Vuosi 1913 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta. Tapahtumia
13. tammikuuta – Paavi Pius X kielsi elokuvien esittämisen kirkoissa. Kielto koski myös uskonnollisia filmejä. 17. tammikuuta – Ranskan pääministeri Raymond Poincaré valittiin maan presidentiksi. Uudeksi pääministeriksi tuli Aristide Briand. 26. tammikuuta – Kansainvälinen olympiakomitea mitätöi yhdysvaltalaisen yleisurheilijan Jim Thorpen suoritukset Tukholman olympiakisoissa ja tuomitsi hänet menettämään viisi- ja kymmenotteluissa voittamansa kultamitalit, koska hänet katsottiin ammattilaiseksi. KOK kumosi päätöksen vuonna 1982 ja palautti mitalit vuonna 1953 kuolleen Thorpen perillisille. 27. tammikuuta – Toinen sortokausi: Pietarin piirioikeus tuomitsi Viipurin hovioikeuden jäsenet kolmeksi vuodeksi ja neljäksi kuukaudeksi vankeuteen, viraltapantaviksi sekä kymmeneksi vuodeksi maan palvelukseen kelpaamattomiksi yhdenvertaisuuslain noudattamatta jättämisestä. Lain mukaan venäläisten oli päästävä Suomessa virkoihin ilman Suomen kansalaisuuttakin. 29. tammikuuta – Ministerivaltiosihteeri August Langhoff pyysi eroa virastaan, koska hän katsoi joutuneensa sivuutetuksi käsiteltäessä Suomea koskevia asioita. Sivuuttamisen syynä oli Venäjän sortopolitiikka Suomen kohtaan. 30. tammikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ylähuone hylkäsi Irlannin itsehallintolain. 3. helmikuuta – Yhdysvaltain perustuslain 16. lisäys antoi liittovaltiolle oikeuden kerätä tuloveroa. 14. helmikuuta – Tampereen teatteritalo vihittiin käyttöön. 18. helmikuuta – Victoriano Huerta alkoi kapinoida Meksikon presidentti Francisco I. Maderoa vastaan. 1. maaliskuuta – Brittiläinen höyrylaiva Calvados katosi Marmaranmerellä 200 matkustajaa mukanaan. 4. maaliskuuta – Thomas Woodrow Wilson astui Yhdysvaltain presidentin virkaan. 12. maaliskuuta – Canberrasta tuli Australian liittovaltion pääkaupunki. 18. maaliskuuta – Kreikan kuningas Yrjö I salamurhattiin Salonikissa. 20. maaliskuuta – Kiinan Guomindangin perustaja Song Jiaoren haavoittui murhayrityksessä ja kuoli kaksi päivää myöhemmin. 25. maaliskuuta – Rankkasateet ja niistä aiheutuneet tulvat jättivät Ohion Daytonissa, Miami Valleyssa, 20 000 kodittomiksi. Noin 360 ihmistä sai surmansa. 12. huhtikuuta – Ministerivaltiosihteeri August Langhoff sai pyytämänsä eron virastaan. 21. huhtikuuta – Toinen sortokausi: venäläinen kenraali Vladimir Markov nimitettiin Suomen ministerivaltiosihteeriksi ja kamariherra Mihail Borovitinov senaatin talousosaston varapuheenjohtajaksi. 1. toukokuuta – Ensimmäinen Suomessa valmistettu auto Korvensuu saatiin ajokuntoon. 3. toukokuuta – Ensimmäinen intialainen elokuva Raja Harishchandra ilmestyi. 13. toukokuuta – Igor Sikorsky lensi ensimmäisenä nelimoottorisella lentokoneella. 14. toukokuuta – Noin 25 000 terästyöläistä meni lakkoon Black Countryn alueella, Englannissa, viivyttäen ensimmäiseen maailmansotaan valmistautumista. Työntekijät vaativat 23 shillingin minimipalkkaa. 29. toukokuuta – Igor Stravinskyn baletti Kevätuhri sai kohutun ensi-iltansa Pariisissa. 30. toukokuuta – Ensimmäinen Balkanin sota: rauhansopimus allekirjoitettiin Lontoossa. 15. kesäkuuta – Yhdysvaltain joukot kenraali John 'Black Jack' Pershingin johtamina surmasivat 2 000 miestä, naista ja lasta Bud Bagsakissa Filippiineillä. 18. kesäkuuta – Suomen Lähetysseura avasi opettajaseminaarin Ambomaalla nykyisen Namibian alueella Lounais-Afrikassa. 19. kesäkuuta – Etelä-Afrikan parlamentti kielsi mustien maanoston (valkoisilta) ja maanomistuksen. 29. kesäkuuta – Norjan suurkäräjät myönsi naisille täyden, veronmaksusta riippumattoman äänioikeuden.
