Vuosi 1946 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.
Tapahtumia tammikuu–maaliskuu
1. tammikuuta – Helsingin pinta-ala viisinkertaistui suuressa alueliitoksessa, jolloin lakkautettiin kaikkiaan yhdeksän taajaväkistä yhdyskuntaa, Haagan kauppala sekä Huopalahden, Kulosaaren ja Oulunkylän kunnat, lisäksi Helsinkiin liitettiin osia Helsingin maalaiskunnasta. Kuusiston kunta liitettiin Kaarinan kuntaan. Akaan kunta lakkautettiin ja sen tilalle perustettiin Toijalan kauppala; eräitä osia liitettiin naapurikuntiin Kylmäkoskeen, Sääksmäkeen ja Viialaan. 1. tammikuuta – Suomessa leikattiin setelit Eduskunnan hyväksymän lain nojalla. 7. tammikuuta – Itävalta palautettiin vuoden 1937 rajoihin ja jaettiin neljään miehitysvyöhykkeeseen. 8. tammikuuta − Valvontakomission puheenjohtaja Andrei Ždanov toimitti Moskovasta käsin Suomen sotasyyllisyysoikeudelle Neuvostoliitossa sotavankina olleen saksalaisen kenraalin Erich Buschenhagenin kuulustelukertomuksen suomalaisten ja saksalaisten sotilashenkilöiden yhteyksistä ennen jatkosodan syttymistä sekä jäljennöksen Adolf Hitlerin Barbarossa-suunnitelmasta. Buschenhagenin tarkkaa olinpaikkaa ei kerrottu. 9. tammikuuta − Suomen sotasyyllisyysoikeudenkäynti jatkui joulutauon jälkeen. 10. tammikuuta – Yhdistyneiden kansakuntien ensimmäinen kokous. 11. tammikuuta – Enver Hoxha julisti Albanian kansantasavallan perustetuksi. 20. tammikuuta – Charles de Gaulle erosi väliaikaishallituksen pääministerin virasta. 20. tammikuuta – Lenin-museo avattiin Tampereella. 24. tammikuuta – Jalkaväenkenraali Erik Heinrichsiä, kenraalimajuri Hjalmar Siilasvuota ja jalkaväenkenraali Kustaa Tapolaa sekä asekätkentäjutun vuoksi vangittuna ollutta kenraaliluutnantti Aksel Airoa kuultiin syyttäjänä toimineen oikeuskansleri Toivo Tarjanteen haastamina todistajina sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä pyrittäessä selvittämään, mitä Suomessa tiedettiin operaatio Barbarossasta ennen Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon. Todistajat kiistivät Suomessa tiedetyn tästä mitään. 27. tammikuuta – Valvontakomission varapuheenjohtaja Grigori Savonenkov ilmoitti, ettei Neuvostoliitto vaatinut marsalkka Mannerheimia syytettäväksi sotasyyllisyysasiassa ja että Mannerheim oli halutessaan vapaa matkustamaan ulkomaille. 30. tammikuuta − Yhdysvaltain Helsingin-suurlähetystö ilmoitti Suomen ulkoministeriölle, että Yhdysvaltain Vienti- ja Tuontipankki oli myöntänyt Suomelle 35 miljoonan dollarin lainan elintarvikkeiden, tekstiilien, koneiden ja polttoaineiden ostoa varten. 31. tammikuuta – Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan uusi perustuslaki teki siitä kuuden tasavallan liiton Neuvostoliiton tapaan. 31. tammikuuta – 2. helmikuuta – Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä syytetyt esittivät loppulausuntonsa, minkä jälkeen oikeuden jäsenet siirtyivät Säätytalosta Eduskuntataloon neuvottelemaan langetettavista tuomioista. 1. helmikuuta – Norjalainen lakimies Trygve Lie valittiin ensimmäiseksi YK:n pääsihteeriksi. 2. helmikuuta – Unkarista tuli tasavalta. 