Vuosi 1920 oli karkausvuosi, joka alkoi torstaista. Tapahtumia Tammikuu–maaliskuu 1. tammikuuta – Grankullan taajaväkinen yhdyskunta erotettiin Espoon kunnasta itsenäiseksi kauppalaksi (vuonna 1949 suomenkieliseksi nimeksi tuli Kauniainen). Kullaa erotettiin Ulvilasta itsenäiseksi kunnaksi. 2. tammikuuta – Palmerin ratsiat : Yhdysvalloissa pidätettiin oikeusministeri A. Mitchell Palmerin ja J. Edgar Hooverin johtamassa suurratsiassa yli 4 000 kommunisteiksi ja anarkisteiksi epäiltyä sekä syndikalistisen Industrial Workers of the World-ammattiliiton (IWW) aktiiveja, mitään todisteita vallankumoushankkeista ei kuitenkaan löydetty. 3. tammikuuta – Viron ja Neuvosto-Venäjän välillä 31. joulukuuta 1919 solmittu aselepo astui voimaan. Neuvosto-Venäjän hallitus tunnusti samalla Viron itsenäisyyden. Aselepo Viron rintamilla, Iltalehti, 03.01.1920, nro 2, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 7. tammikuuta – Venäjän sisällissota: amiraali Koltšakin joukot antautuivat Krasnojarskissa. 10. tammikuuta – Kansainliitto piti ensimmäisen kokouksensa ja ratifioi Versailles’n rauhan. 10. tammikuuta – Maisteri Lauri Pihkala esitteli yhdysvaltalaisen baseballin pohjalta kehittämänsä pitkäpallopelin, pesäpallon edeltäjän. 12. tammikuuta – Bordeauxsta Dakariin matkalla olleen ranskalaisen SS Afrique-matkustajalaivan haaksirikossa Biskajan lahdella kuoli 575 matkustajaa ja miehistön jäsentä ja vain 34 pelastui. 18. tammikuuta – Helsingissä pidettiin ”reunavaltioiden” konferenssi, johon osallistuivat Suomen, Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan edustajat. Neuvottelut tähtäsivät yhteisen puolustusliiton muodostamiseen Neuvosto-Venäjän oletettua uhkaa vastaan. 21. tammikuuta – Venäjän sisällissota: Puna-armeija valtasi Arkangelin valkoisilta. Kenraali Jevgeni Millerin hallitus oli paennut kaupungista kolme päivää aikaisemmin jäänmurtajalla. 28. tammikuuta – Petsamoa miehittämään lähetetty jääkärimajuri K. M. Walleniuksen johtama retkikunta ylitti Suomen ja Neuvosto-Venäjän rajan. 30. tammikuuta – Hallitus antoi eduskunnalle esityksen laiksi Ahvenanmaan itsehallinnosta. 2. helmikuuta – Ranskalaisjoukot miehittivät Memelin alueen. 2. helmikuuta – Tarton rauhansopimus solmittiin Viron ja Neuvosto-Venäjän välillä, samalla Viron itsenäisyys tunnustettiin. 7. helmikuuta – Helsingin ja Tallinnan välillä käynnistyi säännöllinen postin ja matkustajien kuljetus lentokoneilla. Lentoliikenne jatkui 16. maaliskuuta saakka, jolloin jäätilanne salli laivaliikenteen aloittamisen.Postinkuljetus Suomenlahden yli lentokoneella, Suomen Kuvalehti, 27.03.1920, nro 13, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 8. helmikuuta – Kansainliitto antoi Huippuvuoret Norjalle. 10. helmikuuta – Vientirauha-järjestö perustettiin. 10. helmikuuta – Pohjois-Schleswigissä järjestetyssä kansanäänestyksessä 74,9% äänestäneistä kannatti alueen liittämistä Tanskaan. 17. helmikuuta – Sanomalehdistössä leviää uutisankka Otto Wille Kuusisen murhasta. 