1. heinäkuuta – Kreikka ja Serbia julistivat sodan Bulgarialle. 10. heinäkuuta – Death Valleyssa, Kaliforniassa mitattiin maailman korkein lämpötila 56,7 °C (134 °F). 15. heinäkuuta – Ison-Britannian parlamentin alahuone hyväksyi Irlannin itsehallintolain äänin 343–243. Ylähuone kuitenkin hylkäsi lain äänin 302–64. 1. elokuuta – Suomessa alkoivat eduskuntavaalit. Vaalien äänestysprosentti (51,1) on Suomessa pidetyistä eduskuntavaaleista kaikkien aikojen pienin. 13. elokuuta – Harry Brearley keksi ruostumattoman teräksen Sheffieldissä. 21. elokuuta – Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF perustettiin Berliinissä pidetyssä kokouksessa. Suomen edustajana kokoukseen osallistui filosofian maisteri Lauri Pihkala. IAAF:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin ruotsalainen tehtailija Sigfrid Edström. 23. elokuuta – Pieni merenneito -patsas valmistui Tanskassa, Kööpenhaminassa. 10. syyskuuta – Säveltäjä Jean Sibelius johti sävelrunonsa Luonnotar kantaesityksen Helsingissä. Solistina oli Aino Ackté. 23. syyskuuta – Toinen sortokausi: yhdenvertaisuuslakia vastustaneet Viipurin hovioikeuden jäsenet vangittiin ja kuljetettiin Pietariin Krestyn vankilaan. 29. syyskuuta – Rudolf Diesel katosi SS Dresden -lautalta Englannin kanaalissa. Hänen ruumiinsa löytyi muutama päivä myöhemmin. 10. lokakuuta – Panaman kanavan kaivutyöt saatiin valmiiksi presidentti Woodrow Wilsonin räjäytettyä viimeisen panoksen. 22. lokakuuta – Vestkusten-matkustajalaivan haaksirikossa Vaasan lähellä menehtyi 34 henkilöä, ja vain yksi laivan matkustaja selvisi hengissä. 27. lokakuuta – Helsingin Katajanokalla vihittiin Rauhankappeli. 5. marraskuuta – Baijerin kruununperijä Ludvig III syrjäytti mielisairaan serkkunsa Oton. Hänestä tuli viimeinen Baijerin kuningas (1913–1918). 6. marraskuuta – Mahatma Gandhi pidätettiin Etelä-Afrikassa hänen johtaessaan kaivostyöntekijöiden marssia. 13. marraskuuta – Meksikolainen kapinajohtaja Pancho Villa onnistui valtaamaan Ciudad Juárezin kaupungin kaappaamalla hiilijunan ja piilottamalla siihen 2 000 sotilasta. Juna pääsi kaupunkiin, ja kapinalliset kukistivat kaksi kertaa suuremman sotilasjoukon.[https://timesmachine.nytimes.com/timesmachine/1913/11/16/100661355.pdf Villa Takes Juarez in Night Attack. New York Times, Times Machine 16.11.1913. PDF. 21. marraskuuta – Oikeus kielsi Pietarissa kirjailija Leo Tolstoin käsikirjoitusten julkaisemisen. Ne kiellettiin, jotta kirjailijan myöhäistuotannon anarkistiset ajatukset eivät leviäisi. 1. joulukuuta – Ford Motor Company otti käyttöön liukuhihnan, joka vähensi auton rungon kokoamisajan 12,5 tunnista 2 tuntiin 40 minuuttiin. 1. joulukuuta – Kreikka liitti juuri itsehallinnon Turkista saaneen Kreetan saaren itseensä. 