9. helmikuuta − Josif Stalin julkisti Moskovan Bolšoi-teatterissa pitämässään puheessa Neuvostoliiton uuden, järjestyksessä neljännen viisivuotissuunnitelman, jolla pyrittiin ylittämään länsimaiden öljyn, teräksen ja raudan tuotanto. Kolmannen viisivuotissuunnitelman toimeenpano oli keskeytynyt toisen maailmansodan vuoksi. Kyseessä oli Stalinin ensimmäinen julkinen esiintyminen sodan päättymisen jälkeen ja puheen sävy ennakoi sisäistä kurinpalautusta Neuvostoliitossa.Max Jakobson: Väkivallan vuodet: 20. vuosisadan tilinpäätös 1, s. 408. Helsinki: Otava, 1999. 14. helmikuuta – Englannin pankki kansallistettiin. 21. helmikuuta – Sotasyyllisyysoikeudenkäynti Suomen jatkosodan aikaista poliittista johtoa vastaan päättyi tuomioiden julistamiseen Säätytalossa. Tuomitut aloittivat rangaistustensa kärsimisen Katajanokan vankilassa, josta heidät jo seuraavana päivänä siirrettiin Helsingin keskusvankilaan. 22. helmikuuta – Yhdysvaltain Moskovan-lähetystön va. asiainhoitaja George F. Kennan lähetti Washingtoniin salasähkeen, jossa hän varoitti maansa johtoa kuvittelemasta Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton toisen maailmansodan aikaisen liittolaisuuden voivan jatkua rauhan aikana. Sähke vaikutti merkittävästi Trumanin opin syntyyn. 24. helmikuuta – Herakles-laiva toi toisen maailmansodan jälkeen ensimmäisen kahvilastin Turun satamaan. 2. maaliskuuta – Britit vetäytyivät Iranista sopimuksen mukaan, neuvostojoukot jäivät. 2. maaliskuuta – Ho Tši Minh valittiin Pohjois-Vietnamin presidentiksi. 4. maaliskuuta – C.G.E. Mannerheim erosi Suomen presidentin virasta. 5. maaliskuuta – Winston Churchill käytti puheessaan kielikuvaa ”rautaesiripusta” (Iron curtain), joka eristi Neuvostoliiton miehitysalueet lännestä. 6. maaliskuuta – Ho Tši Minh allekirjoitti sopimuksen Ranskan kanssa, joka tunnusti Vietnamin autonomisena valtiona Indokiinan liitossa Ranskan alaisuudessa. 7. maaliskuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pää-äänenkannattaja Pravda julkaisi Josif Stalinin lausunnon, jossa hän syytti Winston Churchillia sodanlietsojaksi tämän ”rautaesirippu”-puheen vuoksi ja vertasi häntä Adolf Hitleriin. 9. maaliskuuta – Suomen presidentinvaali 1946. Valtioneuvos Juho Kusti Paasikivi valittiin Suomen presidentiksi. Väliaikaiseksi pääministeriksi tuli virkavuosiltaan vanhin valtioneuvoston jäsen, ulkoministeri Carl Enckell. 10. maaliskuuta – Britit aloittivat vetäytymisen Libanonista. 10. maaliskuuta – Suomen Taideyhdistys aloitti 100-vuotisjuhlavuotensa vieton. Juhlavuoden merkeissä Ateneumissa avattiin laaja suomalaisen 1700- ja 1800-lukujen taiteen näyttely. Myöhemmin vuorossa oli suomalaisen modernin taiteen näyttely. 15. maaliskuuta – Pääministeri Clement Attlee lupasi Intialle itsenäisyyden heti perustuslain muotoilun jälkeen. 19. maaliskuuta – Ranskan Guayanasta, Guadeloupesta, Martiniquesta ja Réunionista tuli Ranskan merentakaisia departementteja. 22. maaliskuuta – Transjordan sai itsenäisyyden. 26. maaliskuuta – Presidentti J. K. Paasikivi nimitti pankinjohtaja Mauno Pekkalan muodostaman hallituksen. 30. maaliskuuta – Yhdysvaltain entinen presidentti Herbert Hoover saapui Suomeen tutustumaan maassa vallinneeseen elintarvike- ym. huoltotilanteeseen. Vierailunsa päätteeksi Hoover totesi, että Suomella oli hyvät mahdollisuudet saada talousapua Yhdysvalloilta.