24. helmikuuta – Saksan työväenpuolue piti suuren joukkokokouksen Hofbräuhaus-olutravintolassa Münchenissä. Puolueen uudeksi nimeksi tuli Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue (NSDAP) ja Adolf Hitler julkisti kokouksessa puolueen 25 kohdan ohjelman. 26. helmikuuta – Saksalaisen Tri Caligarin kabinetti -kauhuelokuvan ensi-ilta oli Berliinissä. 28. helmikuuta – Turun yliopisto perustettiin. 29. helmikuuta – Tšekkoslovakian ensimmäinen perustuslaki hyväksyttiin maan kansalliskokouksessa. 1. maaliskuuta – Miklós Horthy nimitettiin Unkarin valtionhoitajaksi. 1. maaliskuuta – Suomen Taideyhdistys sai arvokkaan lahjoituksen taidemaalari Ilja Repinin luovuttaessa sille 29 teosta omasta kokoelmastaan. 10. maaliskuuta – Hjalmar Branting muodosti Ruotsiin sosialidemokraattisen hallituksen. 13. maaliskuuta – Wolfgang Kapp yritti vallankaappausta Saksassa. Weimarin tasavallan hallitus joutui pakenemaan Berliinistä mutta kaappaus epäonnistui kun maassa julistettiin yleislakko. 13. maaliskuuta – Venäjän sisällissota: Puna-armeija valtasi Murmanskin valkoisilta. 13. maaliskuuta – Amerikkalainen sanomalehtimies John Reed pidätettiin Turun satamassa. Venäjältä länteen palaamassa ollut Reed oli piiloutunut Tukholmaan lähdössä olleen S/S Oihonna -laivan hiilikomeroon. Hänellä oli mukanaan suuri rahasumma ja jalokiviä.Mies "Oihonnan" hiiliruumassa, Aamulehti, 17.03.1920, nro 64, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 15. maaliskuuta – 60 000 miehen Ruhrin punainen armeija perustettiin. 18. maaliskuuta – Tyrvään Yhteiskoulun rakennus Vammalassa tuhoutui tulipalossa.
Huhtikuu–kesäkuu 1. huhtikuuta – Reserviupseerikoulun ensimmäinen kurssi alkoi Haminassa. 2. huhtikuuta – Saksan joukot marssivat Ruhriin saatuaan Ranskalta luvan siirtää joukkoja Ranskan miehittämälle alueelle. 2. huhtikuuta – Karttulan vuonna 1888 valmistunut kirkko paloi pitkäperjantaina perustuksiaan myöten. 6. huhtikuuta – Ranska miehitti Frankfurtin. 12. – 24. huhtikuuta – Suomen ja Neuvosto-Venäjän edustajat kävivät tuloksettomia aseleponeuvotteluita Rajajoen rautatieasemalla. 16. huhtikuuta – Kissakoski Oy:n hirsinen paperitehdasrakennus ja paperikone paloivat maan tasalle Hirvensalmella. 19. huhtikuuta – Saksa ja Neuvosto-Venäjä sopivat sotavankien vaihdosta. 23. huhtikuuta – Turkin kansalliskokous erotti sulttaani Mehmed VI:n hallituksen ja asetti väliaikaisen perustuslain. 23. huhtikuuta – Puolan–Neuvosto-Venäjän sota: puolalaiset ja ukrainalaiset joukot hyökkäsivät Puna-armeijaa vastaan Ukrainassa. 26. huhtikuuta – Ludowika ja Walter Jakobsson toivat itsenäiselle Suomelle ensimmäisen olympiakultamitalin pariluistelusta Antwerpenin olympiakisoista. 6. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi Ahvenanmaan itsehallinnon äänin 152–27. 7. toukokuuta – Puolalaiset miehittivät Kiovan, Ukrainan hallitus palasi kaupunkiin. 12. toukokuuta – Turun sähkölaitoksen höyrykone räjähti ja kahdeksan työntekijää sai surmansa.Hirweä räjähdys Turussa. Etelä-Suomen Sanomat 13.5.1920. Kansalliskirjasto. 