2. joulukuuta – Aleksis Kiven veli Albert Stenvall ja tämän vaimo Vilhelmiina surmattiin raa'asti Kiven kuolinmökissä Tuusulassa. Teko jäi selvittämättä, eikä siitä tuomittu ketään.Helsingin Sanomat 15.12.2013 3. joulukuuta – Ranskan pääministeri Louis Barthou erosi saatuaan kansalliskokoukselta epäluottamuslauseen. Gaston Doumergue muodosti uuden hallituksen. 12. joulukuuta – Etiopian keisari Menelik II kuoli, hänen pojanpoikansa Iyasu V seurasi häntä. 12. joulukuuta – Kaksi vuotta aiemmin varastettu Mona Lisa löydettiin Firenzestä. Asia paljastui teoksen varastaneen Vincenzo Peruggian tarjotessa sitä erääseen antiikkiliikkeeseen. Mona Lisa oli vahvan poliisivartion turvaamana viikon ajan näytteillä Firenzessä ennen sen palauttamista Pariisin Louvreen.<ref>Jorma O. Tiainen (toim.): Vuosisatamme Kronikka, s. 165. Jyväskylä: Gummerus, 1987.</ref> 21. joulukuuta – Ensimmäinen ristisanatehtävä ilmestyi New York World -sanomalehdessä. 24. joulukuuta – 73 ihmistä sai surmansa tahallaan aiheutetussa Calumetin paniikissa. Kuolleista 50 oli amerikansuomalaisia lapsia ja nuoria.
Tuntematon päivämäärä
maaliskuu – Venäjän Romanov-suku juhli 300:tta vuottaan valtaistuimella. kesäkuu – Toinen Balkanin sota alkoi: Serbia, Kreikka, Montenegro ja Romania vastaan Bulgaria. Sota päättyi 31. heinäkuuta.
Kreikka otti haltuunsa Kreetan. Kilven Kuoro perustettiin Helsingissä.
Syntyneitä Tammikuu – maaliskuu 2. tammikuuta – Eva Hemmer Hansen, tanskalainen kirjailija ja toimittaja (k. 1983) 6. tammikuuta – Edward Gierek, puolalainen kommunistijohtaja, puolueen pääsihteeri (1970–1980) (k. 2001) 8. tammikuuta – Kunto Karapää, suomalainen näyttelijä (s. 1963) 9. tammikuuta – Richard Nixon, Yhdysvaltain presidentti (1969–1974) (k. 1994) 10. tammikuuta – Gustáv Husák, Tšekkoslovakian presidentti (1975–1989) (k. 1991) 10. tammikuuta – Hannes Hynönen, suomalainen sotaveteraani ja maanviljelijä (k. 2015) 18. tammikuuta – Unto Pusa, suomalainen taidemaalari ja professori (k. 1973) 21. tammikuuta – Oiva Ketonen, suomalainen akateemikko ja filosofi (Suuri maailmanjärjestys) (k. 2000) 24. tammikuuta – Aarne Erävaara, suomalainen kirjailija ja kääntäjä (k. 1970) 25. tammikuuta – Witold Lutosławski, puolalainen säveltäjä (k. 1994) 30. tammikuuta – Sten-Åke Cederhök, ruotsalainen näyttelijä (k. 1990) 4. helmikuuta – Rosa Louise McCauley (”Rosa Parks”), yhdysvaltalainen ihmisoikeustaistelija (k. 2005) 4. helmikuuta – Richard Seaman, brittiläinen kilpa-autoilija (k. 1939) 8. helmikuuta – Betty Field, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1973) 8. helmikuuta – Ilpo Kaukovalta, suomalainen kirjailija (k. 1982) 13. helmikuuta – Bertil Anderberg, ruotsalainen näyttelijä (k. 1991) 14. helmikuuta – Jimmy Hoffa, yhdysvaltalainen ammattiyhdistysjohtaja (katosi 1975) 14. helmikuuta – Gösta Rehn, ruotsalainen kansantaloustieteilijä (k. 1996) 