huhtikuu–kesäkuu
1. huhtikuuta – Singaporesta tuli Britannian kruununsiirtomaa. 10. huhtikuuta – Japanissa pidettiin parlamenttivaalit, joissa edustajiksi valittiin 376 ensikertalaista ja 38 naista. Uudeksi pääministeriksi tuli Shigeru Yoshida. 13. huhtikuuta – Liittoutuneet määräsivät kaikki kansallissosialistiset muistomerkit hävitettäviksi Saksan alueelta sekä kansallissosialistista aineistoa sisältäneet julkaisut poistettaviksi saksalaisista kirjastoista ja kirjakaupoista vuoden loppuun mennessä. 18. huhtikuuta – Yhdysvallat tunnusti Josip Broz Titon hallituksen Jugoslaviassa. 18. huhtikuuta – Kansainliitto siirsi viimeisessä kokouksessaan päätösvaltansa Yhdistyneille kansakunnille ja lakkautti itsensä. 21. huhtikuuta − Saksan itävyöhykkeellä perustettiin Saksan sosialistinen yhtenäisyyspuolue (SED), jonka puheenjohtajiksi tulivat Otto Grotewohl ja Wilhelm Pieck. Puolueen lehden Neues Deutschlandin ensimmäinen numero ilmestyi 23. huhtikuuta. 29. huhtikuuta – Sotasyyllisyysoikeudenkäynti alkoi Tokiossa, syytettyinä muun muassa Hideki Tōjō, Shegenori Togo ja Hiroshi Oshima. 9. toukokuuta – Italian Viktor Emanuel III luopui kruunusta, hänen poikansa Umberto II seurasi häntä. 10. toukokuuta – Jawaharlal Nehru valittiin Intian kongressipuolueen johtoon. 20. toukokuuta – Britanniassa parlamentti päätti kansallistaa kaivokset. 25. toukokuuta – Transjordanian parlamentti valitsi Abdullah I:n kuninkaaksi. 31. toukokuuta – Kreikassa kansanäänestys kannatti paluuta monarkiaan. 2. kesäkuuta – Italialaiset päättivät luopua monarkiasta. Italia julistettiin tasavallaksi 10. kesäkuuta ja kuningas Umberto II karkotettiin maasta. Naiset saivat äänioikeuden. 4. kesäkuuta − Nikolai Švernik valittiin Neuvostoliiton presidentiksi Mihail Kalininin kuoltua. 8. kesäkuuta – Indonesian Sukarno yllytti kannattajiaan kapinoimaan Alankomaiden siirtomaavaltaa vastaan. 15. kesäkuuta − SDP piti ylimääräisen puoluekokouksen. Puheenjohtajaksi valittiin huoltotarkastaja Emil Skog ja puoluesihteeriksi kansanedustaja Väinö Leskinen. 29. kesäkuuta – SKDL:n kansanedustaja K. H. Wiik kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli kirjailija ja Yleisradion pääjohtaja Hella Wuolijoki.