15. toukokuuta – Helsingissä perustettiin Suomen Sosialistinen Työväenpuolue (SSTP). Puolueen puheenjohtajaksi valittiin Hjalmar Eklund ja puoluesihteeriksi Arvo Tuominen. 16. toukokuuta – Paavi Benedictus XV kanonisoi Jeanne d’Arcin pyhimykseksi. 16. toukokuuta – Ensimmäiset Suomen armeijalle hankitut panssarivaunut esiteltiin Puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraatissa Helsingin Senaatintorilla. 17. toukokuuta – Ranskalaiset ja belgialaiset vetäytyivät miehittämistään Saksan kaupungeista. 17. toukokuuta – Lentäjävänrikit Stenbäck ja Chanson saavuttivat Suomen ja Pohjoismaiden korkeuslentoennätyksen 6 000 metriä Bréguet-koneella Utissa.Suomen Kuvalehti, 12.06.1920, nro 24, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 18. toukokuuta – Opettaja, hänen palvelijansa ja 30 koululaista hukkuivat heidän veneensä kaaduttua Säkkijärvellä. 18. toukokuuta – Tulipalo tuhosi Ulvilassa sijaitsevan 800 asukkaan Harjunpään kylän lähes kokonaan. Palossa menehtyi kaksi ihmistä. 1. kesäkuuta – Espanjan kommunistinen puolue perustettiin. 4. kesäkuuta – Trianonin rauha allekirjoitettiin Versaillesissa. Unkari menetti rauhan nojalla kaksi kolmannesta entisestä pinta-alastaan ja uusien rajojen ulkopuolelle jäi 3 miljoonaa etnistä unkarilaista. 5. kesäkuuta – Ahvenanmaan Ruotsiin liittämistä ajaneet Julius Sundblom ja Carl Björkman vangittiin ja asetettiin syytteeseen maanpetoksen valmistelusta. 7. kesäkuuta – Suomi tunnusti Viron itsenäisyyden. 7. kesäkuuta – Presidentti K. J. Ståhlberg ja rouva Ester Hällström (o.s. Elfving) avioituivat Helsingissä. Avioliitto oli kummankin toinen. 8. kesäkuuta – Neuvosto-Karjalassa perustettiin Karjalan työkansan kommuuni, jonka johtajaksi tuli Edvard Gylling. 12. kesäkuuta – Puna-armeija valtasi takaisin Kiovan. 12. kesäkuuta − Suomen ja Neuvosto-Venäjän rauhanneuvottelut alkoivat Tartossa. 15. kesäkuuta – Saksan ja Tanskan rajasopimus luovutti Pohjois-Schleswigin Tanskalle. 27. kesäkuuta – 6. heinäkuuta – Suomen ensimmäiset messut järjestettiin Helsingissä Johanneksenkirkon kentällä.
Heinäkuu–syyskuu 2. heinäkuuta – Puna-armeija jatkoi hyökkäystään Puolaan. 5. – 6. heinäkuuta – Uuraan Ravansaaressa tuhoutui tulipalossa 15 – 20 000 standarttia puutavaraa Suomalaisen Puuliike-Osakeyhtiön, A. Ahlström Oy:n ja Hackman & Co:n lautatarhoissa. Lisäksi palossa tuhoutui useita rakennuksia ja Amerikan Punaisen Ristin Venäjää varten varatut varastot. Tulipalon vahingot olivat yhteensä noin 40 miljoonaa markkaa ja lisäksi neljä paloa paennutta miestä hukkui, kun heidän veneensä syttyi tuleen. Palo sai alkunsa hinaajasta lentäneestä kipinästä.Uuraan Ravansaaren puutavaravarastot palaneet, Iltalehti, 6.7.1920, nro 152, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 12. heinäkuuta – Neuvosto-Venäjä tunnusti Liettuan itsenäisyyden. 17. heinäkuuta – Maanpetoksen valmistelusta kuritushuoneeseen tuomitut Julius Sundblom ja Carl Björkman vapautettiin vankilasta presidentti K. J. Ståhlbergin armahdettua heidät. 