18. helmikuuta – Arthur Axmann, saksalainen poliitikko, Hitler-Jugendin johtaja (k. 1996) 22. helmikuuta – Hans-Dietrich von Tiesenhausen, Saksan laivaston sukellusvenepäällikkö (k. 2000) 22. helmikuuta – Eero Väre, suomalainen laulaja ("Kipparikvartetti") (k. 1972) 27. helmikuuta – Poul Hansen, tanskalainen poliitikko (k. 1966) 4. maaliskuuta – John Garfield, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1952) 6. maaliskuuta – Aleksandr Pokryškin, neuvostoliittolainen sotilaslentäjä (k. 1985) 13. maaliskuuta – Sergei Mihalkov, venäläinen lastenkirjailija ja muusikko (k. 2009) 14. maaliskuuta – Osvaldo Moles, brasilialainen toimittaja ja radiojuontaja (k. 1967) 15. maaliskuuta – Gerd Nyquist, norjalainen kirjailija (k. 1984) 17. maaliskuuta – Jorma (Joppe) Karhunen, suomalainen kirjailija ja eversti (Mannerheim-ristin ritari) (k. 2002) 17. maaliskuuta – Varma K. Turunen, suomalainen toimitsija, johtaja ja SDP:n kansanedustaja (k. 1994) 18. maaliskuuta – René Clément, ranskalainen elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja (k. 1996) 18. maaliskuuta – Werner Mölders, saksalainen sotilaslentäjä (k. 1941) 20. maaliskuuta – Heino A. Bergman, suomalainen kirjailija (k. 1987) 20. maaliskuuta – Matti Hälli, suomalainen kirjailija (Sopimatonta kuolla yliopistolla) (k. 1988) 21. maaliskuuta – Aarne Karjalainen, suomalainen talouselämän vaikuttaja ja vuorineuvos (k. 1986) 26. maaliskuuta – Paul Erdős, unkarilainen matemaatikko (k. 1996)
Huhtikuu – kesäkuu 4. huhtikuuta – McKinley Morganfield (”Muddy Waters”), yhdysvaltalainen blues-muusikko (k. 1983) 6. huhtikuuta – Carlos Guimard, argentiinalainen shakin suurmestari (k. 1998) 6. huhtikuuta – Lars Erik Taxell, suomalainen lakimies, professori ja poliitikko (k. 2013) 14. huhtikuuta – Kiharu Nakamura, japanilainen geisha (k. 2004) 15. huhtikuuta – Olof Rydbeck, ruotsalainen diplomaatti ja virkamies (k. 1995) 15. huhtikuuta – Manfred Schmidt, saksalainen piirtäjä ja kirjailija (Nikke Knatterton) (k. 1999) 21. huhtikuuta – Kai-Uwe von Hassel, saksalainen poliitikko ja ministeri (k. 1997) 24. huhtikuuta – Violet Archer, kanadalainen säveltäjä, pianisti ja urkuri (k. 2000) 26. huhtikuuta – Erkki Itkonen, suomalainen kielitieteilijä, fennougristi ja akateemikko (k. 1992) 29. huhtikuuta – Vappu Rauhanen, suomalainen kirjailija (k. 1993) 30. huhtikuuta – Svend Haugaard, tanskalainen poliitikko (k. 2003) 4. toukokuuta – John Broome, yhdysvaltalainen sarjakuvakäsikirjoittaja (k. 1999) 6. toukokuuta – Stewart Granger, englantilainen näyttelijä (k. 1993) 8. toukokuuta – Saima Harmaja, suomalainen runoilija (k. 1937) 12. toukokuuta – Eino Haikala, suomalainen tilastotieteilijä ja professori (k. 1993) 12. toukokuuta – José Bispo Clementino dos Santos (”Jamelão”), brasilialainen sambalaulaja (k. 2008)