heinäkuu–syyskuu
4. heinäkuuta – Kielcen kaupungissa Puolassa tapahtui paikallisten asukkaiden toimeenpanema pogromi, jossa tapettiin 35 juutalaista. Suuri osa puolanjuutalaisista pakeni sen vuoksi vuoden mittaan Puolasta länsiliittoutuneiden miehitysvyöhykkeille. 8. heinäkuuta – Kotkassa Enso-Gutzeitin lautatarhan palossa tuhoutui noin 5 000 standarttia sotakorvauksiin tarkoitettua puutavaraa, pääasiassa lankkuja. Lisäksi paloivat alueella olleet konttorirakennukset ja sirkkelisuojat sekä viisi täydessä lastissa ollutta proomua. Vahingot olivat yhteensä 110 miljoonaa markkaa. 22. heinäkuuta – Siionistien Irgun räjäytti pommilla brittien hallintorakennuksen, King David -hotellin Jerusalemissa, 90 ihmistä sai surmansa. 25. heinäkuuta – Ensimmäisessä vedenalaisessa ydinkokeessa lentotukialus USS Saratoga upotettiin Bikiniatollilla. 25. heinäkuuta – Neuvostoliiton Saksaan perustamien NKVD:n erikoisleirien toinen asetus vahvisti vankein eristämisen ympäröivästä yhteiskunnasta ja määräsi, ettei virallisia syytteitä tule nostaa eikä vankien oikeustapauksia tule dokumentoida kirjallisesti. 29. heinäkuuta – Rauhankonferenssi liittoutuneiden sekä Suomen, Italian, Unkarin, Romanian ja Bulgarian kesken alkoi Pariisissa. 29. heinäkuuta – Yhdysvaltalainen Robert H. Jackson esitti syyttäjien loppulausunnon Nürnbergin oikeudenkäynnissä. 2. elokuuta − Presidentti J. K. Paasikivi nimitti Suomen valtuuskunnan Pariisin rauhanneuvotteluihin. Valtuuskuntaan tulivat pääministeri Mauno Pekkala, ulkoministeri Carl Enckell, sisäministeri Yrjö Leino ja toinen sosiaaliministeri Lennart Heljas sekä kansanedustajat Väinö Voionmaa ja John Österholm. 9. elokuuta − Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen "aseellisen toiminnan luvattoman valmistelun rankaisemisesta eräissä tapauksissa". 13. elokuuta – Suomen rauhanvaltuuskunta saapui lentoteitse Pariisiin. 15. elokuuta − Ulkoministeri Carl Enckell käytti ranskan kielellä Suomelle varatun puheenvuoron Pariisin rauhankonferenssissa ja esitti siinä toivomuksen Suomelle määrättyjen alueluovutusten ja sotakorvausten lieventämiseksi. Neuvostoliiton päävaltuutettu, varaulkoministeri Andrei Vyšinski reagoi Enckellin puheeseen raivokkaasti. 19. elokuuta – Muslimien ja hindujen välisiä levottomuuksia Kalkutassa, 3 000 kuollutta. 31. elokuuta − Kaikki Nürnbergin oikeudenkäynnissä syytetyt lukuun ottamatta Hans Frankia kiistivät heihin kohdistetut syytteet. 6. syyskuuta − Pääministeri Mauno Pekkala teki radiopuheessaan selkoa Pariisin rauhanneuvottelujen etenemisestä. 8. syyskuuta – Bulgaria julistettiin kansantasavallaksi kansanäänestyksen jälkeen. Kuningas Simeon II jätti maan.
lokakuu–joulukuu
10. lokakuuta – Mäkkylän kummitus aloitti kummittelunsa. 11. lokakuuta − Kirjailija Elsa Soinin käsikirjoittama ja Ilmari Unhon ohjaama, kirjailija Aleksis Kiven elämää kuvaava elokuva "Minä elän" sai ensi-iltansa. Pääosassa oli näyttelijä Rauli Tuomi, joka sai suorituksestaan Jussi-patsaan. 14. lokakuuta − Pariisin rauhansopimuksen luonnos Suomen osalta hyväksyttiin ilman Suomen siihen esittämiä muutoksia. Sopimuksen allekirjoittaminen lykkääntyi vuoden 1947 puolelle Neuvostoliiton ja läntisten liittoutuneiden välille syntyneiden erimielisyyksien vuoksi. 16. lokakuuta – Saksan sotarikollisille Nürnbergin oikeudenkäynnissä langetetut kuolemantuomiot pantiin täytäntöön hirttämällä.