20. heinäkuuta – Myllykosken, Simpeleen ja Jämsänkosken paperitehtaat yhdistyivät Yhtyneet Paperitehtaat Oy:ksi. 1. elokuuta – Ison-Britannian kommunistinen puolue perustettiin. 2. elokuuta – Katolilaiset mellakoivat Belfastissa. 2. elokuuta – Haagiin perustettiin pysyvä kansainvälinen tuomioistuin. 11. elokuuta – Venäjä tunnusti Viron ja Latvian itsenäisyyden. 12. elokuuta – Helsingissä Töölöstä keskikaupungille matkalla ollut raitiovaunu suistui kiskoilta Läntisellä viertotiellä. Moottorivaunu mursi katua reunustaneen rauta-aidan ja putosi katuvallilta alas kaksi metriä alempana olleelle kadulle vaurioituen pahoin perävaunun jäädessä katukäytävälle. Raitiovaunussa ei ollut matkustajia. Raitiovaunun kuljettaja säilyi vammoitta, mutta rahastaja loukkaantui.Uhkaava raitiotieonnettomuus Helsingissä, Suomen Kuvalehti, 21.08.1920, nro 33, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 13. elokuuta – Kaksiviikkoinen Varsovan taistelu alkoi. Puolalaiset saivat puolustusvoiton Puna-armeijasta. 13. elokuuta – Suomi ja Neuvosto-Venäjä allekirjoittivat Tartossa välirauhasopimuksen, jossa sovittiin aselevosta ja demarkaatiolinjoista maiden välillä.Välirauha, Iltalehti, 14.08.1920, nro 186, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 19. elokuuta – Toinen puolalaisten Sleesian kansannousu alkoi saksalaisia vastaan. 20. elokuuta – Antwerpenin kesäolympialaiset alkoivat. 21. elokuuta – Suomi sai neljä ensimmäistä sijaa keihäänheitossa Antwerpenin olympialaisissa. Voittaja oli Jonni Myyrä, toinen Urho Peltonen, kolmas Paavo Johansson ja neljäs Julius Saaristo. Suomen koko mitalisaalis olympiakisoista oli 15 kultaa, 10 hopeaa ja 10 pronssia. 31. elokuuta – Kuusisen klubin murhat Pietarissa. 7. syyskuuta – Kokkolan kaupunki vietti 300-vuotisjuhliaan. 7. syyskuuta – Alppilentäjät : Kaksi siirtolennolla Italiasta Suomeen ollutta Savoia-lentovenettä syöksyi maahan Sveitsissä, jolloin kolme suomalaista lentäjää ja yksi italialainen mekaanikko saivat surmansa. 8. syyskuuta – Carnaron valtiosääntö (Charta del Carnaro) hyväksyttiin perustuslaiksi Gabriele d'Annunzion johtamalle Fiumen valtiolle. Valtiosääntö sisälsi yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden sekä miehille että naisille ja kaksikamarisen parlamentin, jossa ensimmäinen kamari valittiin yleisillä vaaleilla ja toisen kamarin valitsivat työnantajien ja työntekijöiden muodostamat korporaatiot. 9. syyskuuta – Valtakunnallinen Lotta Svärd -järjestö perustettiin. 15. syyskuuta – Viisi ihmistä kuoli Viipurin raitiovaunuonnettomuudessa. 16. syyskuuta – 38 ihmistä kuoli Wall Streetin pommi-iskussa.
Lokakuu–joulukuu 2. lokakuuta – Suomalainen kivihiililastissa ollut nelimastoparkki Albyn katosi Atlantin valtamerellä matkalla Norfolkista Tanskaan. Aluksella oli 25 hengen miehistö. 4. lokakuuta – Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliitto perustettiin. 12. lokakuuta – Aselepo Puolan ja bolševikkien välillä solmittiin puolalaisten valloitettua Vilnan, Minskin ja Tarnopolin. 14. lokakuuta – Tarton rauha solmittiin Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä.