloliiton sivut KorisliigaTV
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit